Arkkitehtuuri Auri Häkkinen 9 kommenttia

Hirsirakentamisen ilmaveivi

Mikkelin asuntomessuilla on yksi kohde, jonka arkkitehtuuri poikkeaa selkeästi muista. Wave on kaarevien muotojen puurakennus, jossa on teräsrunko.

Rakennuksen koko on muokattavissa rakennuttajan tarpeisiin.

Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Seppo Mäntylä. Kohde on tuotekehityksen tulos. Mäntylä oli jo ennen Mikkelin kohdetta luonnostellut Honkatalot-tuotenimellä toimivalle oy Primapoli ltd:lle rakennuksen, joka mursi perinteisen hirsitalon käsityksen.

Kohteen julkisivuarkkitehtuuri on oma maailmansa. Rakennus edustaa hirsitalon uuden ulkonäön sukupolvea. Katon alla on perinteistä tilasuunnittelua.

”Teetimme muutama vuosi sitten luonnokset suuremmasta, noin 600 neliömetrin talosta. Se ei silloin toteutunut. Mikkelissä modifioimme rakennuksen koon perheen tarpeiden ja rakennuspaikan mukaan”, Honkatalot-perheyrityksen kehitys- ja myyntityöstä vastaava Mikko Vainionpää kertoo.

Hän omistaa yrityksen yhdessä veljensä Harri Vainionpään kanssa.

Tähtää vientituotteeksi

Mikko Vainionpää arvioi, että rakennus on lähinnä vientituote korkeiden rakentamiskustannustensa vuoksi. Neliskulmaisen hirsitalon rakentaminen tulee paljon halvemmaksi. Honkatalojen tuotannosta 50 prosenttia menee vientiin.

Neljännen sukupolven perheyritys on toiminut vuodesta 1991 kotimaassa Honkatalot-tuotemerkillä. Sen liikevaihto on noin 15 miljoonaa euroa. Viennissä käytössä on Polar Life Haus -tuotemerkki.

”Maailmalla meillä on resurssit muutamiin tällaisiin tai vastaaviin taloihin vuodessa. Rakentamisprosessi on työläs ja vaatii, että meiltä on paikalla oma projektinjohto.”

Vainionpää kertoo, että yrityksellä on halua muuttaa ja kehittää hirsirakentamista moderniin suuntaan. Ajatus modernista hirsirakentamisesta ei syntynyt sattumalta.

”Se on henkilökohtainen harrastus. On mielenkiintoista toteuttaa tällaisia kohteita. Pyöreät kattomuodot vaativat rakennesuunnittelulta paljon.”

Suunnittelussa muotoilu tärkeää

Seppo Mäntylä kertoo, että tavoitteena oli tehdä jotain kauniimpaa, virtaviivaisempaa, enemmän muotoiltua ja lennokkaampaa kuin rakentaminen on perinteisesti ollut.

”Lentokoneiden ja autojen muotoilulla on ollut vaikutuksia rakennuksen arkkitehtuuriin. Olemme halunneet mennä pidemmälle kuin rakennuksissa yleensä mennään muotoilun osalta. Olemme halunneet ylittää rakennustekniikan perinteiset rajoitukset”, Mäntylä sanoo.

Rakennusta voi laajentaa terassin alapuoliseen kerrokseen.

Honkatalot vastaa rakennesuunnittelusta, mutta Sarmaplan on ollut sen konsulttina kohteen teräsrakenteiden suunnittelussa. Rakennuksen kaarirakenteet ovat teräksisiä. Muut rakenteet ovat puuta. Paksuudeltaan 240-millimetrinen liimahirsi on tehty kuusesta.

”Merkittävää on, että rakennus edellyttää sille sopivaa tonttia.”

Mäntylä kertoo, että luonnoskuvien arkkitehtoninen perusidea säilyi, vaikka rakennuksessa jouduttiin tekemään paljon kehitystyötä. Muoto pysyi, mutta rakennus pieneni aiemmista suunnitelmista. Geometriaa jouduttiin muokkaamaan, jotta se istuu viereiseen kallioon ja ympäröivään luontoon.

”Saimme Mikkelin kaavoittajalta ja rakennusvalvonnalta merkittävää tukea suunnitteluvaiheessa.”

Rakennusta voi muokata omiin tarpeisiin

Mäntylä sanoo, että tämäntyyppinen konseptirakennus vaatii taitavat rakennesuunnittelijat. Suunnittelun alusta lähtien ajatuksena on ollut, että se on rajoitetun määrän vientituote, joka vaatii tietynlaisen tontin. Katto-osaa voidaan jonkin verran muokata. Laajentaminen tapahtuu maanpäällisestä kerroksesta alaspäin, terassin alapuolelle.

Mikkelin kohteen pinta-ala on noin 200 neliömetriä. Olohuoneesta voi tehdä maksimissaan noin 100 neliömetrin pilarittoman tilan. Tässä kohteessa niin ei tehty.

Sisätiloissa on lasia, on puuta. Sisäänkäynnin eteisessä on kaareva, paksusta hirrestä veistetty seinä. Kylpyhuoneissa on laattapinnat.

”Vaikeinta on ollut rakennustekninen mitoitus. Ei vie kauan piirtää rakennuksen geometristä muotoa, mutta tuotantokuvien tekeminen on aikaa vievää. Tilasuunnittelu on normaalia tilasuunnittelua”, Seppo Mäntylä toteaa.

Keskustelu artikkelista: 9 kommenttia

  • Laitettiin juuri 202 millin lamellihirrestä kakkoskoti. Riitti kun katsottiin eri talovalmistajien rakenteita: sen seitsemän kerrosta muoveineen. Tätä sitten selitetään hiilijalanjäljellä !
    Ihan maalaijsärki sanoo että vähemmän on enemmän.

    Vastaa
  • muovikammoton

    Muovia ei kannata pelätä ja maalaisjärkeen ei aina kannata luottaa 🙂

    Vastaa
    • Muovia ei kannata pelätä, mutta tarkkana saa kyllä olla, koska jo naulan mentävä reikä päästää ajan kuluessa sisäilmasta rakenteeseen huomattavan määrän kosteutta, jos olosuhteet ovat oikeat (siis väärät). Alhaisten U-arvojen aikana sisältä johtuva lämpö ei jaksa kuivattaa syvällä villoissa ja erityisesti rakennekerrosten rajapinnoissa muhivaa kosteutta. Tiiveysvaatimus asettaa korkeat vaatimukset rakentamisen laadulle.

      Homogeeninen rakenne antaa vähän enemmän anteeksi ja hirsi on jo aika huoleton, koska hirren surkean lämmöneristävyyden ja heikon tiiveyteyden ansiosta sisätiloista johtuva ja konvektoituva lämpö kyllä kuivaa mahdolliset kondenssiot ihan itsekseen. Lisäksi puu itsessään on hygroskooppista, eli se pystyy huokoisen rakenteensa ansiosta vastaanottamaan ja luovuttamaan kosteutta olosuhteiden muuttuessa.

      Hirren heikkoutena on tuo surkea lämmöneristävyys, eli ei muuta kuin pattereita kovemmalle ja enemmän polttopuuta pesään vaan, jos lompakko kestää. Tosin ilmastonmuutos takaa, ettei tulevaisuudessa Suomessakaan tarvitse kohta enää niin paljon lämmittää…mutta vettä kyllä sataa ihan solkenaan.

      Vastaa
  • Hiukka kylmää kosteudenhallinnan suhteen pdemmällä aikajänteellä?

    Vastaa
  • Ei taida olla suomen sateisiin ja talvisiin oloihin suunniteltu tuo taideteos, joten ehkä se laitetaan pysyvästi sääsuojaan asuntomessujen jälkeen?

    Vastaa
  • Näyttää olevan jo liitoskohdat paikattu. Hirsirakentamisen a ja o on huomioida hirsikertojen painuminen.

    Vastaa
  • Puurakenteinen (hirsi)talo, jonka ”kaarevat muodot” ovat teräksellä tehty? Ei kovin uskottava/tavanomainen liitto. Vesikatteen pyöreä ulkokulmakin on kovin epämääräisen näköinen.

    Vastaa
  • Muutoin; aikaa kovaa hintaa joutuvat messukävijät voidakseen nähdä mainoksia ja kaikkea selllaista, mihin eivät omat varat riitä. Ei oikein avatunut, miksi näin pääkaupunkiseudulla asuvan tulisi maksaa maltaita saadakseen nähdä ratkaisuja, jotka on tarkoitettu mikkeliläisille?

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia