Talous Kiinteistöt Uutiset Mikko Kortelainen 2 kommenttia

Asumistukeen ei tule neliöhintaleikkuria – hallitus pyörsi kevään päätöksensä

Hallitus perääntyi budjettiriihessä asumistuen neliöhintaleikkurista.

Budjettiesityksen liitepaperissa todetaan, että neliövuokrarajojen lisäämisestä asumistukijärjestelmään luovutaan.

Sen sijasta enimmäisasumismenot jäädytetään vuoden 2017 tasolle.

Neliövuokrakohtaisen katon palauttamisesta asumistukeen sovittiin hallituksen puolivälitarkastelussa viime keväänä.

Budjettiriihessä sovittiin, että asumistukijärjestelmään palautetaan niin sanottu osa-asunnon normi.

Asumistuessa on huomioitu viime kevään linjauksen mukaisesti asumismenon sitomisesta elinkustannusindeksiin vuokraindeksi sijasta.

Uudistukset vähentävät asumistukimenoja yhteensä arviolta 28 miljoonalla eurolla ensi vuonna.

Keskustelu artikkelista: 2 kommenttia

  • Asumistuen indeksijäädytyksestä hallitus teki päätöksen jo vuonna 2015 samalla kun se päätti myös mm. työmarkkinatuen ja aikuiskoulutustuenkin indeksijäädytyksistä. Indeksin jäädytyksen p silloin tehdyn päätöksen mukaan voimassa vuoteen 2019 saakka. Niin kauan kuin indeksi on jäädytettynä, on ihan sama, onko asumistuen enimmäisasumismenot sidottu elinkustannusindeksiin vai vuokraindeksiin, koska korotuksia ei tehdä silloin kummankaan indeksin mukaan. Indeksivalinta alkaa vaikuttaa vasta siinä vaiheessa, kun jotain indeksikorotuksia tehdään.

    Yllättävin ehdotus asumistukiasiassa on esitys osa-asunnon normin uudelleenlämmittelystä. Osa-asuntoihin, eli käytännössä kimppakämppiin, oltaisiin tekemässä taas erillistä asumismenonormia, jonka suuruus yksin asuvalla alittaisi ilmeisesti taas yksiön asumismenonormin. Tuollainen uudistus siirtäisi todennäköisesti asuntomarkkinoiden kysyntää kaksioista ja kolmioista yksiöiden suuntaan. Vaikutus osa-asunnon normeissa on täsmälleen päinvastainen kuin neliövuokranormissa, joka tyypillisesti lisää ihmisten kannusteita asua kimppakämpissä yksiöiden sijaan.

    Vastaa
  • Jos nyt oikein olen ymmärtänyt ja oikein muistan, niin asumistuen määrä on 80% hyväksyttävistä asumiskustannuksista, ja että esim. Helsingissä yksiössä asuvan maksimi hyväksyttävä asumiskustannus on n. 500 euroa. Ts. mikäli yksiön vuokra on mitä tahansa enemmän kuin 500 euroa/kk, niin tukea saa vain maksimissaan 400 euroa/kk. Korjatkaa, jos olen pahasti pielessä.
    Oletetaanpa tässä, että kimppakämpässä asuvan henkilön hyväksyttävää maksimiasumiskustannusta halutaan pienentää, esim. siten, että se olisi 400 euroa/kk. Jos nyt sitten haluttaisiin, että ihmiset asuisivat tehokkaasti kimppa-asunnoissa yksiöiden sijaan, niin auttaisiko tässä se, että kimppakämpässä asuvalla tuo osuus, joka asumiskustannuksista korvataan, olisi esim. 90% (80%:n sijaan)?

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia