Infra Rakentaminen Johanna Aatsalo 6 kommenttia

Käräjäoikeus tuomitsi Länsimetron molemmat riitapukarit maksamaan

Espoon käräjäoikeus tuomitsi Keilaniemi-Lauttasaari -rakennusurakan tunnelitöihin liittyvässä riita-asiassa kummatkin osapuolet maksamaan korvauksia toisilleen. Oikeudessa riideltiin esimerkiksi salaojaputkista ja kivituhka-asennuksista.

Länsimetron Keilaniemen louhintatöitä vuonna 2011. Kuva: Länsimetro / Timo Kotineva

Oikeudenkäynnin yhteydessä sekä Destia että Länsimetro esittivät vaatimuksia toisilleen. Länsimetro syytti Destiaa esimerkiksi liikalaskuttamisesta. Destia puolestaan syytti Länsimetroa muun muassa viivyttelystä lisätyötarjousten hyväksymisessä.

Käräjäoikeus tuomitsi Länsimetron maksamaan Destialle erinäisistä lisä- ja muutostöistä yhteensä noin 2,44 miljoonaa euroa korkoineen.

Destia puolestaan velvoitettiin palauttamaan Länsimetrolle noin 2,58 miljoonaa euroa korkoineen perusteettomasti laskutetusta urakasta ja lisäksi myönnetyn sakkovaatimuksen perusteella 1 500 euroa. Lisäksi Destian on maksettava Länsimetron oikeudenkäynti- ja selvittelykuluja.

Rakennuslehti kertoi reilu vuosi sitten elokuussa, että Destia vaati Länsimetrolta yli kolmen miljoonan euron saatavia Keilaniemi-Lauttasaari -välin tunneliurakkaan liittyen. Se myös syytti metron rakennuttajaa lisätyötarjousten käsittelyn viivyttelystä.

Länsimetro puolestaan vaati Destialta korkoineen yli 2,4 miljoonaa euroa.

Länsimetron mukaan Destia oli ”härskisti menetellen” liikalaskuttanut ja saanut Länsimetron maksamaan erehdyksessä 2,45 kilometriä muovisen salaojaputken jatkamista ruiskubetonisalaojan hinnalla, yli 30-kertaisella metrihinnalla. Ylihintaa kertyi Länsimetron mukaan yli 2 miljoonaa euroa. Destia kiisti väitteet.

Länsimetron arvion mukaan putkia olisi tarvittu vain sata metriä. Se oli yrittänyt puuttua tarpeettomiin asennuksiin suunnitelmakatselmuksessa, mutta Destia oli tästä huolimatta jatkanut asentamista.

Käräjäoikeuden mukaan oikeudenkäynnin aikana metroyhtiö on pystynyt näyttämään toteen, että Destia sai putkiasennuksista perusteetonta etua Länsimetro oy:n kustannuksella.

Sen sijaan kyse ei ole ollut metroyhtiön väittämästä tahallisesta erehdyttämisestä, vaan pikemminkin tilaajan työn suorittamisen valvonnan ja laskujen hyväksymisprosessiin liittyneistä puutteista. Virheellinen työ havaittiin liian myöhään, ja silloinen toimitusjohtaja Matti Kokkinen ennätti hyväksyä Destian laskut.

Destia oli omalla kanteellaan perinyt useista erilaisista osaurakoista noin 3,4 miljoonan euron lisälaskuja, joita Länsimetro oli pitänyt joko aiheettomina tai liian suurina. Osaurakat liittyivät kaiteiden asennuksiin, listoituksiin, tunnelin kuivatusjärjestelmään tai tukimuurin asennushiekkaan.

Oikeus hyväksyi näistä vaatimuksista osan. Se esimerkiksi katsoi, että kivituhkan asentaminen tukimuurielementtien alle kuului urakkaan eikä Destia voinut vaatia siitä lisäkorvausta.

Sen sijaan väliovien listoituksesta, kaideasennuksista, tukimuurien tukilenkkien ja kiinnitysrautojen asennuksista Länsimetron on maksettava Destialle.

Länsimetro selitti lisätyötarjousten viivästymistä epäluottamuksella Destiaa kohtaan. Destia on Länsimetron mukaan urakan alusta alkaen muun muassa tarjonnut lisä- ja muutostöiden yhteydessä huomattavaa ylihintaa todellisiin kuluihin nähden.

Destia oli Länsimetron mukaan lisäksi ”koplannut” perusteettomia lisä- ja muutostyötarjouksia toisiinsa tyyliin: kumpikin on hyväksyttävä ja heti tai toisesta luovutaan, jos toinen tarjous hyväksytään. Länsimetron mukaan Destian menettely osoitti, että Destia on pyrkinyt painostamaan Länsimetroa hyväksymään ylihintaisia tarjouksiaan.

Valitus harkinnassa

”Kokonaisuudessa emme ole tyytyväisiä perusasetelmaan, mutta perehdymme vielä päätökseen tarkemmin ja harkitsemme jatkotoimia”, Destian lakiasiainjohtaja Aki Markkola kertoo.

Länsimetron toimitusjohtaja Ville Saksi kertoo Länsiväylä-lehdelle, että yhtiö perehtyy päätökseen tämän viikon aikana ja päättää sen jälkeen reagoinnistaan.

Käräjäoikeuden ratkaisu oli yksi kolmesta Länsimetroon liittyvistä riidoista. A-Insinöörien kanssa Länsimetro sopi suunnitteluun liittyvän riitansa käräjäsalien ulkopuolella. YIT:n kanssa riitelystä voi lukea lisää tästä. Asian käsittely jatkuu aikanaan hovioikeudessa.

Helsingin Sanomien mukaan metroyhtiöllä ei tällä hetkellä ole vireillä urakkaan liittyviä käräjäjuttuja.

Edit: Päivitetty tuomion yksityiskohtia kello 13.55.

Keskustelu artikkelista: 6 kommenttia

  • Kuinka monta oikeudenkäyntiä on ollut ja tulee olemaan Länsimetroon liittyen. Eikö työmaalla mieltä osoittanut Larmix käynyt myös oikeutta Strabagia vastaan? Ja länsimetro Strabagia? Miten niissä kävi?
    Parhaille tileille Länsimetrosta ovat tainneet päästä lakimiehet?

    Vastaa
    • Po kiista oli täysin össien ja ryssien välinen. Sääli vain että suomalaisetkin kärsivät, ihan fyysisesti.

      Vastaa
  • Minkälaista porukkaa on oikein Länsimetro Oy:ssä ollut ja vielä on? Jos urakoitsija tekee tarjouksen, voiko se pakoittaa rakennuttajan hyväksymään se? Eiko Länsimetrolla ole edes alkeellisinta kontrollia, mitä on tilattu, mitä on sovittu ja mitä se maksaa? Eihä suuria laskuja voi vain hyväksyä maksettavaksi selövittämättä, onko tilattu, onko toimitettu ja täsmääkö määrät? Ei ihme, että LM kustannukset ovat kolminkertaisuneet alkuperäosestä 452 miljoonaa euroa. Kokkinen pitää asettaa vastuuseen virkavelvollisuuksiensa laiminlyönnestä, aiheuttamastaan vahingosta ja oikeudenkäyntikuluista ja yhtiön hallitus vastuuseen valvontavelvollisuuksiensa rikkomisesta tuntuvin korvauksin. Ei kaupungin veronmaksajilta lain mukaan tarpeellisiin kustannuksiin perittyjä verovaroja voi näin huolimattomasti käsitellä. Kuka hoitaa jäppiset jalkapuuhun?

    Vastaa
    • Kuules pikkusika. 452 tuli hankesuunnitelman kustannusarviosta vuodelta 1 tai 2. Hankepäätös tehtiin 715, joka on tämän päivän rahan arvossa noin 850. Hallituksen (lue omistajien Helsinki/ Espoo) hyväksymät laajuusmuutokset noin +200 ja lopuksi +150 lisä- ja muutostöille. LMT:n osuus ihan normi haarukassa. Pikkusika on vain kade kun ei päässyt itse hankkeelle töihin ja viisastelemaan.

      Vastaa
  • Sama se kenen riita on kyseessä mutta kyllä se meille veronmaksajille loppupelissä maksaa….
    Tämä on se ongelma tässä maassa että ”isännätön raha” on liian tehotonta.

    Vastaa
  • Yleisesti täällä julkisella puolella on aivan liian vähän porukkaa tilaajapuolen asioita hoitamassa. Itse yksityiseltä julkiselle siirtyneenä näen, että jatkuvien säästötoimien seurauksena teknistä sektoria on niistetty koko ajan ja SOTE-puoli vaan kasvaa. Vielä 10 v sitten kun itse olin yksityisellä, niin julkisen puolen tilaajan edustajia oli suunnittelupalaverissa useita eli arkkitehti, eri alojen insinöörejä ja tapauskohtaisesti aina muitakin asiantuntijoita. Mutta nykyisin tilaajapuolella kun yksi kokenut insinööri jää eläkkeelle, niin työt vain jaetaan muitten kesken. Oli sitten kunta tai valtio. Uutta väkeä ei saa palkata, koska ”se on pois vanhustenhoidosta”. Tämä on johtanut siihen, että kokouksiin menen yksin ja yritän saada luonnoksiin kommentteja muilta. Sitten julkisella puolella jos organisaatiossa yksi ottaa koulutusvapaata, toinen vuorotteluvapaata ja kolmas on sairaslomalla kuukausia, niin hommia vaan viedään eteenpäin vain kokouksiin juoksemalla. Ei niitä asiakirjoja ehdi enää lukea ennen kokouksia.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia