Kiinteistöt Rakentaminen Talous Taru Taipale Ei kommentteja

Toimitilarakentaminen nousi pois taantumasta

Toimitilarakentaminen on piristynyt selvästi. Tilastokeskuksen mukaan tammi-kesäkuussa uusille toimistorakennuksille myönnettiin koko maassa rakennuslupia yli 150000 neliön verran. Se on lähes 50 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana.

Skanskan 8-kerroksinen K6-toimistotalo nousee Helsingin Sörnäisiin.

Rakennusteollisuuden pääekonomisti Sami Pakarinen vahvistaa, että toimitilojen rakentaminen on piristynyt monen heikon vuoden jälkeen. Talouskasvun vahvistuminen Suomessa sekä muualla Euroopassa alkoi näkyä aloituksissa jo viime vuonna.

Talouskasvu on vahvistanut suomalaisten yritysten uskoa pärjätä myös Suomen ulkopuolella. Rakentajat kertovat, että yritykset hakevat nyt paremmin toimivia toimitiloja, joissa on myös mahdollisuus laajentua.

”Selvästi emme ole enää taantumassa”, NCC:n kiinteistökehittäjä Yirui Jiang sanoo.

YIT:n hankekehityksestä vastaava johtaja Timo Lehmus on erityisen ilahtunut siitä, että viime vuonna eteen tuli paljon ideavaiheessa olevia hankkeita.

”Nehän eivät näy tilastoissa, eivätkä ne kaikki toteudu, mutta osa varmasti kypsyy”, Lehmus sanoo optimistisena.

Toimitilatkin keskittyvät voimakkaasti

Vilkastuneesta aktiviteetista huolimatta toimitilojen rakentaminen on pitkällä aikavälillä katsottuna edelleen matalalla tasolla. Finanssikriisiä edeltävistä vuosista se on peräti puolittunut.

Lisäksi toimitiloja koskee sama tilanne kuin asuntorakentamistakin: se keskittyy voimakkaasti. YIT:n Lehmuksen mukaan uusia toimistoja ei rakenneta oikeastaan muualla kuin pääkaupunkiseudulla ja täälläkin valtaosa aloituksista tapahtuu Helsingissä.

”Muissa suurissa kaupungeissa on kysyntään nähden riittävästi kohtuullisen uutta toimitilaa. Helsingissä yritykset taas hakevat nimenomaan uudentyyppisiä toimistotiloja”, Lehmus sanoo.

Yksi uudentyyppinen toimistotalo rakentuu paraikaa Helsingin ydinkeskustaan Kasarmitorin laidalle, josta purettiin Helsingin rakennusviraston entinen virastotalo. YIT on ollut hankkeesta innoissaan, koska ydinkeskustassa avautuu harvoin mahdollisuuksia rakentaa täysin uutta. Lehmuksen mukaan Kasarmikatu 21 onkin ainutlaatuinen kohde.

”Kiinteistö saatiin vuokrattua täyteen puoli vuotta ennen sen valmistumista”, Lehmus sanoo.

Elokuussa YIT tiedotti, että toimistotalo on myyty kansainväliselle sijoittajalle.

”Sijoittajat hakevat hyviä kohteita, ja uusia on vähän tarjolla.”

Radan varrella on kysyntää

Samaan aikaan kun uutta rakennetaan, tyhjän toimistotilan määrä pääkaupunkiseudulla on noussut 1,2 miljoonaan neliöön. Kiinteistöalan neuvonantaja Catellan mukaan vajaakäyttöaste on jo lähes 14 prosenttia.

Vanhat toimistot jäävät tyhjiksi, koska ne eivät vastaa toiminnaltaan tai tekniikaltaan yritysten tarpeita. Lisäksi ne sijaitsevat usein väärässä paikassa.

Rakennusteollisuuden Pakarinen kuvaa tilannetta sanalla ”paradoksaalinen”. Tilanteelle on kuitenkin selitys.

”Toimitilaa rakennetaan nyt ennen kaikkea radan varteen”, Pakarinen sanoo.

Pääkaupunkiseudun raidehankkeet, kuten kehärata ja länsimetro ovat viime vuosina vain kiihdyttäneet markkinan jakautumista.

”Radan varrella on kysyntää. Muualla on tyhjää”, Timo Lehmus kiteyttää.

Skanskan johtaja Antti Nousiaisen mukaan toimitilat lähtivät aikoinaan leviämään vähän joka puolelle. Nyt puoli kilometriä syrjässä raideliikenteen solmukohdasta on kiinteistösijoittajan näkökulmasta liian syrjässä.

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia