Yleisimmät syyt investointeihin olivat energian ja kustannusten säästö sekä kiinteistön jälleenmyyntiarvon kasvattaminen, kertoo Motiva tiedotteessa.
75 prosenttia vastaajista, joiden taloyhtiöissä oli tehty lämpöpumppuinvestointi, arvioi sen nostaneen kiinteistön arvoa. Noin puolet totesi lämpöpumppuinvestoinnin laskeneen myös yhtiövastiketta.
Kesällä 2017 toteutettuun kyselyyn saatiin kaikkiaan 343 vastausta taloyhtiöiden puheenjohtajilta, hallituksen jäseniltä sekä taloyhtiöiden asukkailta. Viiteenkymmeneen taloyhtiöön oli jo asennettu jonkinlaisia lämpöpumppuja, tyypillisimmin maalämpö- tai ilmalämpöpumppu. Investointeja oli tehty niin kaukolämpö- sähkölämmitys kuin öljylämmityskohteissa.
Kustannussäästöjen lisäksi investointipäätöksissä olivat painaneet ympäristösyyt sekä mahdollisuus jäähdytykseen.
Esisuunnittelu puuttuu usein
Tyypillisimmin hankinta-asiaa olivat edistäneet hallituksen jäsenet. Isännöitsijät olivat olleet aktiivisia noin puolessa kohteista. Reilu kolmannes vastaajista koki, että isännöitsijältä ei oltu saatu riittävästi tietoa hankinnan tueksi.
”Hyvä isännöitsijä on kiinnostunut kiinteistöjen energiansäästömahdollisuuksista. Toivoisin, että asukkaat myös odottaisivat isännöitsijöiltä aktiivisempaa roolia energia-asioissa”, Motivuksen asiantuntija Sami Seuna toteaa.
Vain alle puolet vastaajista kertoi, että hankkeessa oli tehty kattava esisuunnittelu. Hankintakonsulttia oli käyttänyt vain alle kolmannes. Kiinteistöliiton energia- ja ilmastoasioiden johtava asiantuntija Petri Pylsy suosittelee käyttämään puolueetonta asiantuntijaa alusta alkaen, kun taloyhtiö pohtii lämpöpumppuinvestointia.
”Puolueettoman asiantuntijan voimin tehtävä hankesuunnittelu on taloyhtiön etu. Onnistuneella hankesuunnittelulla vältetään virheinvestoinnit ja taloyhtiö on itse ohjaamassa hanketta haluttuun suuntaan”, Pylsy sanoo.
Asiantuntijan avulla kannattavuutta voidaan arvioida läpinäkyvästi ja kilpailutus ja tarjousten vertailu on helpompaa. Kannattavuuslaskelmat, suunnittelu ja mitoitus on tehtävä kohteen yksilölliset olosuhteet huomioiden, jotta tehdään oikeita päätöksiä ja järjestelmästä tulee toimiva.
Puolueettomalle tiedolle kysyntää
Kyselyn perusteella taloyhtiöissä kaivataan tietoa erityisesti lämpöpumppujen taloudellisesta kannattavuudesta. Myös esimerkkikohteet ja lämpöpumppujen soveltuvuus omaan taloyhtiöön kiinnostavat.
Hankinnan vaikeimpana osa-alueena mainittiin monia eri asioita: tarjousten vertailu, todellisen kannattavuuden selvittäminen, tiedon hankinta, oikean järjestelmän valinta kohteeseen ja muiden asukkaiden vakuuttaminen säästöistä. Useita mainintoja tuli myös suunnittelijan käytön tarpeellisuudesta, jotta omaan taloyhtiöön soveltuva lämpöpumppujärjestelmä löytyy ja se osattaisiin mitoittaa oikein.
Lähes kaikki kyselyssä mukana olleet kohteet oli rahoitettu lainalla tai rahoitus oli kerätty suoraan osakkailta Leasing- tai ESCO-mallilla rahoitettuja kohteita oli vain muutama. ESCO-mallissa investointi rahoitetaan saavutetuilla kustannussäästöillä.
Sami Seuna suosittelee ainakin selvittämään palveluhankinnan mahdollisuuksia. Tällöin palvelun tarjoajalla on intressi suunnitella kohteeseen mahdollisimman toimiva ja kustannustehokas järjestelmä.
Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa
3 vastausta artikkeliin “Taloyhtiöt kaipaavat tietoa lämpöpumppujen kannattavuudesta”
Kaukolämmön korvaaminen maalämmöllä kannattaa lähes aina uusissa kerrostaloissa, on oma asia, uskooko alan konsulttien investointilaskelmiin. Maalämpö on myös ilman jäähdytystäkin edullisin vaihtoehto. Tästä on tutkimuksia, jos suoritetaan maalämmön mitoituksessa optimointilaskelmia. Se on siis hankintahinnaltaan kallis ja räätälöitävä, kun kaukolämpöä ei isommin tarvitse kuin suunnitella normaalin tehtäväluettelon mukaan.
Hyvä myös, että lämpöpumput haastavat kaukolämmön monopolityyppisen hinnoitteluaseman. Kaukolämpöyhtiöt näyttävät myös jo heränneen ison ja kustannustehokkaan lämpöpumpputeknologian hyödyntämiseen omassa energiatuotannossaan. Alueellinen lämpöpumpputeknologia on toki kustannustehokkaampi kuin lämmön siirto lämpöjohdoilla pitkän matkan takaa. Omavaraisen lämpöpumppuhankinnan tapauksessa ei myöskään tarvitse maksaa lämpöyhtiön katetta tmv.
Taloyhtiön on valittava, haluaako se optimoidun järjestelmän vai tehdasvalmiin paketin avaimet käteen, mikä saattaa olla epäsopiva, mutta se ei kiinnosta valmistajaa, joka voisi tehdä siitä taloudellisilta vaikutuksiltaan paremman. Hankeorganisaatiolla rakennettavaan optimoituun järjestelmään taas ei maallikoiden kannattaisi sotkeutua ollenkaan, koska kyse on puhtaasti teoreettisesta laskelmasta. Kaukolämmössä optimointi on turhaa, koska laskutus perustuu energiayhtiön tuotannon tehon tarpeeseen ja toimituskapasiteettiin ulkolämpötilan funktiona, eikä laitteiston hyötysuhteeseen, mikä taas vaatii rakennukselta määrätyn profiilin lämpötaseeseen, kallion tontin alta. Kaukolämmössä ei tällaista mitoituspommia ole, tästä syystä lämpöpumppujärjestelmä saattaa tulla jopa kalliimmaksi pitkälläkin aikavälillä.