Kiinteistöt Korjausrakentaminen Koulutus ja tutkimus Seppo Mölsä 3 kommenttia

Työterveyslaitos ampui alas OAJ:n koulujen sisäilmakyselyn johtopäätökset

Työterveyslaitos ihmettelee OAJ:n ja Turun yliopiston tekemmän opettajien sisäilmakyselyn johtopäätöksiä. Ei kai nivelrikko tai suolisto-oireet johdu pelkästä huonosta sisäilmasta, vaikka opettaja näin väittäisi kyselyssä?

Helsingin Sanomien mielipidepalstalta 7.11.2017:

Koulurakennusten terveysriskejä ei saa liioitella – liioittelu voi aiheuttaa oireilua

Tämänhetkisen tutkimusnäytön mukaan sisäilmaongelmiin ja rakennusten kosteusvaurioihin ei liity kohonnutta riskiä sairastua vakavasti lukuun ottamatta lievästi kohonnutta riskiä astman kehittymiseen

”Helsingin Sanomat uutisoi (1.11.) Turun yliopiston ja OAJ:n tutkimuksesta, jonka mukaan koulujen sisä­ilmaongelmat aiheuttavat opettajille laajasti terveyshaittoja. Samalla vaadittiin rakennusten korjaukseen ja uudisrakentamiseen kohdistuvia toimia ja satojen miljoonien eurojen vuosittaisia investointeja.

Sisäilmaongelmiin liittyvä monimuotoinen oireilu on tunnettu jo 1980-luvulta lähtien, ja siitä on paljon tutkimustietoa. Tämänhetkisen tutkimusnäytön mukaan sisäilmaongelmiin ja rakennusten kosteusvaurioihin ei kuitenkaan liity kohonnutta riskiä sairastua vakavasti lukuun ottamatta lievästi kohonnutta riskiä astman kehittymiseen.

Sisäilman epäpuhtauksien terveysvaikutukset tunnetaan hyvin. Tieteellinen näyttö ei tue sellaisia Turun yliopiston ja OAJ:n tutkimuksesta tehtyjä johtopäätöksiä, joiden mukaan sisäilman epäpuhtaudet aiheuttaisivat nivelrikkoa, reumaa, kilpirauhasen sairauksia tai tulehduksellisia suolistosairauksia.

Huonoksi koettu sisäilma voi aiheuttaa ohimeneviä oireita monien tekijöiden, kuten puutteellisen ilmanvaihdon, ilman epäpuhtauksien ja korkean sisälämpötilan vuoksi. Huonon sisäilman lisäksi oireiluun vaikuttavat yksilölliset tekijät, työn kuormittavuus ja työyhteisön toimivuus.

Sisäilma ei ole ainoa selitys ympäristöherkkyydelle

Huoli terveyden menettämisestä voi johtaa oireiluherkkyyteen, joka pahimmillaan voi aiheuttaa työkyvyn ja muun elämänpiirin rajoittumisen. Vakavimmin sisäilmasta oireilevien tila on määriteltävissä niin sanotuksi ympäristöherkkyydeksi, joka on opittu viime vuosina tuntemaan aikaisempaa paremmin. Ympäristöherkkyys ei ole selitettävissä yksittäisillä ympäristön epäpuhtaustekijöillä, vaan monet syyt ja kuormitus­tekijät voivat ylläpitää elimistön reagointiherkkyyttä tavanomaisillekin ympäristöille. Terveydenhuollossa tarvitaan nykyistä parempia tapoja auttaa oireilevia ja tukea heidän työ- ja toimintakykyään.

Hyvä sisäympäristö tulee nähdä voimavarana, joka tukee hyvinvointia, työkykyä, työn sujumista ja tuottavuutta. Huono sisäympäristö, sisäilma mukaan lukien, heikentää työviihtyvyyttä ja työtehoa. Toisin kuin annettiin ymmärtää, sisäilmaongelmat voidaan ehkäistä ja ratkaista, eivätkä toimet saa rajoittua vain rakennusteknisiin tekijöihin. On aika ratkaista Suomen sisäilmakriisi rationaalisesti hyödyntämällä kaikki saatavilla oleva tieto. Sisäilman vaarallisuutta ei saa tarpeettomasti korostaa, koska se lisää huolta, huonovointisuutta ja oireilua.”

Carita Aschan, Jorma Mäkitalo
johtajia, Työterveyslaitos

Keskustelu artikkelista: 3 kommenttia

  • Voihke on uusi kansantauti

    Viimeisellä hetkellä ennenkuin olisi purettu puolet kouluista.

    Vastaa
  • Kovat energiasäästötavoitteet tuhosivat 60-80 luvun koulut ja muut julkiset rakennukset.

    Vastaa
  • jokin syy aina

    Ennen selkävaivat olivat ne joilla haettiin sairauslomaa. Nyt tutkimusmenetelmät ovat kehittyneet, voidaan osoittaa ettei selässä ole vikaa. Nyt sitten sisäilmaongelmat ovat sairauslomien syy. Tutkimuksilla ei voida sulkea pois sisäilman merkitystä ja median artikkelit tukevat sitä sairauden syyksi.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia