Työelämä Kiinteistöt Rakentaminen Talous Uutiset Merja Mannila 4 kommenttia

”Työnjohtajan tehtävä on sanoa työmaalla, milloin laatutaso täyttää vaatimukset”

Laatu on laaja ja haastava käsite. Se saa Skanskan rakennuspäällikkö Jussi Kiiskilän ja työnjohtaja Perttu Vainiorannan mietteliäiksi: miten sen voi yksiselitteisesti määritellä?

Työnjohtaja Perttu Vainioranta (vas.) ja rakennuspäällikkö Jussi Kiiskilä uskovat, että kehittäminen vaatii avointa ja rohkeaa ilmapiiriä työpaikalla. Kuva: Anne Kurki

Kiiskilä huomauttaa, että eri ihmiset voivat ymmärtää laadun eri tavalla. Toiselle tuo taso saattaa riittää, toiselle ei. Vainioranta on samaa mieltä.

”Siksi työnjohtajan pitää ehtiä käydä työmaalla. Rakentamassa voi olla vaikkapa parikymmentä ihmistä, jotka kaikki saattavat ajatella laadusta omalla tavallaan. Työnjohtajan tehtävä on sanoa työmaalla, milloin laatutaso täyttää vaatimukset”, Vainioranta sanoo.

Nuori työnjohtaja itse kokee, että hänellä on usein riittävästi aikaa olla työmaalla. Tosin hän myöntää, että esimerkiksi laadun varmistamiseen liittyvä dokumentointi ja asioiden selvittäminen vievät ison siivun työpäivästä.

Kiiskilä ja Vainioranta ovat työpari, joka pohtii yhdessä työmenetelmien kehittämistä ja sitä kautta laadun parantamista. He olivat mukana jo eläköityneen vastaavan mestarin Timo Koskimäen kanssa Rakentamisen laatuteko 2017 -kilpailussa.

Miehet käyttivät ensisijaisesti infrarakentamiseen tarkoitettua vesieristettä uudella tavalla helsinkiläisen asuinkerrostalon pihakannessa.

Nyt he istuvat jo uuden työmaan, Helsingin Kruunuvuoreen nousevan asuinkerrostalon työmaatoimistossa. Miehet juttelevat usein, vähintäänkin puhelimessa. Kruunuvuoren työmaa on yksi Kiiskilän alla olevasta neljästä työmaasta.

Asiat pitää tehdä järjestelmällisesti

Omassa työssään Kiiskilä pyrkii varmistamaan hyvää lopputulosta huolellisella ennakkovalmistelulla. Hänestä asiat pitää tehdä järjestelmällisesti, yksi kerrallaan.

Myös Vainioranta painottaa tarkkaa ennakkosuunnittelua, joka helpottaa muutoksiinkin reagoimista. Se auttaa myös taltuttamaan kiireen, joka on rakennusalalla polttoaineena moneen negatiiviseen, kuten esimerkiksi laatu- ja työturvallisuusongelmiin.

”Ennakkosuunnitteluun pitäisi antaa aikaa. Jos esimerkiksi suunnitelmamuutoksia tulee, työmaalle pitäisi antaa aikaa reagoida niihin. Meillä on onneksi siihen usein eväät olemassa”, Vainioranta sanoo.

”Siitä pitää lähteä liikkeelle, että työvaihe tehdään työmaalla kerralla kuntoon. Aina on hyvä olla mietittynä myös varasuunnitelma, jos työn edetessä tulee yllätyksiä.”

Keitä he ovat?

Jussi Kiiskilä

  • 49 vuotta
  • Rakennusmestari, 1993
  • Rakennuspäällikkö, Skanska, 1/2017–
  • Työskennellyt Skanskalla 20 vuotta työmaamestarina, vastaavana mestarina ja työpäällikkönä

Perttu Vainioranta

  • 25 vuotta
  • Rakennusmestari, 2015
  • Työnjohtaja, Skanska Talonrakennus, 2015–

Vainiorannan mukaan laadukkaassa rakentamisessa iso rooli on aikataulusuunnittelulla. Oikeat asiat pitää tehdä oikeaan aikaan. ”Niitä hetkiä ei saisi tulla, jolloin laatu kärsii huonon aikataulun takia.”

Kiiskilä painottaa myös hyvän työilmapiirin merkitystä. Sen vaaliminen on yksi hänen tehtävistään. Hän uskoo, että ongelmat näkyvät myös laadussa.

”Pohdin mielelläni kehittämisideoita”

Takaisin laatukilpailuun ja vedeneristykseen. Työpäällikkönä työskennellyt Kiiskilä sai vinkin uuden vedeneristystuotteen käyttömahdollisuudesta käytäväkeskustelussa. ”Pohdin mielelläni kehittämisideoita. Siksi minulle usein sanotaankin, että Jussi, voitko vähän miettiä tätä.”

Tuote oli kalliimpi kuin alkuperäinen pihakansien eristykseen käytetty tuote. Kiiskilä teki laskelmien perusteella kuitenkin johtopäätöksen, että se parantaisi laatua ja maksaisi itsensä takaisin esimerkiksi pienempinä takuukustannuksina.

Kiiskilä suunnitteli tuotteen käyttöönottoa ja mahdollisia riskipaikkoja huolellisesti As oy Helsingin Claudion työnjohdon, suunnittelijoiden ja tavarantoimittajan kanssa. Vainioranta työskenteli tuolloin kohteessa. Ensimmäinen palaveri pidettiin jo noin vuosi ennen vedeneristystöiden aloittamista.

Kiiskilä huomauttaa, ettei mitään tuotetta voi väkisin viedä työmaalle, vaan sen käyttö pitää pohtia yhdessä työnjohdon kanssa.

Käyttöönoton suunnittelua helpotti se, että tuotteeseen kävivät normaalit, muihinkin vesieristeisiin soveltuvat detaljit. Usein Kiiskilän mukaan rakentamisessa on haastavaa tuoda hankkeisiin erilaisia suunnitteluratkaisuja vaativia uusia tuotteita, koska silloin pitäisi olla mukana jo suunnittelun ensi metreillä – kun tehdään ensimmäisiä kynänvetoja.

”Omissa kohteissa tuotteita on usein helpompi testata kuin kilpailukohteissa.”

”Se oli kiinnostavaa”

Vedeneristystuotteen lanseeraus oli Vainiorannan ensimmäinen laaja kehityshanke. Hän sanoo olleensa projektista innoissaan – eikä ollut ainoa.

”Ehdin paljon näkemään ja miettimään suunnittelijoiden ja muiden toimijoiden kanssa muun muassa detaljeja. Mikä olisi työmaan kannalta järkevintä? Se oli kiinnostavaa.”

Hyvät ideat pulpahtavat usein mieleen silloin, kun niitä vähiten odottaa. Vainioranta sanoo usein saavansa hyviä kehitysideoita vapaa-ajallaan, kun hän viettää aikaa myös rakentamisessa työskentelevien kavereidensa kanssa.

Kiiskilä korostaa palavereiden merkitystä kehittämisessä ja ideoinnissa. Monesti hyviä ajatuksia syntyy, kun koolla on mahdollisimman erilainen joukko ihmisiä: työntekijöitä, työnjohtajia ja suunnittelijoita.

Miehet ovat yhtä mieltä siitä, että kehittäminen vaatii  avointa ja rohkeaa ilmapiiriä. Heidän mukaansa työnantaja myös kannustaa siihen.

”Entinen esimieheni sanoi kehityskeskusteluissa, että sano yksi asia, mitä pitäisi kehittää. Olen itse jatkanut samaa kun pidän kehityskeskusteluja työnjohtajien kanssa tai työntekijäkeskusteluita työntekijöiden kanssa”, Kiiskilä sanoo.

Juttua päivitetty klo 16.54, otsikkoa muokattu.

Keskustelu artikkelista: 4 kommenttia

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia