Infra Suunnittelu Talous Uutiset Lari Malmberg / HS, Rakennuslehti Yksi kommentti

Espoo sellaisena kuin sen tunsimme kuoli yhdessä yössä – Ymmärrettiinkö länsimetron tuoman mullistuksen voima?

Analyysi Monen espoolaisen päivittäiset matkat pidentyivät länsimetron vuoksi kestämättömälle tasolle. Sille pitää tehdä jotain.

Ihmiset ahtautuivat täpötäyteen metroon Lauttasaaren metroasemalla tiistaiaamuna. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Espoon Latokaskessa asuva Hannele Merikoski kertoi päässeensä aiemmin töihin Kamppiin suoralla bussiyhteydellä parhaimmillaan alle 20 minuutissa (HS 10.1.). Nyt matkaan kuluu lähes tunti.

Muutos johtuu Länsimetrosta. Metron vuoksi lähes kaikki Etelä-Espoosta Helsinkiin kulkevat suorat bussiyhteydet lopetettiin. Nyt matkustajia syötetään asuinalueilta metroasemille liityntäbusseilla.

Merikoski ei ole tuskansa kanssa yksin. Liityntäliikenne on tuonut monen matkoihin lisää mutkia, odottelua ja vaihtoja kulkuvälineestä toiseen. Valtava määrä ihmisiä kuluttaa päivittäin matkustamiseen enemmän aikaa kuin ennen.

Tämä tiedettiin jo kauan, kauan sitten. Aiheesta kirjoitettiin Helsingin Sanomissakin esimerkiksi vuonna 2012. Silti espoolaispoliitikot äityivät heti muutoksen jälkeen vaatimaan vanhoja bussiyhteyksiä takaisin.

Kävikö siis niin, että savu nähtiin, mutta tulta ei osattu ennakoida?

Espoon brändistä tulee kaupunkimaisempi

Metron muutoksessa ei ole kyse vain liikenneratkaisusta. Espoon kaupunginjohtajan Jukka Mäkelän (kok) viime vuosien lempihokemiin kuuluu fraasi ”metro mahdollistaa”. Mäkelä tarkoittaa sitä, että metron varteen toivotaan syntyvän kasvua: työpaikkoja, palveluita ja koteja.

Samalla rikotaan kuitenkin myös palanen monen espoolaisen sielusta, tarkoituksellisesti tai tarkoittamatta.

Espoon väkiluku ei ole läheltäkään puolia Helsingin väkiluvusta, mutta sen pinta-ala on reilusti Helsinkiä suurempi. Espoossa on tiiviimpiäkin kerrostalokeskittymiä, mutta mielikuvien espoolaisuus on jossain ihan muualla: pientaloissa, luonnossa, tilassa.

Metro muuttaa Espoon brändiä lopullisesti. Brändi liukuu entistä kaupunkimaisemmaksi. Samalla metro yhdistää Espoon kiinteämmin osaksi Helsinkiä ja entistä yhtenäisempää pääkaupunkiseutua.

Niin kuin isoissa muutoksissa aina, vaikutukset koetaan sekä hyviksi että huonoiksi.

Kun metron mahdollisuudet on joskus vuosikymmenten päästä lunastettu, rakennuspäätös saattaa yleisen edun nimissä näyttää jopa nerokkaalta. Monella espoolaisella matka-ajatkin lyhenevät, koska yhä useampi käy Helsingin sijaan töissä metroradan varressa Espoossa. Ehkä yhä useampi helsinkiläinenkin tekee niin.

Tämä ei kuitenkaan poista nyky-espoolaisten ongelmia. Uusi järjestelmä ei näytä tuovan riittäviä vastauksia matkatarpeisiin. Tästä johtuen jotkut ovat jo alkaneet harkitsemaan auton ostamista.

Tällaiseen tilanteeseen kaupunkilaisten ajaminen ei ole kenenkään etu.

Hienosäätöä tarvitaan isossa muutoksessa

Espoon liikennejärjestelmän kerralla toteutettu muutos on valtava. On siis oletettavaa, että hienosäätöä tehdään vielä pitkään. Myös länsimetron jatkeen valmistuminen joskus tulevaisuudessa tuo metroasemia lähemmäs monia suuria asuinalueita.

Laajamittaiseen vanhojen suorien bussilinjojen palauttamiseen tuskin tulee kuitenkaan olemaan varaa. Nyt haetaan kompromissia.

Espoon ja Helsingin väliset bussiyhteydet ovat olleet ällistyttävän nopeita. Se, että Espoon kaltaisessa harvaan rakennetussa kaupungissa on voinut hypätä bussiin lähes kotiovelta ja matkustaa 20 minuutissa matkan Latokaskesta Kamppiin, on joukkoliikenteeltä melkoinen saavutus.

Nyt Espoon tilanne on samankaltainen kuin Itä-Helsingissä 1980-luvulla avautuneen metron jälkeen. Helsingin Sanomat raportoi lokakuussa vuonna 1982 maustepakkaaja Kerttu Vahteriston vaikeuksista.

Kontulalaisen Vahteriston työmatka oli pidentynyt 25 minuutista tuntiin. Syynä oli se, että kaupunki oli kertalaakista lakkauttanut suorat bussiyhteydet Itä-Helsingistä keskustaan, eikä Sörnäisten asema ollut vielä valmistunut.

Nykyään Vahteriston matka-aika olisi huomattavasti lyhyempi, eikä metron rakentamispäätöstäkään taideta enää juuri kritisoida. Toivottavasti niin käy myös espoolaisille.

Keskustelu artikkelista: 1 kommentti

  • Espoolainen veronmaksaja

    Ammattitaito puuttuu kuntamaailmasta. Poliitikot heikolla osaamisella ja valmistelulla tekevät liian isoja päätöksia ja laittavat kulloinkin virassa olevat (poliittiset) virkahenkilöt niitä toteuttamaan. Lopputulokset sitä pahempia mitä isompi hanke.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia