Energiatehokkuus Rakentaminen Talous Uutiset Päivi Huotari / HS 2 kommenttia

Pientalojen energiatodistusten hinnoissa valtavat erot – pienellä vaivannäöllä voi säästää satoja euroja

Vantaalla sijaitsevan paritalon toinen asunto oli tulossa myyntiin viime syksynä. Asuntoa kaupanneen kiinteistönvälittäjän suosittelema yritys ilmoitti todistuksen hinnaksi 700 euroa, mitä omistajat pitivät kalliina.

Omistajat päättivät kilpailuttaa muutaman yrityksen ja liittivät tarjouspyyntöihin mukaan energiatodistuksen laadinnassa tarvittavat olennaiset tiedot. Todistuksen laatijaksi valittiin yritys, joka veloitti työstä 220 euroa. Laatija viipyi talossa noin 15 minuuttia ja kävi muun muassa lämmönjakohuoneessa.

Energiatodistusten hintahaitari on suuri, joten pientalon omistajan kannattaa pyytää työstä useita, yleensä vähintään kolme tarjousta.

Vanhaan pientaloon energia­todistuksen saa noin 360 eurolla, käy ilmi Motivan keväällä 2017 tekemästä selvityksestä. Hinnat eivät olleet nousseet edellisestä tutkimuskerrasta eli vuodesta 2014. Sen sijaan uudispientalon energia­todistuksen hinta nousi kolmen vuoden aikana. Se maksoi keskimäärin 270 euroa keväällä 2017, kun kolme vuotta aiemmin hinta oli 150–200 euroa.

Motivan selvityksen hinnat ovat keskihintoja, ja ne voivat vaihdella esimerkiksi talon iän ja sijainnin mukaan. Jos energiatodistus laaditaan kuntoarvion teon yhteydessä, säästetään matkakuluissa.

”Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että poikkeavan edulliseen tarjoukseen ei välttämättä sisälly ehdotuksia energian säästämiseksi”, kertoo Motivan asiantuntija Kirsi-Maaria Forssell.

Uhkasakko uhkana, jos todistusta ei löydy

HS kertoi tiistaina, että pientaloa myyvälle tai vuokraavalle voi rapsahtaa uhkasakko ellei talosta ole myynti- tai vuokraustilanteessa energiatodistusta.

Energiatodistus tarvitaan olemassa olevalle pientalolle vain silloin kun talon myy tai vuokraa. Muuten sitä ei tarvita. Uudisrakennuksille energiatodistus laaditaan rakennuslupaa haettaessa.

Tarjouksia pyytäessä on olennaista kysyä, sisältyvätkö hintaan muun muassa matkakulut. On myös hyvä varmistaa, että todistuksen laatija käy itse paikalla, neuvoo Motivan Kirsi-Maaria Forssell.

”Omistajan kannattaa ehdottomasti olla itse paikalla – muuten todistuksen laatija ei pääse katsomaan teknisiä tiloja tai tutkimaan vaikkapa yläpohjaa, jos haluaa suositella siihen lisäeristystä. Laatija voi myös täydentää saamiaan tietoja, kun hän voi kysyä niitä suoraan omistajalta.”

Vantaalaisen paritalon energiatodistuksen laatija ei antanut remonttisuosituksia. Vuonna 1969 valmistunut talo on täysin remontoitu, eivätkä omistajat suosituksia kaivanneetkaan. Lämmitysmuoto oli vaihdettu öljylämmityksestä maalämpöön vuonna 2011.

Energiatodistus täytyy tilata asiantuntijalta, jolla on energiatodistuksen laatijan pätevyys. Pätevyyksiä myöntää Fise. Pätevät henkilöt on listattu Aran ylläpitämään rekisteriin.

Huoltokirja helpottaa energiatodistuksen laatimista

Käynnin aikana energiatodistuksen laatija tarkistaa talon rakenteet ja järjestelmät. Hän käy läpi muun muassa, että talon pääpiirustukset sekä lämpö-, vesi-, viemäri-, ilmanvaihto- ja sähköpiirustukset pitävät paikkansa.

”Pientalon pystyy hyvin käymään läpi tunnissa tai parissa. Silloin tarkistetaan esimerkiksi, ovatko esimerkiksi ikkunat ja talotekniset laitteet sellaiset, mitä on etukäteen ilmoitettu”, Forssell kertoo.

Jos vanhassa talossa on huoltokirja, joka on ajan tasalla ja sisältää tarvittavat dokumentit, energia­todistuksen laatiminen sujuu nopeasti. Uudemmissa taloissa huolto­kirja on laadittu jo rakennusvaiheessa.

Jos huoltokirjaa ei ole, tilaajan kannattaa kerätä tiedot etukäteen valmiiksi. Lista tarvittavista dokumenteista löytyy esimerkiksi Motivan sivuilta.

”Energia­todistusta varten tarvitaan esimerkiksi sähkölaskut ja muut energialaskut, tiedot taloteknisistä laitteista ja tehdyistä remonteista. Jos talossa on takka, kannattaa kirjata jo etukäteen, paljonko sitä käytetään.”

Laatijat antavat harvoin ehdotuksia toimenpiteistä

Jotta tilaaja saisi energiatodistuksesta saisi kaiken hyödyn irti, laatijan tulee kirjata siihen suosituksia siitä, miten talon energiatehokkuutta voitaisiin parantaa. Laatijat antavat toimenpide-ehdotuksia kuitenkin vain harvoin, käy ilmi Motivan selvityksestä. Motiva aikookin antaa asiassa lisäoppia energiatodistusten laatijoiden koulutus­tilaisuuksissa.

Yleisimmin energia­remonteiksi ehdotettiin yläpohjan lisäeristystä, ikkunoiden ja ovien vaihtoa sekä pientaloissa ilmalämpö­pumpun asentamista. Kunnossa­pidosta ehdotettiin muun muassa ikkunoiden ja ovien tiivistystä, sisälämpötilojen seurantaa ja säätöä sekä valaistuksen tehostamista. Eniten huomiota kunnossa­pidossa kiinnitettiin ilmanvaihtoon.

”Jos kaikki taloudellisesti kannattavat muutokset talossa on jo tehty, asiasta voisi pyytää maininnan energia­todistukseen. Tilanne voisi olla tällainen esimerkiksi, jos sähkölämmitys­talouteen on jo asennettu ilmalämpö­pumppu ja laitteetkin vaihdettu parempiin”, Forssell sanoo.

Motivassa laaditaan parhaillaan ohjetta energia­todistuksen lukemiseen ja tulkitsemiseen. Se ilmestyy energiatodistuksesta lisätietoa antaville sivuille tammikuun aikana.

”Toteutunut energiankulutus ei ole vertailukelpoinen”

Tavallisia kansalaisia suututtaa se, että energiatodistuksessa ilmoitettavan laskennallisen energiankulutuksen ja toteutuneen energian­kulutuksen ero voi olla todella suuri. Näin on etenkin sähkö­lämmitteisissä taloissa.

”Toteutunut energiankulutus ei ole vertailukelpoinen lukema, mutta se ilmoitetaan energiatodistuksessa, jos tiedot ovat saatavilla”, Forssell sanoo.

Toteutuneeseen energiankulutukseen vaikuttavat muun muassa käyttäjien lukumäärä, käyttötottumukset, laitteet ja niiden energiankulutus sekä kuluneen vuoden lämpötilat. Jos talo vaihtaa omistajia, energiankulutuskin yleensä muuttuu.

Energia­todistuksessa selvitetään talon vakioituun käyttöön perustuva laskennallinen ostoenergian­kulutus energia­muodoittain. Ostoenergian­kulutus kerrotaan energia­muotojen kertoimilla ja jaetaan talon lämmitetyllä nettopinta-alalla. Näin talolle saadaan energia­tehokkuuden vertailuluku, E-luku, jonka perusteella talolle määräytyy energia­tehokkuus­luokka.

Pientalon omistaja saattaa tuijottaa pelkkää lämmitykseen kuluvaa energiamäärää, kun ostoenergian kulutus sisältää kaiken käytetyn energian sähkösaunan ja pakastimen käytöstä ruuanlaittoon ja valaistukseen.

Energia­tehokkuuden laskennassa käytettäviä energiamuoto­kertoimia uudistettiin 1. tammikuuta. Suurin muutos koski sähköä, jonka kerrointa laskettiin 1,70:stä 1,20:een. Perusteluna on, että myös sähkön­tuotannossa päästötön tuotanto lisääntyy. Kaikkein alhaisimmat energiamuoto­kertoimet ovat uusiutuvilla energialähteillä.

Keskustelu artikkelista: 2 kommenttia

  • Laskennallisessa energiankulutuksessa ei voi hyödyntää puulämmitystä kuin yhden varaavan tulisijan verran. Vaikka talossa olisi neljä varaavaa tulisijaa, niin laskennassa saa hyödyntää vain yhtä. Jos suosittelee toimenpiteeksi toisen varaavan tulisijan lisäämistä, ei tällä toimenpiteellä ole mitään merkitystä laskennalliseen energiankulutukseen, jos on vaikka sähkölämmitteinen talo. Vaikka lämmittäisi kokonaan puulla, eikä sähköä menisi tilojen lämmitykseen, menee sitä laskennallisesti ja paljon. Lisäksi ihmisiä pitää hämätä kaiken maailman energiamuotojen kertoimilla. Sähkönkäyttöä rangaistaan lämmityksessä enemmän kuin öljylämmitystä, kun taas liikenteessä öljystä jalostetut polttoaineet ovat pahoja ja sähkö hyvää. Todistukseen on pitänyt ympätä kaiken maailman ekologisuusfantasioita, jotka hämärtävät todistuksen merkitystä tavalliselle kuluttajalle.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia