Talous Kiinteistöt Rakentaminen Uutiset Mikko Kortelainen 3 kommenttia

Rakentajat ovat nostaneet roimasti Ara-kohteiden hintoja – ”kerjäämällä saimme urakoitsijoilta 1-2 tarjousta”

Silti viime vuonna aloitettiin hyvä määrä Ara-asuntoja, 8 557 kappaletta.

NCC:n uudistuotannon Joutsenmerkki-talo valmistuu kesän lopulla Vantaan Hakunilaan. Kuva: Anne Kurki

Rakennuskustannusten nousu leikkasi kuitenkin jo tuotantoa.

Aran apulaisjohtaja Kimmo Huovisen mukaan lainojen myöntämisvaltuudesta jäi käyttämättä vime vuonna 257 miljoonaa euroa, sillä rakennuskustannusten nousu vaikeutti hankkeiden hyväksymistä.

Karkeasti laskien käyttämätön potti olisi riittänyt noin 1 600 asunnon rakentamisen lainoittamiseen.

Hinnat nousivat 9,1 prosenttia

Normaalien vuokra-asuntojen keskimääräiset neliöhinnat nousivat viime vuonna 9,1 prosenttia edellisvuodesta pääkaupunkiseudulla. Nousu kallisti asuntojen rakentamista lähes 280 eurolla neliöltä.

Huovisen mukaan hinnat kallistuivat erityisesti viime syksynä.

Pääkaupunkiseudulla normaalin Ara-vuokra-asunnon rakennuskustannus on keskimäärin 3 373 euroa neliöltä. Kustannus kertoo rakentamisen hinnan, sillä liittymä- ja tonttikustannukset eivät ole hinnassa mukana.

Muissa kasvukeskuksissa Ara-hankkeet kallistuivat viime vuonna 7,3 prosenttia edellisvuodesta.

Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksin mukaan rakennuskustannukset nousivat vuoden 2017 joulukuussa vain 0,7 prosenttia vuoden takaisesta.

”Kerjäämällä 1-2 tarjousta”

Huovisen mukaan Ara-hankkeiden rakennuttajat ovat saaneet viime aikoina vähän urakkatarjouksia.

Kaupungille asuntoja rakennuttavan Helsingin Att:n toimitusjohtaja Sisko Marjamaa vahvistaa, että Ara-tuotanto on kärsinyt vapaarahoitteisen asuntotuotannon kovasta vauhdista.

Att:llä oli viime vuonna noin 2 200 asuntoa erilaisissa urakkakilpailuissa. Tarjouksia tuli Marjamaan mukaan yleensä vain 1–2 hanketta kohti.

Joihinkin kilpailuihin tuli 3–4 tarjousta, mutta osa kohteista ei kiinnostanut ketään urakoitsijaa.

”Kerjäämällä saimme urakoitsijoilta 1–2 tarjousta”, Marjamaa kertoo.

”Tuotannon lykkääminen olisi kova päätös”

”Neuvottelimme Aran kanssa ahkerasti viime vuonna. Hintojen hyväksyntä edellyttää halvennuskierroksia, mikä ei ole ollenkaan hyvä asia. Kilpailujen jälkeen on myös jouduttu hakemaan poikkeuslupia ja tekemään kaavamuutoksia”, Marjamaa sanoo.

Att:n normaalien vuokra-asuntokohteiden keskimääräinen rakennuskustannus oli 3 656 euroa neliöltä viime vuonna.

”Hinta ei ole niin paha, sillä tuotantoa on tehty rakentamisolosuhteiltaan kalliille ranta-alueille Jätkäsaareen, Kalasatamaan ja Kruunuvuorenrantaan”, Marjamaa sanoo.

”Asuntotuotannon jumiutuminen hintojen takia on sääli, sillä meidän rakennuttamissa asunnoissa on kuitenkin Helsingin halvimmat asumiskustannukset. Tuotannon lykkääminen olisi kova päätös, sillä asuntoja tarvitaan, eikä näköpiirissä ole rakentamisen kustannusten alenemista rakentamisen hiljenemisen takia”, Marjamaa lisää.

Att aloitti viime vuonna 1427 asunnon rakentamisen, kun tavoite oli 1500 aloitusta. Marjamaan mukaan tavoitetta mahdollisesti nostetaan tulevaisuudessa.

Tänä vuonna lainoitusta viime vuoden malliin

Huovinen on tyytyväinen viime vuoden aloitusmäärään.

”Toteutuneeseen määrään voi olla aika tyytyväinen. Hyväksyimme kaikki mahdolliset hankkeet, mutta suhdannetilanne nakersi tuotannon määrää hieman”, Aran Huovinen sanoo.

Ara-tuotantoon voidaan jakaa tänä vuonna korkotukilainoja viime vuoden määrä, ja rahojen kohdentaminenkin on suurin piirtein viime vuoden kaltaista. Normaalien vuokra-asuntojen määrä vähenee ja erityisryhmien asuntotuotanto kasvaa viime vuoden aloituksista.

Korkotukilainoitus riittää 2 335 normaalin vuokra-asunnon, 3 280 erityisryhmän asunnon ja 650 lyhyen korkotukilainan asunnon rakentamiseen. Asumisoikeusasuntojen määrä on noin 1 920.

Korkotukilainoilla rahoitetaan myös asuntojen peruskorjausta. Lisäksi uudistuotantoon ja korjaamiseen on takauslainoja.

Keskustelu artikkelista: 3 kommenttia

  • Halavalla yritetään virolaisille, venäläisillä ja puolalaisia teettää. On mukana parraillaan myös kurdit. Paskaa jälkeen ylleesä tullee ja suomalaiset paikkaa kaiken paskan mitä ulukolaisilta jääny jälkeen. Siirtämällä ne hinnat nousee. Oho, olipa kumma ja ylläri taas kerran. Ois teetetty suomalaisella vähän isommalla hinnalla ku se että tehhään sama homma 3x. Ois taas ollu halavempia rakentamista. Mutta ei Ky eestipoiijke ilimanen suomalaiseen lähen…….

    Vastaa
  • Kallis rouva helsinkiläisille

    Oikaisu: Marjamaa ei ole ollut toimitusjohtaja enää Helsingin kaupungin organisaatiomuutoksen jälkeen. Rouva on sitä paitsi jäämässä eläkkeelle, eikä osallistu enää yksikön johtamiseen lomalla ollessaan.
    Ara -kohteiden hinnat ovat toki nousseet rakentamisbuumin myötä, mutta suurin syy on kohteiden suunnittelu ja suunnittelun ohjaus.
    Kohteissa on todella kalliita suunnitteluratkaisuja, jotka eivät edes ole rakennusfysikaalisesti oikeaoppisia. Omintakeinen arkkitehtuuri johtaa rakennusvirheisiin. Tämä on konkreettisesti nähty esim. Jätkäsaaressa

    Vastaa
  • ATT:lla on tässä peiliin katsomisen paikka. Sen suunnitelmat edustavat varmaankin huippua, mutta niin edustavat myös hinnat. Kaupungin vuokrataloistakin ATT on halunnut tehdä arkkitehtuurin monumentteja ja maamerkkejä. Hankkeet ovat toteutuksen kannalta erittäin haastavia. Jos urakoitsijoilla on selkeämpiä ja varmempia hankkeita laskettavana, niin valinta ei osu näihin härveleihin. Tarjousten tekeminen ei ole ilmaista. Rakentaminen on liiketoimintaa ja sen pitää olla kannattavaa omistajilleen. Ei siinä kerjuukierrokset auta, jos nähdään, että työstä ei saada kannattavaa. Muodon vuoksi ja kohteliaisuudesta joku voi tietenkin ylikalliin tarjouksen tehdä, mutta tappiotyötä tai liian riskipitoista hanketta ei kukaan tarkoituksella ota.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia