Korjausrakentaminen Rakentaminen Uutiset Vesa Tompuri 4 kommenttia

Arvotalo muuntuu luksusasunnoiksi – erikoisuutena ullakolle lasiseinin erotettava 200 neliön asunto

Jo 120-vuotias art nouveau -talo muuntuu parhaillaan takaisin asuntokäyttöön Katajanokalla Helsingissä.

Välillä muun muassa kirkkohallituksen käytössä ollut arvokiinteistö sisältää monia ainutlaatuisia yksityiskohtia, joiden varjelemiseksi tarvitaan sekä työmaa-arkkitehti että antikvaarinen valvoja.

Katajanokka oli puurakenteinen kylä ennen kuin kaupunginosaa ryhdyttiin toden teolla 1870-luvun jälkeen rakentamaan. Kalastajien lisäksi ’Skatalla’ toimi muun muassa Diakonissalaitos, jonka puutarha sijaitsi Luotsikadun ja Satamakadun kulmassa.

Tontille nousi 1890-luvulla asuinrakennus, joka nykyisin tunnetaan nimellä Luotsinlinna. Se rakennettiin eräänlaiseksi kaupunginosan portiksi sen jälkeen, kun hieman yli kaksikymppiset arkkitehdit Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen olivat esitelleet ehdotuksensa ja voittaneet sillä tontin käytöstä järjestetyn arkkitehtikilpailun.

Luotsinlinna valmistui vuonna 1898 eli kaksi vuotta ennen kuin nuoret suoma laisarkkitehdit nousivat kansainväliseen maineeseen Pariisin maailmannäyttelyn Suomen paviljongin herättämän huomion siivittäminä.

”Luotsinlinna enteilee jugend-tyyliä. Muotokieleltään jugend-tyyliä sirompi Luotsinlinna jäi ainoaksi puhtaan art nouveau -tyylin edustajaksi Suomessa. Muun muassa siksi rakennusta voi pitää täysin ainutlaatuisena”, Pave Arkkitehdit oy:n työmaa-arkkitehti Reeta Lehto kertoo.

Kahdeksan asuntoa ja kaksi liiketilaa

Säätyläisajan asuintaloksi palvelijanhuoneineen alun perin suunniteltu Luotsinlinna on ensi syyskuuhun asti työmaana, jonka aikana tiloihin valmistuu kahdeksan asuntoa ja kaksi liiketilaa.

Kukin asunnoista sisältää yksilöllisiä piirteitä, muun muassa New Yorkista tuttuja metallisia sisäkattoelementtejä ja vanhoja uuneja.

Erityisin on kuitenkin ullakolle rakennettava suojeltavasta vanhasta interiööristä lasiseinin erotettava 200 neliömetrin asunto.

”Kohdehan on viimeisen päälle suojeltu, eli periaatteessa mitään ei saisi muuttaa. Arkkitehdin oivallus lasin käytöstä, niin sanotusti tila tilassa, teki kuitenkin mahdolliseksi toteuttaa nykyaikaisen ullakkoasunnon ikkunoita suurentamatta”, KVR-urakoitsijana toimivan Rakennuspalvelu Länsirakennus oy:n toimitusjohtaja Ari Moisanen kertoo.

Lujitusta ja varovaista purkua

Työmaalla näkee ja muutenkin aistii kohteen historiallisen merkityksen: ollaan epätavallisen äärellä. Peruskorjauksesta puhuminen ei antaisi täsmällistä kuvaa tekemisen tavasta, sillä kohde on ikäisekseen todella hyvässä kunnossa. Säädökset ovat kuitenkin runsaassa sadassa vuodessa muuttuneet, minkä johdosta vanhat rakenteet eivät kaikilta osin enää kelpaa.

”Ullakkoasunnon vanhat puupilarit on korvattava halkaisijaltaan 168-millisillä liittopilareilla, joiden toimivuus palotilanteessa hoituu teräskuoren sisäpuolisella betonilla”, A-Insinöörien rakennesuunnittelija Marko Aalto kertoo.

Välipohjien täytteet on poistettu ja vanhoja puupalkkeja on vahvistettu kertopuupalkeilla. Ääneneristystä puolestaan on parannettu uusilla levyrakenteilla, puhallusvillalla ja kelluvalla lattiarakenteella.

”Ullakkokerroksen välipohja toteutetaan sadan millimetrin paksuisena liittolaattana, joka on irrotettu kantavista rakenteista tärinäeristysmatolla.”

Märkätilojen kohdalla uudet välipohjat ovat teräsbetonia. Työmaan alkuvaiheessa välipohjien orgaaninen täyttöaines imettiin pois.

Tämän jälkeen alkuperäinen urakoitsija Lapis Rakennus joutui taloudellisten vaikeuksiensa takia vetäytymään hankkeesta ja työmaa seisahtui puoleksi vuodeksi. Urakkaa nyt toteuttava Länsirakennus tuli työmaalle viime syyskuussa ja saa Ari Moisasen mukaan työt valmiiksi ensi syyskuuhun mennessä.

Länsirakennus on erikoistunut arvoasuntojen kunnostamiseen.

”Emme tee kuin muutaman kohteen vuodessa. Tavanomaisia kohteita emme edes tarjoa”, Moisanen toteaa.

Erikoistuminen on tuonut Rakennuspalvelu Länsirakennukselle muun muassa Rakentamisen Ruusu -palkinnon samana vuonna kuin Kampin keskuksen louhintatyöt palkittiin vastaavalla tunnustuspalkinnolla.

Ykkösluokan suojelukohde

Helsingin kaupunginmuseon luokituksessa Luotsinlinna on ykkösluokan suojelukohde. Julkisivujen lisäksi on suojeltu pääporrashuone lasimaalauksineen ja koristeluineen.

Aiemmin korjattu vesikatto on myös ainutlaatuinen: uusitut kivipaanut hankittiin Skotlannista, samalta tehtaalta kuin alkuperäisetkin.

Vanhat muuratut rakenteetkin ovat suojelullisesti merkittäviä. Kuriositeettina voi todeta, että ullakkohuoneiston vanhaan hormiin piirretyt ihmisfiguurit ovat melko varmasti kerroksessa ateljeetaan aikanaan pitäneen Albert Edelfeltin kynästä.

”Onhan tämä kohde ainutlaatuinen paitsi tyylillisesti, niin myös suojelun näkökulmasta. Koko ajan tulee vastaan yksityiskohtia, joiden merkittävyys tulee arvioitavaksi paikan päällä”, kohteen antikvaariseksi valvojaksi palkattu arkkitehti Marjut Kauppinen Arkval Taite oy:stä kertoo.

Keskustelu artikkelista: 4 kommenttia

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia