Finlandia-talon julkisivu uusitaan jälleen. Kuva: Martti Kainulainen / Lehtikuva

Finlandia-talo peruskorjataan taas – seinien kupruilevat marmorilaatat eivät kestä 20 vuotta kauempaa

Helsingin kaupunki on käynnistänyt esiselvityksen Alvar Aallon suunnitteleman Finlandia-talon tulevasta julkisivumateriaalista.

Kirjoittaja(t) Noona Bäckgren / HS

Koko Finlandia-talo peruskorjataan ja sen vaurioitunut julkisivu uudistetaan vuosien 2021–2024 aikana.

Helsingin kaupungilta ja Museovirastolta kerrotaan, että selvityksessä pyritään löytämään aiempaa kestävämpi ratkaisu uudeksi julkisivumateriaaliksi.

Tällä hetkellä suojellun Finlandia-talon julkisivu on italialaista Carraran marmoria. Sitä on parjattu vuosien varrella useaan otteeseen: on ihmetelty, miksi Finlandia-talon julkisivumateriaaliksi ajetaan kuin käärmettä pyssyyn etelän kiveä, joka ei kestä pohjolan oloja.

Finlandia-talon uuden julkisivumateriaalin kestävyyden tutkiminen on esiselvityksessä tärkeä kriteeri, mutta ei suinkaan ainoa.

Alkuperäinen marmori on mahdollinen

Projektinjohtaja Merja Ikonen Helsingin kaupungilta painottaa, että koska rakennus on suojeltu, uuden materiaalin tulee vastata alkuperäistä. Kaupungin täytyy noudattaa suojelumääräyksiä.

”Alkuperäinen Carraran marmori ei ole täysin poissuljettu vaihtoehto. Carraran alueella on 190 marmorilouhosta, ja niistä saadaan eritasoista marmoria. Jokainen kiviesiintymä on yksilöllinen. Uusimman tieteellisen tutkimuksen mukaan on mahdollista löytää mahdollisimman kestävää Carraran marmoria”, Ikonen sanoo.

Hän on varsin tietoinen siitä, että Finlandia-talon julkisivun materiaalivalinta herättää paljon tunteita.

”Kyseessä on kuitenkin yksi maailman tunnetuimmista valkoisista rakennuksista.”

Stora Enso ei saanut lupaa graniittiin

Julkisessa keskustelussa on vallalla yleinen ajatus siitä, että marmori on huono valinta Finlandia-talon julkisivumateriaaliksi.

”Yleisellä tasolla näin ehkä onkin, mutta kannattaa muistaa, että marmoria on monenlaista. Sitä saadaan Italian lisäksi Kreikasta ja Portugalista, ja esimerkiksi Stora Enson pääkonttorin julkisivuremontin yhteydessä vuosina 2007–2008 Carraran marmori vaihdettiin portugalilaiseen marmoriin. Se on kestänyt”, Ikonen sanoo.

Helsingin Katajanokalla sijaitsevan Stora Enson pääkonttorin julkisivu-uudistuksessa konsulttina toimineen Stoneconin verkkosivuilla lukee, että Stora Enso olisi tahtonut vaihtaa julkisivun marmorin graniittiin. Tähän ei kuitenkaan saatu poikkeuslupaa.

Stora Enso olisi tahtonut vaihtaa julkisivun marmorin graniittiin.

Tämä johtuu siitä, että Alvar Aallon suunnittelema Stora Enson pääkonttori on Finlandia-talon tavoin suojeltu.

Vaurioituminen johtuu kiderakenteen löyhtymisestä

Ikosen mukaan väite siitä, että Carraran marmori ei kestä nimenomaan Suomen pohjoista ilmastoa, ei pidä paikkaansa.

”Marmorin vaurioituminen johtuu tutkimusten mukaan äärilämpötilojen vaihtelun aiheuttamasta kiderakenteen löyhtymisestä. Nizzastakin löytyy rakennus, jossa ohut marmorilaatta on käyristynyt samaan tapaan kuin Finlandia-talossa on tapahtunut.”

Ikonen painottaa, että marmori ei ole ainoa vaihtoehto Finlandia-talon uudeksi julkisivumateriaaliksi. Selvitettävänä ja tutkittavana ovat myös esimerkiksi amerikkalainen valkoinen Bethel White -graniitti, keraamiset laatat, valkobetoni sekä mineraalikomposiitit.

Kotimaista luonnonkiveä Finlandia-talon seinissä tuskin nähdään.

”Emme todennäköisesti saisi Museovirastolta lupaa suomalaisen graniitin käyttöön, sillä se on liian harmaata. Kestävyydeltään graniitti on toki ylivoimainen marmoriin verrattuna.”

Kustannusarvio vielä auki

Finlandia-talon teknisen ja toiminnallisen perusparannuksen arvioidut kustannukset eivät Ikosen mukaan ole vielä tiedossa. Ne selvitetään osana hankesuunnittelutyötä.

1990-luvun alussa rakennusvirasto oli jo aikeissa vaihtaa Finlandia-talon marmorin kestävämpään Bethel White -graniittiin, joka on nytkin mukana pohdinnoissa uudeksi julkisivumateriaaliksi. Jo tuolloin puhuttiin, että mikäli Finlandia-talon julkisivussa käytetään marmoria, julkisivut täytyy uusia noin 20 vuoden välein.

Finlandia-talon suojelu kuitenkin esti aikeet, ja marmori jäi.

Finlandia-talon edellinen julkisivuremontti valmistui 1999. Vuoden 1971 alkuperäiset marmorilaatat kestivät seinissä parikymmentä vuotta, kunnes rakennus alkoi olla vaaraksi kävijöilleen. 1991 seiniin ripustettiin verkkoja, jotta kivet eivät putoaisi ihmisten päälle.

Myös vuonna 1999 säänkestävyyden parantamiseksi haettiin entistä tasalaatuisempaa marmoria ja vaihdettiin laattojen kiinnitystapaa. Marmori alkoi kuitenkin kupruilla muutaman vuoden jälkeen.

Tätä artikkelia on kommentoitu 8 kertaa

8 vastausta artikkeliin “Finlandia-talo peruskorjataan taas – seinien kupruilevat marmorilaatat eivät kestä 20 vuotta kauempaa”

  1. Perikunnalle kanne. Väärä materiaalivalinta. Ei ollut minkään silloisen standardin mukainen.

  2. Onneksi ihan kaikki suomen rakennukset eivät ole äärisuojelevaisten palvomaa alvar-tason heikkoa rakennustekniikkaa. Jos olisivat, niin koko suomen epäkelpo rakennuskanta olisi kalliisti museoitu.

  3. Kotimaista materiaalia kehiin, kuten edellisen remontin aikaan suositeltiin. Virheiden toistamien on idiotismia.

  4. Museovirasto herätys, onko todella varaa tuhlata rahaa ulkomaiseen materiaaliin, kun suomesta saisi jotain paljon parempaa, Kurun graniitti! Kyseessä on Finlandia talo, rakennusmateriaaliksi finlandin oman maan mansikat. Graniittia graniittia!!

  5. Kupruiluhan on aina samaan suuntaan eli laatat pullistuvat ulkopuolelle. Ehdotankin että marmorilaatat käännetään säännöllisesti eli ulkopuoli seinään päin esim. 10 v välein. Kun laatan kääntää, se taipuu takaisin ja alkaa suuntautuakin toiselle puolelle. Sitten taas kääntö. Näin eläminen ei näkyisi häiritsevänä koskaan, ei tarvittaisi uusia laattoja ja marmorikin onnistuisi. Molemmat puolethan tietysti ovat yhtä kaunista pintaa. Kiinnityskohdat on vain valittava laattojen lyhyihin päätysivuihin eli kannakkeet saumaväleissä. Näin kummankaan puolen pinta ei vaurioidu ja kelpaa julkisivuksi. Detaljit niin että kääntö helppoa laatta kerrallaan.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi