Infra Kiinteistöt Uutiset Auri Häkkinen 11 kommenttia

Rakennuslehden kysely: Suuret kaupungit aikovat siirtyä keskitettyyn pysäköintiin

Rakennuslehti kysyi helmikuun alussa kahdeksan suurimman kaupungin kaavoittajilta, miten kaupungit valmistautuvat nykykaavoituksessa autoilun tulevaan murrokseen.

Keskitetty pysäköintiratkaisu eli erillinen pysäköintitalo voidaan tulevaisuudessa purkaa tai muuttaa esimerkiksi liikennepalvelutoimijoiden autojen noutopisteeksi. Näin käy, jos kaupunkilaiset luopuvat auton omistuksesta ja ostavat auton käyttöä liikennepalveluna. Kuva: Petri Blomqvist

Jos käynnissä oleva trendi vahvistuu, auton omistuksesta luovutaan ja autoa käytetään osana liikkumispalvelua.

Kaavoittajien yleisin vastaus asian ratkaisuksi on erillinen pysäköintilaitos erillisellä tontilla.

”Pysäköintiä pyritään ratkomaan mahdollisuuksien mukaan joustavasti. Pysäköintilaitokset erillisillä rakennusaloilla tai tontilla on yksi keino. Laitoksen voi jättää rakentamatta tai purkaa ja rakentaa tilalle asuntoja tai toimitilaa, jos pysäköintilaitosta ei myöhemmin tarvita”, sanoo Helsingin asemakaavapäällikkö Marja Piimies.

Espoon teknisen toimen johtaja Olli Isotalo toteaa, että joissakin tapauksissa kannattaa kaavoittaa sellaisia pysäköintiratkaisuja, jotka voi myöhemmin poistaa tai muuttaa esimerkiksi liikkumispalveluja tuottavien toimijoiden autojen noutopisteeksi. Hän pitää pysäköintitaloa monikäyttöisempänä kuin pysäköintiä pihakannen alla.

Tampere pyrkii uusien alueiden kaavoituksessa suunnittelemaan pysäköintilaitoksia, joiden käyttötarkoitus voi olla jatkossa jotain muuta tai ne voi purkaa ja korvata muulla rakentamisella, kertoo asemakaavapäällikkö Elina Karppinen.

”Keskitetty pysäköinti tärkein ratkaisu”

Vantaan kaupunkisuunnittelujohtaja Tarja Laine pitää keskitettyä pysäköintiä yksittäisenä tärkeimpänä tekijänä muuntojoustavuuden saavuttamiseksi.

”Keskitetyssä pysäköintilaitoksessa kustannustehokas mittaluokka on 500 autopaikkaa, joten ihan tiheässä niitä ei kannata olla. Pysäköintilaitoksiin voitaisiin myös kytkeä muita liikkumispalveluja jatkossa”, hän sanoo.

Oulun yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen arvioi, että tulevaisuuden trendeihin on nykyhetkellä vaikea tarkasti varautua. Oulussa on tehty pysäköintinormiesitys, jota ei ole vielä hyväksytty. Uudessa pysäköintinormissa on tarkoitus lieventää pysäköintiä keskusta-alueella.

”Jos pysäköintipaikkoja tarvitaan esitettyä tai jo toteutettua vähemmän, se ei aiheuta ongelmia, vaan mahdollistaa lisätilaa pihatoiminnoille ja oleskelulle”, Paajanen toteaa.

Turku: Alueelliset pysäköintilaitokset joustavampia

Turussa on kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsasen mukaan jo rakentumassa alueita, joilla on varaus yhteiskäyttöautoja varten ja porkkanoita yhteiskäyttöisyyden edistämiseen.

”Vielä isompi politiikan muutos on, että ensisijainen pysäköintiratkaisu uudisalueilla ei enää ole kiinteistökohtainen rakenteellinen pysäköinti vaan alueelliset yhteiset pysäköintilaitokset, jotka ovat joustavampia tuleville muutoksille”, hän kertoo.

Jyväskylässä tehdään parhaillaan pysäköintinormia. Tarvittavien autopaikkojen mitoituksessa kaavoittajat pyrkivät huomioimaan yhteiskäyttöautojen ja kehittyvien liikkumispalveluiden vaikutusta.

Kuopiossa liikkumispalvelunäkökulma on asemakaavapäällikkö Anne Siltavuoren mukaan esillä parhaillaan laadittavassa keskustan reuna-alueen yleissuunnitelmassa. Nykyään kaavan mukaista autopaikkamäärää voidaan vähentää siten, että asukkaiden käyttöön tuleva yhteiskäyttöauto korvaa neljä pysäköintipaikkaa.

Keskustelu artikkelista: 11 kommenttia

  • Yhteiskäyttöautot sopivat varmaan hyvin satunnaisen arkiauton tarvitsijoille. Mutta entäpä me, joille talvet seisova auto on pääasiallisesti kesälomaliikenneväline niin Euroopan kuin pohjoisenkin suuntaan, eikä varsinaista arkikäyttötarvetta ole? Eipä ole yhteiskäyttöautoista korvaajaksi monestakaan syystä.

    Vastaa
    • Toiset tykkäävät seisottaa autoa viikkotolkulla ja silti auton ylläpito maksaa tältäkin ajalta. Toiset tykkäävät maksaa ainoastaan siitä ajasta kun autoa käytetään.

      Vastaa
      • Toiset tykkäävät laittaa autonsa seisontavakuutukselle tarvittaessa, kun taas toiset eivät näy vielä tätäkään hiffanneen. Ole hyvä.

        Vastaa
  • En jaksa uskoa tähän ”vahvistuvaan trendiin”. Mikä kumman vekotin korvaisi yksityisauton helppona kulkuvälineenä, jossa kuljettaja itse voi päättää määränpään? Auto on tässä mielessä vapauden symboli, jota ei voi korvata koskaan täysin julkisilla välineillä kuin ehkä kehä I sisäpuolella. Sinnehän ei sitä paitsi pian ole asiaa muutenkaan, kun tiet bulevardisoidaan tukkoon.

    Siksi toiseksi kun kerran koko ajan muistetaan toitottaa sähköauton autuaaksi tekevästä vaikutuksesta, niin miksi ihmeessä sitten niitä autoja pitää niin vihata? Sähkö tulee töpselistä ja hiilijalanjälki puhdas nolla. Näinhän meille kerrotaan, joten miksi näitä taikalaatikoita varten ei kannattaisi ylläpitää teitä ja parkkipaikkoja entiseen malliin?

    Vastaa
    • Symbolien sijaan useimmilla on ihan konkreettiset liikkumisen tarpeet, johon yleisimmillä 0-4 km matkoilla esim. ”kumma vekotin” polkupyörä, tarvittaessa sähköistettynä, on ihan ympärivuotinen hyvä vaihtoehto. Sen rinnalla tietysti hyvä joukkoliikenne isoimmilla kaupunkiseuduilla, joita tähänkin haastatteluun oli valittu.

      Mielenkiinnolla odotan

      Vastaa
      • Niin. Ja vihreiden symbolien sijaan ne ihan konkreettiset liikkumisen tarpeet ovat monelle sen oman auton käytön peruste. Eli?

        Vastaa
      • Ja eipä vastauksia viheriältä taaskaan reaalimaailman kysymyksiin. No mutta kuinka ollakaan???

        Vastaa
    • Autohalli johon pääsee hissillä kerroksista tuppaa tulemaan kalliiksi ”entiseen malliin” e varmaankaani tehty autoa kalliimpia pysököintipaikkoja, kuten nykyisin kaavoittajilla on vaatimuksena.

      Vastaa
  • Isojen kaupunkien oma ongelma joka ei kosketa muualla asuvia. Kerrostaloja ja asuntoja paljon tiheässä mutta ei palvelut ja kaupat siirtyy laidoille. Hölmöläisten hommaa elämisen ja viihtyvyyden kannalta, monet muuttaa pois väljemmille paikoille myös.

    Vastaa
  • Nyt ei tosiaan pidä tehdä vuosikymmenien päähän ulottuvia tyhmyyksiä. Auton käyttöä pitää vähentää, mutta vain todella harva voi luopua autosta eli parkkipaikkoja tarvitaan jatkossakin. Se, että lyhyet matkat kävellään, pyöräillään tai kuljetaan paikallisbussilla, ei poista auton tarvetta. Valtio laajentaa työssäkäyntialueita, pendelöinti yleistyy jne.
    Kadunvarsipysäköintiä voidaan rajoittaa, kun tilaa tarvitaan pyöräteille. Se luo painetta kaavoittaa parkkipaikat tonteille ja sinnehän autot kuuluukin pysäköidä. Kadut on liian kalliita tuhlattavaksi autojen säilytykseen.

    Vastaa
  • Talot korkeammiksi (18-24 kerrosta) ja harvempaan. Nykyisiä kuusikerroksisia tönöjä voidaan laittaa siis vähintään kolme-neljä päällekkäin. Samalla asukastiheydellä vapautuu tilaa kahden-kolmen 6-kerroksisen talon tontit. Vapautuvassa tilassa voi tehdä vaikka mitä. Tilaa tulee kaduille, lisäkaistoille ja parkkipaikoille.

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle Maurizio Peruuta vastaus

Rakennuslehden pääuutisia