Kokeile kuukausi maksutta

”Opiskelupaikkojen määrä saavuttanut lakipisteensä” – Rakennusteollisuus haluaa koulutukseen lisää yhteistyötä

Rakennusteollisuus RT:n osaamisstrategian mukaan ratkaisu työvoimapulaan ei löydy vain alan koulutuksen aloituspaikkojen lisäämisestä.

Kuva: Anne Kurki

RT korostaa tiedotteessaan ennen muuta rakennusalan eri koulutusasteiden välisen yhteistyön syventämistä, korkeakoulujen keskinäisen työnjaon kehittämistä ja koulutuksen läpäisyasteen parantamista.

RT:n mukaan korkeasuhdanteen myötä rakennusyritysten kilpailu osaajista on yhä kovempaa. Työvoimapula taustalla on 90-luvun lamassa alalta kadonnut sukupolvi, rakennusmestarikoulutuksen lakkauttaminen kymmenen vuoden ajaksi ja suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle.

Samalla vaatimukset muun muassa työnjohdon osaamiselle ovat kasvaneet jatkuvasti, kun tekninen kehitys ja säädökset muuttuvat vauhdilla ja hankkeet ovat aiempaa mittavampia ja monimutkaisempia.

”Koulutusta koskevat päätökset ovat hyvin kauaskantoisia. Kärsimme edelleen kaksikymmentä vuotta sitten tehdyistä linjauksista. Kokonaisvaltaisella osaamisstrategialla haluamme varmistaa, että alan koulutus vastaisi mahdollisimman hyvin tuleviin työelämän tarpeisiin, Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtaja Harri Kailasalo sanoo.

”Opiskelupaikkojen määrä saavuttanut lakipisteensä”

Rakentamisen kasvun esteeksi on muodostunut pula etenkin työnjohdosta ja muista korkeakoulutetuista toimihenkilöistä. Esimerkiksi rakennusalan ammattikorkeakoulututkintojen määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa, mutta se ei ole riittänyt paikkaamaan vajetta.

”Koulutusta koskevat päätökset ovat hyvin kauaskantoisia.”

Koulutus on tiedotteen mukaan tällä hetkellä valtakunnallisesti hyvin kattavaa, mutta pirstaloitunutta ja eriytynyttä.  Rakennusalaa koulutetaan kolmessa yliopistossa ja peräti seitsemässätoista ammattikorkeakoulussa ympäri maan. Toisaalta rakentaminen keskittyy yhä enemmän seudullisiin kasvukeskuksiin.

”Kun ottaa huomioon nuorten ikäluokkien pienemisen, alan opiskelupaikkojen määrän voidaan katsoa saavuttaneen lakipisteensä. Kyse on nyt enemmän siitä, koulutetaanko oikeanlaisia osaajia, oikeassa paikassa ja kuinka nopeasti heidät saadaan työmarkkinoiden käyttöön”, Rakennusteollisuus RT:n koulutus- ja työvoima-asioiden asiantuntija Lauri Pakkanen toteaa.

Korkeakoulujen selkeämpi profiloituminen tarpeen

Pakkanen peräänkuuluttaa rakennusalan koulutukseen lisää koordinaatiota ja ennakointia. Alan korkeakoulujen pitää toimia yhä enemmän yhteistyössä ja sopia yhdessä työnjaosta, jolloin eri oppilaitokset voisivat selkeämmin profiloitua tutkimuksessaan ja opetuksessaan. Tiedotteen mukaan Rakennusteollisuus aikoo olla tässä aloitteellinen ja kutsua koolle rehtoritasoisen koordinaatioryhmän.

Myös eri koulutusasteiden välisellä yhteistyöllä voidaan saada hyviä tuloksia aikaiseksi. Esimerkiksi rakennusalan ammattikorkeakouluihin tulevista opiskelijoista melkein puolet on suorittanut alan ammatillisen tutkinnon, jolloin yhteys koulutusasteiden välille olisi hyvä tehdä mahdollisimman saumattomaksi. Samoin eri taustaisille maahanmuuttajille on tärkeä luoda opintopolkuja.

Ammattikorkeakouluja Pakkanen pitää varsin tehokkaina, mutta aliresursoituina. Rakennusalan AMK-tutkinnon suorittaa neljän vuoden tavoiteajassa keskimäärin noin 60 prosenttia opiskelijoista, joten valmistumista olisi vara selvästi nopeuttaa.

Ammattikorkeakoulujen rahoituksen reaaliarvo on kutistunut yli viidenneksellä vuoden 2012 jälkeen. Rahoitukseen kaivataan uusia ratkaisuja sekä aiempaa enemmän yksityistä rahaa.

Osaamisstrategia vastaamaan työn murrokseen

Rakennusteollisuus RT:n kevätkokous vahvisti 17. toukokuuta kevätkokouksessaan toimialan osaamisstrategian, jossa on tunnistettu tarpeet koulutuksen uudistamiseksi vastaamaan työn ja teknologian murrokseen.

Myös eri koulutusasteiden välisellä yhteistyöllä voidaan saada hyviä tuloksia aikaiseksi.

Osaamisstrategia kattaa yhdeksän asiakokonaisuutta alkaen varhaiskasvatuksesta ja opetuksesta, toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksesta ja täydennyskoulutuksesta koko koulutusjärjestelmän kehittämiseen ja aina rakennusalan vetovoimaan, maahanmuuttajien koulutukseen, oppilaitosten T&K-toimintaan ja TE-palveluihin saakka.

RT:llä on meneillään ja alkamassa useita hankkeita osaamisstrategian toteuttamiseksi. Parhaillaan on käynnissä muun muassa laaja tutkimus ammatilliseen koulutukseen hakeutumisesta sekä koulutuksen läpäisystä ja työllistymisestä.

Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa

4 vastausta artikkeliin “”Opiskelupaikkojen määrä saavuttanut lakipisteensä” – Rakennusteollisuus haluaa koulutukseen lisää yhteistyötä”

  1. Hetken huumaa tämä buumi. Ei kannattaisi valtion tuhlata rahoja tähän alaan, ala menee ylös alas ja velkarahalla jumpataan. Satsatkaa muuhun koulutukseen kuin tähän halpatyövoimamalla kikkailevaan kivikautiseen meininkii. Tulevaisuus on teknologiassa.

  2. Ensiksi 90-luvun lama, sitten it-boomin notkahduksen aiheuttama yleinen lasku 2000-luvun alussa ja tämän perään 2010 alkanut pitkä lama, joka nyt on taittumassa. Kouluttautuminen ei viimeisen 20-vuoden aikana juurikaan kannattanut, kun merkittävä osa on valmistunut työttömäksi tai päätynyt koulutustaan vastaamattomaan matalapalkkatyöhön.

    Aloita rakennusalan korkeakouluopinnot: 20% todennäköisyydellä valmistut muuhun kuin lama-aikaan ja voit päästä töihin! Kun nyt noususuhdanteessa menet kouluun, niin aika suurella varmuudella olet kusessa, kun valmistut.

  3. RT mainitsee erityiskohderyhmänä maahanmuuttajat mutta ei naisia eikä seksuaalivähemmistöjä. Miksi RT syrjii naisia naisia ja seksuaalivähemmistöjä? Miksi Rakennusteollisuus vihaa naisia ja seksuaalivähemmistöjä eikä halua näitä alalleen?

  4. Nyt on huonoin aika lähteä rakennusalalle. Valmistuminen 2-5 päästä jolloin ala syväjäässä.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat