Kokeile kuukausi maksutta

Sote-hankkeita vielä lähes miljardin edestä päättämättä – kokonaissumma huimaa tilakeskuksen johtoakin

Ensi vuosi on sote-kiinteistöjen vilkkain rakentamisvuosi, ja buumia jatkuu vuoteen 2023 saakka.

Jyväskylässä on meneillään Suomen tällä hetkellä suurin uudissairaalahanke. Kuva: Sairaala Nova

Maakuntien Tilakeskuksen johto on joutunut katsomaan sivusta, kuinka aina vain uusille sairaalahankkeille myönnetään aloituslupia sosiaali- ja terveysministeriössä. Vielä viime vuonna tilakeskuksessa arvioitiin, että investointien määrä olisi 3,5–4 miljardia euroa, mutta talvella valkeni, että kun mukaan otetaan jo käynnissä olevat tai suunnitteilla olevat hankkeet, summa noussee ainakin viiteen miljardiin.

Yhteensä 700–800 miljoonan euron suuruiset hankkeet odottavat vielä lopullista investointipäätöstä. Toistaiseksi puheet siitä, että ministeriö katsoisi kuntien sairaalahankkeet tiukan seulan läpi, ovat jääneet katteettomiksi.

”Investoinnit parantavat huomattavasti Suomen sairaalakiinteistöjen toiminnallisuutta sekä teknistä kuntoa ja samalla osasta vanhoja tiloja voidaan luopua”, asiakkuusjohtaja Mikko Hollmén näkee asian positiivisen puolen.

Hän myös muistuttaa, että moni sairaala on jo elinkaarensa päässä sekä teknisesti että toiminnallisesti. Toimintojen tehostaminen laskee siten käyttökustannuksia, jotka ovat huomattavasti rakentamiskustannuksia isommat.

Kaikkien suunnitteilla olevien sairaalainvestointien toteuttaminen tarkoittaisi Hiekan mukaan kuitenkin useamman sadan miljoonan vuosittaista lisäkustannusta palveluntarjoajilta perittäviin vuokriin.

Maakuntien tilakeskus on toimitti 16.5. maakunnille alustavat tilavuokrat vuodesta 2020 alkaen. Yhteensä arvioitu vuokrasumma maakuntauudistuksen ensimmäisenä vuonna on noin 1,9 miljardia euroa, ja se koostuu noin 10 000 vuokrasopimuksesta.

Maakuntien käyttöön tuleva kokonaistilamäärä on alkuvaiheessa noin 10,5 miljoonaa neliömetriä.

Maakuntien Tilakeskuksesta tulee vuonna 2020 Suomen suurin kiinteistötoimija edellyttäen, että eduskunta saa aikaan päätöksen sotesta ja maakuntahallinnosta.

Suurimmat investoinnit maakunnittain

Maakuntien Tilakeskus julkisti 16.5. listan suurimmista käynnissä olevista investoinneista. Lista on kuitenkin suppeampi kuin minkä Rakennuslehti julkaisi jo talvella omien tietojensa pohjalta. Yli 30 miljoonan euron hankkeita on 39 ja kymmenen suurimman arvo on noin 2,2 miljardia euroa.

Keski-Suomi: KSSHP Keski-Suomen Sairaala Nova, arvo 500 miljoonaa euroa
Uusimaa: HUS Meilahti Siltasairaala, arvo 290 miljoonaa euroa
Pirkanmaa: PSHP Tays Uudistamisohjelma 2020 – etupihahanke, arvo 245 miljoonaa euroa
Varsinais-Suomi: VSSHP T3-hanke, arvo 185 miljoonaa euroa
Kainuu: KAISHP Kainuun Uusi Sairaala, arvo 155 miljoonaa euroa
Pohjois-Savo: PSSHP Uusi Sydän, arvo 150 miljoonaa euroa
Pohjanmaa: VSHP H-uudisrakennus, arvo 130 miljoonaa euroa
Päijät-Häme: PHSHP RV 7 uudisrakennus, arvo 120 miljoonaa euroa
Kymenlaakso: Carea Carea-Sairaala – peruskorjaus, arvo 95 miljoonaa euroa
Pohjois-Pohjanmaa: PPSHP Ydinsairaalan 1. vaihe, arvo 85 miljoonaa euroa
PPSHP Lasten ja naisten sairaala, arvo 75 miljoonaa euroa
Etelä-Pohjanmaa: EPSHP Kantasairaalan saneeraus 2018-2023, arvo 70 miljoonaa euroa
Kymenlaakso: Carea Ratamo-keskus, arvo 60 miljoonaa euroa

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Sote-hankkeita vielä lähes miljardin edestä päättämättä – kokonaissumma huimaa tilakeskuksen johtoakin”

  1. Kyllä tämä kummallinen kuntamaailma jaksaa yllättää veronmaksajan kerta kerran jälkeen. Kaikki touhuavat omaa agendaansa ja kukaan ei vastaa kokonaisuudesta.
    18 pienen maakunnan hallintomalli on puhtaasti Keskustapuolueen vallan sementointia ja siellähän ne uudet valitut jo rakentavat hallintoa täyttä päätä.

    1. En lähde ottamaan maakuntamallin hyvyyteen tai huonouteen kantaa, kun en asiaa riittävän hyvin tunne. Faktaa on kuitenkin se, että ennustemallit tulevista valta-asetelmista maakunnallisissa valtuustoissa ovat ennakoineet, että etenkin pienemmissä maakunnissa nimenomaan muut kuin nykyisin vallassa niissä olevat puolueet todennäköisesti lisäisivät asemiaan verrattuna nykyiseen kunnallisvaltuutettukenttään. Nykyisin monilla puolueilla ei ole pienissä kunnissa edes ehdokkaita, saati valtuutettuja. Kun ehdokkaita on maakuntavaaleissa laajasta puoluekirjosta, niin äänetkin jakaantunevat laajemmin kuin nykyisessä kunnallisvaltuutettujen tilanteessa Tuskin muutoksissa on kyse minkään nykyisen puolueen vallan sementoinneista. Etenkin pienet puolueet, joilla ei ole nyt edustusta osan kuntien valtuustoissa lainkaan, tulevat ennusteiden mukaan nousemaan maakunnissa puoluekartoille ja lisäämään suhteellisia asemiaan, ja isojen puolueiden asema ehkä kutistuu kunnallistilanteeseen nähden. Maakuntien valtuustoissa nähtäneen lisäksi myö erilaisten yhdistysten edustajia ohi koko perinteisen puoluekartan, kuten jonkun maakunnan osan yhteislistoja – mikäli asia nyt läpäisee eduskunnan.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat