Lahti on yksi monista paikkakunnista, jossa sote sai vauhtia sairaalainvestointeihin.

Maakuntien tilakeskuksesta tulee viiden miljardin euron sairaalahankkeiden tilaaja

Sote-kiinteistöjen omistajasta ja rakennuttavasta Maakuntien tilakeskus oy:stä tulee Suomen suurin kiinteistöalan toimija. Kiireisimpänä työnä on viiteen miljardiin euroon nousseiden sairaalahankkeiden karsinta järkeviin mittoihin kesään mennessä.

 

Kirjoittaja(t) Seppo Mölsä

”Tehtävänämme on huolehtia kaikista tulevien maakuntien tarvitsemista tiloista erikoissairaanhoidon, terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden tiloista paloasemiin ja toimistoihin”, kertoi rakennuttamisjohtaja Petri Laurikka Rakennuttamispäivillä Tampereella.

Maakuntien tilakeskus aloitti toimintansa tammikuussa 2017 Senaatti-kiinteistöjen tytäryrityksenä. 2020 omistus siirtyy maakunnille. Henkilökuntamäärä on silloin noin 1200 ja vuokrattavan kiinteistömassan koko yli 10 miljoonaa neliötä.

Kiinteistöjen pudotuspeli käynnissä kunnissa

Sote-uudistuksen myötä sairaanhoitopiirien kiinteistöomaisuus siirretään Maakuntien tilakeskuksen omistukseen. Sen tehtävä on huolehtia toimitilojen järjestämisestä tuleville maakunnille. Omien tilojensa lisäksi tilakeskus vuokraa kunnilta ja muilta toimijoilta toimitiloja maakuntien käyttöön. Parhaillaan on työn alla vuokrattavien, sote-käytössä olevien tilojen kartoitus. Jatkossa kaikki nykyiset toimitilat eivät maakunnille varmastikaan kelpaa. Kyse on pudotuspelistä maakuntien tiivistäessä palveluverkkoaan.

Jopa puolet tarjolla olevista kiinteistöistä voi karsiutua pois, kun tilojen käytön tehokkuutta aletaan vahtia.

”Osa kiinteistömassasta sulaa pois, kun maakunnat hakevat kustannussäästöjä. Samalla kunnissa vapautuu tonttimaata muuhun rakentamiseen.”

Kaksi kolmasosaa tilakeskuksen toiminnasta tulee olemaan vuokrausta ja kolmasosa omia kiinteistöjä.

Soten rakentamisbuumia yritetään hillitä

Iso kysymys on, riittävätkö rahat kaikkiin suunnitteilla oleviin hankkeisiin. Jatkossa, ehkä jo kesään mennessä voi Laurikan mukaan olla odotettavissa isoja vääntöjä tässä asiassa. Toistaiseksi ministeritason jyrähdyksetkin siitä, että kuntien sairaalahankkeet katsotaan tiukan seulan läpi, ovat jääneet puheiden asteelle.

Tämän epävarmuuden vuoksi hän ei anna hankelistaa. Jutun loppuun olen koonnut tärkeimmät jo julkisuudessa olleet hankkeet.

Sairaanhoito- ja erityshuoltopiireissä tiedossa olevien investointisuunnitelmien kokonaisarvo on noussut Laurikan mukaan jo neljästä viiteen miljardiin euroon. Valmisteilla tai rakenteilla on noin 200 yli 0,5 miljoonan euron arvoista hanketta, joista 39 on yli 30 miljoonaa euroa. Kymmenen suurimman arvo on noin 2,2 miljardia euroa.

Vaikka jatkossa Sote-investointeja arvioidaan yhä kriitisemmin, Laurikka arvioi sotekiinteistöjen rakentamisbuumin jatkuvan ainakin vuoteen 2023 saakka. Samalla korjausrakentamisen ja täydennysrakentamisen osuus kasvaa.

1200 työntekijän siirtyminen

Yhtiössä on toistaiseksi 16 työntekijää, joten rekrytointitarve on vielä lähes 1200 henkeä vuoteen 2020 mennessä.

Henkilöstö siirtyy pääosin sairaanhoitopiireistä ja valtaosa tulee työskentelemään ylläpitotehtävissä. Osa on hoitoalan peruskoulutuksen saaneita suunnittelukoordinaattoreita, jotka rakennushankkeissa vastaavat tiloille asetettavien käyttäjävaatimusten määrittelystä.

Yhtiöön keskittyy Laurikan mukaan Suomen sairaalarakentamisen huippuosaaminen. Laurikka itse tuli yhtiöön rakennuttamisjohtajaksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kiinteistöjohtajan paikalta, asiakkuusjohtaja Mikko Hollmén Pohjois-Savon sairaanhoitopiiristä ja ylläpitojohtaja Hannu Lähteenmäki Uudenmaan sairaanhoitopiiristä. Toimitusjohtaja Olavi Hiekka on Senaatista.

Faktalaatikko

Maakuntien sote-kiinteistöt

Sairaanhoito- ja erityshuoltopiireissä on valmisteilla tai rakenteilla noin 200 hanketta, joista 39 yli 30 miljoonan euron.

Investointien arvo 5 miljardia euroa, joista 10 suurimman arvo noin 2,2 mrd euroa.

Maakuntien tilakeskus 2020

Vuokrattavat tilat: 10,5 miljoonaa m²

Omien kiinteistöjen arvo 3,4 mrd euroa

8000 vuokrasopimusta

Vuosittainen vuokratuotto: 1,75 mrd euroa

Henkilökuntamäärä: nyt 16 ja vuonna 2020 noin 1200.

 

Suurimmat sairaalahankkeet eivät kärsi soten lupabyrokratiasta

Sairaaloiden rakentamista ryhdyttiin jarruttamaan kesällä 2016, pian sen jälkeen, kun Rakennuslehti oli tehnyt laajan katsauksen sairaalarakentamisen buumista, jossa ennakoitiin kuntien kiihdyttäneen investointeja varmistaakseen sairaalansa palvelutason ennen hallituksen sote-päätöksiä.

Yli viiden miljoonan euron hankkeille on haettava investointilupa STM:stä. vuoden 2019 loppuun saakka. Ainakin toistaiseksi keskustavetoinen hallitus on linjannut maakuntasairaaloiden lupien annon varsin joustavaksi.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan suurimpia käynnissä tai suunnitteilla olevia sairaaloiden uudis-, korjaus- tai laajennushankkeita ovat allianssimallilla rakennettavat Kuopion uusi sairaala (164 milj. euroa), Kainuun sairaala Kainua (153), Oulun Lasten ja naisten sairaala (160) ja Vaasan keskussairaala. Myös Hämeenlinnan Ahvenistoon suunniteltu sairaala on tarkoitus tehdä allianssimallilla. Kainuussa allianssiurakoitsijana on Skanska, Oulussa NCC ja Vaasassa Lemminkäinen. Kuopiossa on valittu vasta suunnitteluryhmä.

Vaasassa on käynnissä allianssin kehitysvaihe 30 000 neliön laajennuksen suunnitteluun. Vaasassa tulee myös Pohjanmaan Sote-talo jatkoksi sairaalainvestoinneille. Yhteensä Vaasan investointien arvo on 171 miljoonaaa euroa. Naapuriin Seinäjoelle on tulossa 70 miljoonan investoinnit.

Muita isoja sairaalahankkeita ovat  Helsingin Siltasairaala (SRV 230), Helsingin Laakson sairaala, Kymenlaakson sairaala Carea (Skanska 217), Helsingin Uusi lastensairaala (SRV 160), Jyväskylässä Keski-Suomen sairaala Nova (SRV 398), Tampereella Tays (SRV 230), Turussa T3-sairaala (Hartela 160).

Mikkelin keskussairaalan laajennuksen ja peruskorjauksen arvo on 101 miljoonaa. Työt tehdään useissa vaiheissa.  Lahden kaupunginsairaalan investointi on 68 miljoonaa ja urakoitsijana on Skanska.

Keskisuuria sairaalahankkeita ovat Rovaniemellä Lapin keskussairaala (50), Lappeenrannassa Etelä-Karjalan K-sairaala (25). Kokkolassa rakennetaan terveyskeskussairaalan vuodeosastot (19). Joensuussa keskussairaalaan tulee 40 miljoonan euron laajennus ja Poriin keskussairaalaan 21 miljoonan ja Savonlinnan keskussairaalaan 20 miljoonan laajennus.

Espoossa Jorvin sairaalaa ja Vantaalla Katriinan sairaalaa peruskorjataan. Jorvin korjaustyöt käynnistyivät loppuvuonna 2017 ja työt valmistuvat vuonna 2019.

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Maakuntien tilakeskuksesta tulee viiden miljardin euron sairaalahankkeiden tilaaja”

  1. Rohkea on se kunta, joka nyt aloittaa uuden oman terveyskeskus investoiniin soten aattona. Vaaranahan on, että rakennus jää tyhjilleen. Nokian kaupungilla on tämä asia edessä, kun vanha terveyskeskus on osoittautunut kelvottomaksi. Nokia on ratkaissut asian ainoalla oikealla tavalla: lähetetään potilaat toistaiseksi naapurikuntiin hoidettavaksi kunnes saadaan valtiolta pitävä lupaus, että uusi investointi siirtyy maakunnalle.

  2. Pieni kunta, isot velat ja uudehko sote-talo. Se, jos päätetään sulattaa, niin kunta kai pakkoliitetään. Sen jälkeen kunnan asioista päätetään muualla ja kuntalaisten omistamien kiinteistöjen arvo uhkaa romahtaa. Kyse on paljosta muusta kuin ”sote-palvelujen turvaamisesta”.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi