Kyseiselle työnantajalle on annettu lukuisia sekä putoamissuojausta että työmaan kulkuteitä koskevia kehotuksia.

Työmaan työnjohtajalle sakot työturvallisuusrikoksesta

Kyseiselle työnantajalle on annettu lukuisia sekä putoamissuojausta että työmaan kulkuteitä koskevia kehotuksia.

Kirjoittaja(t) Rakennuslehti

Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus on tuominnut työturvallisuusrikoksesta Hämeen Laaturemontti Oy:n Seinäjoen yksikön päällikön 25 päiväsakkoon, yhteensä 1.125 euroa ja työmaan työnjohtajan 15 päiväsakkoon, yhteensä 390 euroa.

Lisäksi Hämeen Laaturemontti Oy tuomittiin 15.000 euron suuruiseen yhteisösakkoon työturvallisuusrikoksesta.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston tiedotteen mukaan käsiteltävänä oli helmikuussa 2016 Teuvalla sattunut työtapaturma.

Kattoremonttityömaalla ei ollut noudatettu työturvallisuusmääräyksiä.

Rakennusten kattojen vapailla sivuilla ei ollut riittävää putoamissuojausta, ja nojatikkaita käytettiin kulkutienä katolle.

Tarkastajat antaneet lukuisia kehotuksia

Tiedotteen mukaan työsuojeluviranomainen katsoi, että nojatikkaiden käyttöä ei voida pitää valtioneuvoston asetuksessa rakennustyön turvallisuudesta tarkoitetuin tavoin tilapäisenä silloin, kun työkohteissa jatkuvasti – vaikkakin vain päivän tai parin päivän ajan aina kussakin kohteessa – käytetään nojatikkaita katolle nousemiseen ja sieltä pois tulemiseen.

Putoamisen estämiseksi tehtävissä suojakaiteissa on oltava käsi- ja välijohde sekä jalkalista. Kyseiselle työnantajalle on annettu lukuisia sekä putoamissuojausta että työmaan kulkuteitä koskevia kehotuksia vuosien 2014-2018 välisenä aikana.

Putoamisen estämiseksi tehtävissä suojakaiteissa on oltava käsi- ja välijohde sekä jalkalista

Viranomaisohjausta on annettu sekä ennen että jälkeen nyt käsiteltävänä olevaa tapaturmaa.

Yhtiö ja sen edustajia on myös aikaisemmin tuomittu työturvallisuusrikoksista. Seinäjoen yksikön päällikkö on lisäksi tuomittu samankaltaisesta työturvallisuusrikoksesta ollessaan toisessa yhtiössä toimitusjohtajana.

Virasto: Määräykset yksiselitteisiä

Käräjäoikeus totesi jo pelkästään asiassa selvitettyjen riidattomien seikkojen perusteella tulleen näytetyksi, että työkohteessa on rikottu työturvallisuusmääräyksiä.

Yksikön päällikkö ja työmaan työnjohtaja ovat tahallaan tai ainakin huolimattomuudestaan rikkoneet työturvallisuusmääräyksiä.

Yhtiössä on sen ylimmän johdon tieten laiminlyöty saattaa välineet ja työmenetelmät työturvallisuusmääräysten edellyttämään kuntoon.

Yhtiön johdossa tai sen päätäntävaltaa käyttävissä toimielimissä tapahtuneet laiminlyönnit ovat siten mahdollistaneet työturvallisuusmääräysten vastaisen tilan jatkumisen.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue korostaa, että suojakaiteiden rakenteita sekä nojatikkaiden käyttöä koskevat työturvallisuusmääräykset ovat yksiselitteisiä. Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava käytössä olevien työtapojen turvallisuutta, ja oikeat toimenpiteet vaarojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi ovat tärkeitä.

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 12 kertaa

12 vastausta artikkeliin “Työmaan työnjohtajalle sakot työturvallisuusrikoksesta”

  1. Ei ehdi turvallisuutta miettiä kun kahdessa päivässä pitää katto tehdä. Ja hirmu kiireellä seuraavaan pakkomyytyyn kohteeseen viemään vanhuksilta rahat.

  2. Ovatkohan määräykset niin yksiselitteisiä kuin väitetään: SUOMESSA ON KAHDET VOIMASSA OLEVAT TELINENORMIT; RT:N JA SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRILIITON MUKAISET. EDELLISESSÄ VAADITAAN KATOLLE JOHTAVAN NOUSUTIEN TASANTEILLA KAITEIDEN LISÄKSI JALKALISTAA MUTTA SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRILIITON OHJEISSA EI VAADITA. Jos näitä rinnakkaisia ja ristiriitaisia normeja on alalla enemmänkin, niin olisiko tämä yksi syy ala loputtomiin ongelmiin.

    PS: asia selvisi itselleni, kun valvoja vaati jalkalistaa vedoten RT:n normeihin, kun telineurakoitsija ja minä vetosimme Suomen Rakennusinsinööriliiton normeihin. Sama asia oli todellakin esitetty ristiriitaisesti. VOISIKO JOKU VIISAS RAKENNUSLEHDESSÄ KERTOA, MIKSI SUOMESSA TARVITAAN KAHDET TELINENORMIT??? OSOTUS KUITENKIN SIITÄ, ETTÄ ALALLA O N MÄTÄÄ JA PALJON.

    1. Ei kai RIL:n normit ole mitään sitovaa lainsäädäntöä ollut ikinä?

    2. Olisiko keuhkoojan aika perehtyä asiaan hieman syvällisemmin. Kohteesi valvoja toimii tilaajan edustajana ja voi täten vaatia kohteen urakoitsijoilta lakia tiukempia toimenpiteitä työturvallisuuden ylläpitämiseksi. Yleensä näistä asioista määräätään kohteen turvallisuusasiakirjassa tai muissa urakka-asiakirjoissa.

      OIkeudessa tuomioiistuin tulkitsee lakia, jonka soveltamista helpottamaan erilaiset yhdistykset usein laativat omanlaisia ohjeitaan. Nämä ohjeet eivät kuitenkaan ole lainvoimaisia vaikka ne siihen perustuvatkin. Lopullisen tulkinnan lain soveltamisesta tekee aina tuomioistuin.

      1. Tämä on varmaan hyvä ohje, mutta kun kakkossivulle ovat jo kirjanneet: ”Euroopan komissio tai kukaan komission nimissä toimiva henkilö ei ole vastuussa tämän julkaisun sisältämien tietojen mahdollisesta käytöstä.”, niin kysyn miten ihmeessä tähän kukaan voi missään tilanteessa vedota?

        Miksi, oi miksi komissio pilaa näin pienellä tämänkin ohjeen?

        1. Siksi että lopullinen tulkinta tehdään kansallisella tasolla tapauskohtaisesti tuomioi-istuimessa.

        2. Jos katsotaan koska ohje on tehty ja koska VNa on astunut voimaan huomataan , että kansallinen lainsäädäntö tullut huomattavan myöhään direktiiviin nähden. ohjeessa on avattu direktiivin vaatimukset tämän lisäksi valmistajan ohjeet ja kansallinen lainsäädäntö

    3. Määräyksiä, normeja, lakeja, asetuksia, ohjeita, toimintamalleja ja vaikka mitä tehdään aivan jumalaton määrä, sillä määrällä luulisi saavan pieni ihminen työturvallisuusasiat kuntoon, ihan kädestä pitäen kerrotaan millaiset telineet pitää olla. Mätää ei ole siten normeissa, mätää on useiden työnjohtajien päässä. Työntekijöiltä ei voi vaatia sen enempää kuin työmaan työturvallisuusohjeiden noudattamista, loput (paljon) on työnjohtajan ja yrityksen johdon asenteesta kiinni, millä tolalla turvallisuusasiat ovat.

  3. olisi hyvä saada noi AVIn tilastot käyttöön, eli julkiseksi jossa mainitaan yrityksen nimi, paikkakunta. Useat pörssiin kirjautuneet yritykset kiertävät näitä turvallisuus määräyksiä ja saavat useita kymmeniä ilmoituksia työturvallisuuden laiminlyönnistä. Yirtyksien johto on jopa sanonut toimihenkilöille että mitä sitten, sakot niin pieniä että rikotaan vaan. mm consti, lemminkäinen(yit) ja lehto. faktana tällä on AVI tilastot. rikokset mm asbestin purut ilman lupia, telineet, nostotyö suunnitelmat jne.

  4. On ihmeellistä, ettei rakennustyömailla voida noudattaa turvallisuusmääräyksiä tinkimättä. Niiden rikkomisoikeutta perustellaan milloin kiireellä, milloin kustannusvaikutuksilla. Tarjousta laskiessaan on urakoitsijan huomioitava nuo tekijät hinnassa. Kiire on resurssoitava oikein ja kustannukset osattava huomioida,- ei siitä vaan pääse mihinkään.
    Toiset ”jääräpäiset” turvallisuusmääräyksiä uhmaavat on ikääntyneet ja nuoret työntekijät. Ikääntyneet eivät tunne tarvitsevan työturvalli-suutta ja nuoret luulevat osaavansa olla niin, ettei heille tapahdu yhtään mitään, ennenkuin ….. Noiden em. ryhmien kohdalla on oltava erittäin tarkkana ja tiukkana. Rikkomuksista on huomautettava tarvittaessa kirjallisesti ja riittävän monesta ( 2 ) laiminlyönnistä kerralla ulos
    työmaalta. Mikäli työntekijä on aliurakoitsijan työnteki, pääurakoitsijan tulee kirjata sopimusoikeudekseen yhteisösakko aliurakoitsijalleen.
    Pitäisin myöskin aivan oikeutettuna ja aiheellisena, että AVI toisi julki kaikki rikkomukset ja niiden seuraamukset. Ne herättäisivät hieman
    paneutumaan paremmin ko. asiaan. Samalla voitaisiin myöskin seurata, kenen Vastaavan työnjohtajan työmailla rikkomuksia on tapahtunut, ja näinollen hakiessaan seuraavaan kohteeseen Vasaavaksi työnjohtajaksi, hänen oikeutensa voitaisiin evätä jo pelkästään syystä, ettei ole valvonut riittävän tarkoin työmaallaan työturvallisuutta.
    Jokainen tapaturma, puhumattakaan kuoleman tapaus on liikaa ja liian kalliita työnantajalle. Niitä tulee kaikin käytettävissä olevin keinoin ennalta ehkäistä ja vältää. Se voi onnistua ainoastaan tiukan ohjeistuksen ja valvonnan kautta.
    Oppikaapa ajattelemaan ihan omilla aivoilla ja näkemään vaaratekijät, välttämään vaarat ja samalla ihan oma-aloitteisesti ja itsenäisesti toimimaan, niin ettei itselle eikä toisille kanssaihmisille aiheudu vaaratilsanteita.
    Yritysten olisi hyvä ottaa käyttöön eräänlainen palkitsemisjärjestelmä, jolla jokainen työntekijä aktivoidaan omatoimisesti huolehtimaan omasta jatyöyhteisön turvallisuudesta.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi