Työelämä Koulutus ja tutkimus Rakentaminen Hannu Lättilä Ei kommentteja

Kuusi leikkausta aiheuttanut työtapaturma kääntyi lopulta voitoksi

On 29. maaliskuuta 2012. Muurari Vesa Liikanen on purkamassa kollegoidensa kanssa tiilirekan kuormaa Inkoon palvelutalon työmaalla. Hän työntää satojen kilojen tiilikärryä loivasti ylöspäin nousevaa ramppia.

Juuri 48 vuotta täyttävä Vesa Liikanen kehuu vuolaasti uutta työpaikkaansa urakkavalvojana Skanskan toimitilatyömaalla Helsingin Kalasatamassa. Kuva: Anne Kurki

”Ramppiin tultiin kulman takaa ja siihen piti juosta vauhdilla. Sen aamun aikana olimme menneet siitä jo useita kymmeniä kertoja, mutta sitten sen tuet pettivät. Tiilikärry nousi pystyyn, ja lensin sen mukana”, Liikanen kertoo.

”Tunsin, että jotain napsahti, ja hetken oli hirveä särky molemmissa olkapäissä.”

Kivuista huolimatta Liikanen ei heti tajunnut vamman vakavuutta. Urheilullinen mies oli tottunut treenikipuihin ja luuli, että kyseessä oli vain venähdys. Hän jatkoi muutaman viikon töitä vahvojen kipulääkkeiden avulla.

Lopulta Liikanen meni lääkärille, kun ei enää pystynyt nostamaan tiiliä hartialinjan yläpuolelle. Aluksi lääkärikään ei uskonut, että kyseessä on kovin paha vamma, kun kädet liikkuivat jollain lailla. Lääkäri passitti silti Liikasen vasemman olkapään magneettikuvaan. Siitä ilmeni, että kiertäjäkalvosin oli revennyt lähes kokonaan irti.

”Muutaman kuukauden päästä selvisi, että oikea olkapääkin oli revennyt.”

Kuusi leikkausta

Seurasi leikkauskierre. Liikaselle tehtiin noin 2,5 vuoden aikana neljä leikkausta vasempaan olkapäähän ja kaksi oikeaan. Aluksi mies vielä luotti siihen, että olkapäät tulevat leikkauksilla kuntoon. Sitä mukaa kun leikkauksia tehtiin lisää, usko alkoi murentua.

”Olkapää oli aina leikkauksen jälkeen ensin pari kuukautta kantositeessä, ja kun toipuminen alkoi vähän edistyä ja olkapäällä sai alkaa tehdä jotain, lähes saman tien jänne repesi uudelleen, ja piti tehdä uusi leikkaus.”

Viimeinenkään leikkaus ei onnistunut. Sen jälkeen todettiin, että jonkinlaiset kivut jäävät loppuelämäksi.

Ei työnantajan syy

Liikanen ihmettelee sitä, että vaikka vakuutusyhtiö totesi vasemman olkapään repeämän johtuneen työtapaturmasta, se ei vakuutusyhtiön mielestä ollutkaan syynä oikean olkapään repeämään.

”Siitä oli aikamoista vääntöä. Sen sijaan vasemman olkapään osalta ei ollut vääntöä muusta kuin maksumiehestä: kuuluuko se silloiselle työnantajalleni tai pääurakoitsijalle.”

Pääurakoitsija oli Hartela. Liikasen oma työnantaja Muurausliike Sami Vanne oy toimi aliurakoitsijana.

”Ei se missään nimessä ollut Vanteen eikä Hartelankaan syy. Se oli puhdas vahinko, monien sattumien summa, niin kuin työtapaturmat yleensä ovat. Olimme sillä työmaalla menneet siitä rampista samojen kuormien kanssa jos ei satoja, niin ainakin kymmeniä kertoja.”

Kun vakuutusyhtiö ei saanut sysättyä syytä rakennusliikkeiden kontolle, Liikanen alkoi saada tapaturmaeläkettä.

Uranvaihto edessä

Kun leikkaukset eivät tuottaneet toivottua tulosta, kävi selväksi, että Liikasen lähes 16 vuoden ura muurarina on ohi.

Vakuutuskuntoutus VKK:n kautta Liikanen pääsi mukaan prosessiin, jossa hän sai tutustua eri koulutusmahdollisuuksiin ja jossa selvitettiin hänen soveltuvuuttaan eri tehtäviin. Täydellinen alanvaihtokin kävi mielessä, mutta lopulta hän päätti jatkokouluttautua jo tutulla rakennusalalla.

Liikanen aloitti rakennusmestarikoulutuksen Metropolian ammattikorkeakoulussa Helsingissä elokuussa 2014 ja valmistui joulukuussa 2017.

”Olen ihan myyty”

Nyt vaikeudet ovat kääntyneet voiton puolelle. Liikasella oli valmistumisensa jälkeen valinnanvaraa ensimmäiseksi työpaikakseen. Lopulta hän päätyi Skanskaan ja aloitti maaliskuussa yhtiön urakoimalla Kaupunkiympäristötalon työmaalla Helsingin Kalasatamassa. Talo valmistuu kesällä 2020.

”Olen ihan myyty”, hän sanoo uudesta työstään urakkavalvojana.

”Täällä on ihan mieletön tiimi, tänne on joka aamu mukava tulla ja persoonat ovat upeita.”

Liikasta veti Skanskalle nimenomaan se, että tarjolla oli pesti toimitilapuolella.

”Kun olen ollut asuntopuolella, se on vähän itsensä toistamista. Tämä toimitilapuoli on ihan erilainen: samanlaisia projekteja ei juuri olekaan. On tärkeää, että tässä pääsee itsekin kehittymään projektin mukana.”

Meneillään olevissa perustustöissä Liikanen vastaa veden- ja lämmöneristystöistä. Kun varsinaiset talonrakennustyöt alkavat, hänen päävastuualueenaan ovat muuraustyöt.

”Sisäpuolen muuraustyöt alkavat loppukesästä tai alkusyksystä. Ensimmäisen kaariholvin teko pitäisi alkaa jo heinäkuussa. Julkisivun muuraus alkaa vasta ensi vuoden huhtikuussa.”

Muuraustöitä piisaa noin 40000 bruttoneliön rakennuksessa, johon uppoaa tiiliä pyöreästi miljoona kappaletta. Vaikeusastetta tuovat kaariholvit, joita tulee seitsemän. Yksi niistä lähtee talon kulmasta kahteen suuntaan.

”Haastavuushan siitä mielenkiintoisen tekeekin.”

Työntekijätaustasta on uudessa tehtävässä sekä hyötyä että haittaa.

”Ehkä vaikeinta on ollut se, että en ole enää työntekijä vaan työnjohtaja. Pitää kääntää ajatusmalli vähän toiseen suuntaan. Hyvä puoli on, että on hyvin kartalla työntekijöiden työvaiheista. Toisaalta ei saisi enää ajatella asioita pelkästään työntekijän kannalta vaan työnjohdon.”

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia