Rakennusfysiikan professori Juha Vinha ihmettelee, miten VTT pystyi taas kerran kumoamaan ilman omaa tutkimusta TTY:n vuosikausia jatkuneet rakennusfysiikan tutkimustyön tulokset.

Yle: Professorin mukaan pari letkua ja mittari voivat pelastaa koulut sisäilmaongelmilta

Professori Juha Vinha Tampereen teknillisestä yliopistosta arvioi, että monen korjatun koulurakennuksen sisäilmaongelmien taustalla on painovoimaisen ilmanvaihdon vaihtaminen koneelliseksi järjestelmäksi, jota käytetään väärin.

Kirjoittaja(t) Rakennuslehti

Koneellinen ilmanvaihto lisää paine-eroa rakennuksen ulkovaipan yli, eli katon, seinien ja lattian sisäpuolinen paine poikkeaa ulkopuolisesta. Alipaineessa mikrobit ja muut haitalliset aineet, jotka ovat painovoimaisessa ilmanvaihdossa olleet rakenteiden sisällä, voivat lähteä kulkeutumaan sisäilmaan. Vinhan mukaan paine-erot olisi mitattava, ettei alipaine ole liian suuri.

”Mittaaminen on helppoa. Tarvitaan mittari ja kaksi letkua. Toinen letku on ulkopuolella ja toinen sisäpuolella. Mittari kertoo pascaleina letkujen välisen ilmanpaine-eron.”

Ylen selvityksen mukaan noin joka kymmenes oppilas käy koulua väistötiloissa tänä syksynä. Ylivoimaisesti yleisin syy väistötilojen käytölle ovat koulurakennuksen sisäilmaongelmat.

Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa

5 vastausta artikkeliin “Yle: Professorin mukaan pari letkua ja mittari voivat pelastaa koulut sisäilmaongelmilta”

  1. Mikrobit ja muut haitalliset aineet pitää polttaa ja rakentaa uudet terveet rakennukset.

    Erkki J. anttila
    Tekn.tri, kauppat.maist.

  2. Richard Mollierin 1863 – 1935 1904 laatimien kaavioiden sisältämää tietoa opiskellut ja lukemansa ymmärtänyt henkilö ei yksinkertaisesti
    pysty rakentamaa homemökkejä. Miksi tätä hyväksitodettua tietämystä ei voida myös tänä aikana hyödyntää ?

  3. Vinha ei tutkijana ymmärrä, että venttiilien lautasten pyörittely asentajien toimesta tarkastajan hyväksymiin arvoihin toisi sen lisäarvon, että rakennusta voi virallisestikin käyttää. Tutkiminen ei riitä, pitää pistää toimeksi, korjaus ei koskaan ole kannattavaa, vaan välttämättömyys. Paljon suojeltuja rakennuksia, mutta miksi, suojelijat eivät ole käyneet niiden kunnan viemäriä muistuttavissa kellareissa. Periaatteessa vanhan yksiaineisen seinän korjaus pitäisi onnistua, mutta ne tunkiot, mitä rakenteiden sisään on päässyt syntymään, estävät tämän käytännössä. Energiataloudellinen tällainen 2,5-kiven muuri ei suinkaan ole, mielipuolinen väite. Kouluissa on enemmän tätä sandwhichiä, onko senkään purkaminen ja villojen uusiminen ihan järkevää touhua?

  4. Samaa mieltä tuosta paine-erosta vaipan yli. Monessa kohteessa vielä likaisten tilojen huipparit / kohdepoistot jäävät jauhamaan yöaikaan täydellä teholla kun muut tulo/poisto koneet tippuvat puolikkaalle. Näitä yksittäisiä huippareita ei ole viety automatiikkaan vaan ovat nokkakytkimen takana ja niiden vääntely päivittäin olisi sekin hullujen hommaa

  5. Tutkijat tuskin osaavat milloinkaan päättää, puretaanko ilmanvaihto vai rakenteet, ehkä olisi viisainta edes mitata hiukkaspitoisuuksia, mitä niissä on. Mikään ei auta, kun tutkijat eivät voi mitata kaikkea mahdollista, ennen kaikkea he ovat kýkenemättömiä päättämään onko pitoisuus merkittävä ja ratkaisemaan ongelmia. Tutkimus on pelkkä sijoittajien rahastuskeino, suunnittelija saataa jopa ratkaista ongelman ja valvonnan keinoin pakottaa urakoitsija tekemään hyvin.

    Kyllä sen pitäisi heti huomata, jos emissioita on enemmän kuin lääkäri märää. Näistä on tarkat sallitut pitoisuusarvot työpisteittäin, haitallisiksi tunnettuja pitoisuuksia.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi