Professori pitää talossa olevaa ohutrappaus­rakennetta riskinä, rakennusyhtiö taas turvallisena.

Isä ja poika havaitsivat ”hurjia” reikiä ja lohkeamia espoolaisella työmaalla

Professori pitää talossa olevaa ohutrappaus­rakennetta riskinä, rakennusyhtiö taas turvallisena.

Kirjoittaja(t) Sami Takala / HS

Isän ja pojan polkupyörälenkillä Espoossa tuli vastaan yllättävä näky.

Lohkeileva rappaus ja reiät seinässä saivat perheenisän kaivamaan puhelimen taskustaan ja ottamaan muutaman valokuvan rakenteilla olevasta kerrostalosta Tillinmäessä sunnuntaina.

”Rakentaminen näytti omiin silmiin aika hurjalta. Ensimmäiseksi tuli mieleen, että tuollaisesta talosta ei kannattaisi hankkia asuntoa”, hän kertoo.

Talon seinissä on ohut rappauskerros, joka näyttää siltä kuin peto olisi raapinut sitä sieltä täältä. Irtoilevan rappauksen alla näkyy mineraalivillaa, jossa on reikiä.

Talossa käytetään niin sanottua eristerappausrakennetta, jonka mahdollisista riskeistä HS kertoi tiistaina 6. marraskuuta.

Tampereen teknillisen yliopiston rakennusfysiikan professorin Juha Vinhan mielestä elementtien asennuksessa on ollut puutteita.

”Vaikka rappaukset ja puuttuvat lämmöneristykset saadaan korjattua työmaalla, sadevettä pääsee lämmöneristetilaan saumakohdista ja varsinkin paikoista, joissa lämmöneristys puuttuu”, Vinha sanoo kuvat nähtyään.

Kerrostaloa rakentaa Hausia. Rakennusyhtiöllä on rakenteilla noin 500 kerrostalokotia pääkaupunkiseudulla. Hausian verkkosivuilla kerrotaan, että yritys haluaa ylittää odotukset.

”Rakentamisvaiheessa huomioimme ympäristön ja talouden kannalta kestävät ratkaisut. Hausian tavoitteena on tarjota elinkaariedullisia ratkaisuja unohtamatta asumismukavuutta.”

Vastaako työn jälki sitä, mitä lupaatte asiakkaille, Hausian toimitusjohtaja Kari Kiviluoma?

”Kohde valmistuu ensi kesänä. Tässä on kyse keskeneräisestä tuotteesta. Teksti, joka on [verkkosivuille] kirjoitettu, pitää tasan tarkasti paikkansa.”

Kiviluoman mukaan talossa on käytetty ohutrappausta ja julkisivun elementit ovat tulleet työmaalle pohjarapattuina. Hänestä työn jäljessä ei ole mitään tavanomaisesta poikkeavaa.

”Julkisivussa saattaa olla reikiä, kun se tulee elementtinä työmaalle. Esimerkiksi nurkka voi olla ilman nurkkakappaletta, ja se tehdään työmaalla. Tällä ei ole merkitystä lopputuotteen kannalta. Lopputuote on turvallinen.”

Kiviluoma ei näe hilseilevää rappausta ongelmana.

”Jos mineraalivillaan pääsee vettä, vesi juoksee villan läpi. Villassa ei vesi pysy. Ohutrappaus on turvallinen, hyväksi todettu ja toimiva rakenne Suomen olosuhteissa.”

Professori Vinha on toista mieltä. Hän pitää erityisesti mineraalivillan päälle tehtyä ohutrappausta riskinä kosteusvaurioille.

Eristerappauksia tehdään kahdella tavalla: ohut- ja paksurappauksella. Molemmat muodostuvat yksinkertaistettuna ohuesta tai paksusta rappauspinnasta, mineraalivillaeristeestä tai ohutrappauksessa myös solumuovieristeestä ja lisäksi kantavasta rakenteesta, kuten betonista.

”Ohutrappauksessa rakenteen sisälle voi päästä kosteutta vuotokohdista. Kosteus ei pääse kuivumaan tiiviin rappauksen läpi ja aiheuttaa kosteusvaurioita rakenteen sisäpuolella”, Vinha sanoo.

Kuvia rakenteilla olevasta kerrostalosta löytyy Helsingin Sanomien jutusta.

Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa

5 vastausta artikkeliin “Isä ja poika havaitsivat ”hurjia” reikiä ja lohkeamia espoolaisella työmaalla”

  1. Kumman hiljaista kommenttiosiossa. Luulisi ammattilaisilta irtoavan mielipiteitä…

  2. Eikö proffalla ole muuta argumenttia kuin että ”minun mielestä”??? Eikö tuon koulutustason tutkijan pitäisi kyetä todentamaan väitteensä jonkin tutkimukseen pohjautuen? Vain onlo sellaisia? Aika vaarallisia arvauksia mieheltä. Aiheuttaa turhaa paniikkia ymmärtämättömissä..

  3. Vinha ei kyllä nyt anna itsestään kovin asiantuntevaa kuvaa, vaikka onkin arvostettu professori. Jos ohutrappauksissa on ilmennyt tilanteita, joissa ne toimivat kasvualustana ei-toivotuille organismeille, niin siihen löytyy varmasti ratkaisu. Luulisi nimenomaan rakennusfysiikkaa tuntevan Vinhan näkevän ratkaisuja sen sijaan, että haukkuu rakentajia. Varmasti pintasementin koostumusta muuttamalla jää pois tuollaiset kosmeettiset haitat. Ennenaikaiset pelottelut hometaloista on jotain sellaista, mitä voi odottaa kuulevansa amatöörien suusta.

  4. Aihe, josta VTT ja TTY ovat kiistelleet jo vuosituhannen alussa. Asiantuntijalausuntojen kanta riippuu täysin siitä, keneltä asiantuntijalta mielipidettä kysytään. Urakoitsija vs. tutkija vastakkainasettelua tästä on turha tehdä tai toimittajan olisi hyvä ottaa tutkijan lausunto muualtakin kuin Tampereelta.

  5. ”Ohutrappauksessa rakenteen sisälle voi päästä kosteutta vuotokohdista. Kosteus ei pääse kuivumaan tiiviin rappauksen läpi ja aiheuttaa kosteusvaurioita rakenteen sisäpuolella”, Vinha sanoo.

    Erikoinen kommentti. Ohuteristerappauksessa rappauskerros on nimenomaan hengittävä, ei tiivis..? Tähän voisi olla tuotevalmistajilla aihetta jonkinnäköiseen tietoiskuun, ettei aiheuteta paniikkia.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi