Vuosien tauko ilman vakavia onnettomuuksia päättyi tiistaina, kun nuorehko mies kiilautui kuoliaaksi hississä Helsingin Alppiharjussa.
Turma sattui Aleksis Kiven alakoulun tiloissa Porvoonkadulla hieman kymmenen jälkeen aamupäivällä.
”Mies oli kuljettanut jätesäiliötä hississä. Säiliön reuna oli jäänyt hissin kynnyksen päälle, minkä seurauksena mies oli jäänyt puristuksiin säiliön ja hissikorin väliin, kun hissi oli lähtenyt liikkeelle”, Helsingin pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Vesa Paatelma kertoi tiistai-iltana.
Ensihoitajat totesivat miehen kuolleeksi jo onnettomuuspaikalla.
Hissiturvallisuuteen erikoistunut johtava asiantuntija Antti Savola turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesista kertoo, että kuolemaan johtaneet hissiturmat ovat lähes poikkeuksetta juuri kiilautumisia. Sellaisia voi tapahtua vanhoissa hisseissä, joiden korissa ei ole omaa ovea.
”Kiilautumisia sattuu vähän”
Onnettomuusmäärät ovat kuitenkin pieniä. Joinain vuosina Tukesin tietoon ei Savolan mukaan tule ainuttakaan tapausta, jossa kiilautuminen olisi aiheuttanut edes loukkaantumista.
”Kiilautumisia sattuu vähän, mutta se on kaikista vaarallisin onnettomuustyyppi”, Savola sanoo.
Kiilautumiset loppuivat lähes kokonaan sen jälkeen, kun hisseihin lisättiin varoitustarrat asiasta noin 15 vuotta sitten.
”Vuosituhannen vaihteessa oli kolme kuolemantapausta melkein peräkkäisinä vuosina. Sen jälkeen teimme tarrakampanjan, eli kaikkiin hisseihin kiinnitettiin varoitustarra kiilautumisesta”, Savola kertoo.
Ennen tiistaista tapausta viimeisin kuolemaan johtanut kiilautuminen hississä Suomessa sattui Savolan mukaan vuonna 2003. Hän ei muista, että sen jälkeen hisseissä olisi sattunut muitakaan kuolemaan päättyneitä tapaturmia.
Yleensä kyse on lievemmistä onnettomuuksista. ”Tyypillisimpiä ovat sormen jääminen oven väliin tai kompastuminen.”
Kun huomioi, kuinka paljon hissillä matkustetaan päivittäin Suomessa, ovat onnettomuuksien määrät varsin marginaalisia.
”Hissi oli säännöllisesti huollettu”
Alustavien tietojen mukaan turmahissi oli asianmukaisessa kunnossa.
”Hissi oli säännöllisesti huollettu ja äskettäin tarkastettu, eikä hississä ollut teknistä vikaa. Hissin korissa oli juuri tällaisesta tapaturman vaarasta varoittava tarra”, Suomen Hissiyhdistys tiedotti onnettomuuden jälkeen tiistaina.
Tukesin Savola kävi tutkimassa turmahissiä keskiviikkoaamuna. Ennen onnettomuuspaikalle menoa hän suunnitteli kiinnittävänsä huomiota erityisesti siihen, oliko hissi varmasti vaatimusten mukainen ja kunnollisesti huollettu.
”Siellä osoittautui, että kyse oli erittäin tyypillisestä kiilautumistapaturmasta”, Savola ilmoitti HS:lle pian sen jälkeen, kun hän oli saanut tarkistuksensa päätökseen Aleksis Kiven koululla.
Hissin toiminnassa tai huoltorytmissä ei vaikuta Savolan mukaan olleen ongelmia tai puutteita, jotka olisivat johtaneet onnettomuuden syntyyn.
Turmahissi oli myös varustettu varoitustarralla, jossa esitellyllä vaarallisella tavalla mies oli juuri mennyt hissiin.
”Henkilö oli peruuttanut roska-astian kanssa hissiin. Sen jälkeen hissi oli lähtenyt alaspäin, ja roska-astian etureuna oli jäänyt kiinni hissin oven kynnykseen”, Savola sanoo.
”Ilmeisesti henkilö ei ollut tunnistanut vaaraa, tai sitten hän oli epähuomiossa toiminut niin.”
”Hissiturvallisuus on hyvällä tasolla”
Savolan mukaan on tyypillistä, että onnettomuustapauksissakin hissit ovat Suomessa yleensä vaatimusten mukaisia. ”Hissiturvallisuus on hyvällä tasolla Suomessa.”
Turmahissin kaltaisia hissejä, joissa ei ole erillistä korinovea, ei ole saanut ottaa käyttöön kesän 1999 jälkeen. Sitä aiemmin asennettuja ovettomia hissejä voi kuitenkin nykysääntöjen mukaan käyttää niiden elinkaaren päähän asti.
Suomen Hissiyhdistys arvioi, että kyseisiä hissejä on käytössä Suomessa vielä tuhansia.
”Niitä on edelleen hyvin paljon käytössä. Se oli 1960-luvulta vuoteen 1999 asti normaali hissityyppi, jota asennettiin kerrostaloihin”, sanoo myös Tukesin Savola.
Hissien huollon säännöllisyyttä valvotaan tarkasti Suomessa. Jokaisella hissillä on Savolan mukaan oltava oma huolto-ohjelmansa, joka sisältää useita huoltoja vuodessa.
”Määräaikaistarkastus tehdään joka toinen vuosi.”
Tukes harkitsee muistutusta vaarasta
Poliisi ei epäile tiistaiseen kuolemantapaukseen liittyvän rikosta. Kyse oli tämänhetkisen tiedon mukaan työtapaturmasta.
Savola ei usko, että valitettavasta tapauksesta huolimatta on tarvetta uudelle, laajalle varoituskampanjalle. Tukes harkitsee kuitenkin muistuttavansa työnantajia vanhojen hissien kiilautumisvaarasta.
Ohjeita hissin turvalliseen käyttöön löytyy jo entuudestaan muun muassa Tukesin verkkosivuilta.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Jätesäiliö puristi miehen kuoliaaksi alakoulun hississä – Varoitustarrojen tultua vakavat turmat lähes katosivat, nyt viranomainen harkitsee vaarasta muistuttamista”