Tikkurilan kupeessa sijaitseva Jokiniemi on houkutellut tällä vuosikymmenellä asuntosijoittajia. Jokiniemen asunnoista joka kolmas on tällä haavaa vapaarahoitteinen vuokra-asunto. Vielä vuosikymmenen alussa niiden osuus oli noin 12 prosenttia alueen asuntokannasta.
Vapaarahoitteisella vuokra-asunnolla tarkoitetaan asuntoa, joka on joko yksityisen henkilön tai instituutin kuten Kojamon tai Saton omistuksessa. Niiden osuus on noussut Jokiniemessä Vantaan nopeinta vauhtia, jos tarkastelee alueita, joilla on yli 500 asuntoa ja joiden asuntokannasta vähintään 5 prosenttia oli vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja vuonna 2010.
Vapaarahoitteisten eli niin sanottujen kovan rahan vuokra-asuntojen suuri suhteellinen osuus ja osuuden kasvu tietyllä alueella kielivät usein sijoittajien kiinnostuksesta.
Jokiniemeä enemmän vuokra-asuntojen osuus on kasvanut Kivistössä. Sen asunnoista yli 30 prosenttia on nykyisin vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. Vuonna 2010 osuus oli 3,5 prosenttia.
Suomen vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva pitää Vantaata asuntosijoittajan näkökulmasta esimerkiksi Espoota helpompana kohteena.
”Vantaa on sijoittajaystävällinen kaupunki, koska sitä on rakennettu ja kehitetty suunnitelmallisesti hyvien liikenneyhteyksien varrella sijaitsevien kaupunkikeskuksien ympärille”, Koro-Kanerva sanoo.
”Paras sijoituskohde ei ole omakotitalo vaan 40 neliöinen asunto hyvien liikenne- ja palveluyhteyksien varrella. Espoo on asuntosijoittamisen kannalta aika erikoinen kohde, sillä kaupunki on huomattavasti esimerkiksi Helsinkiä ja Vantaata pirstoutuneempi.”
Toinen Vantaan valtti sijoitusmielessä on yksiöiden runsaus. Vantaan asuntokannasta noin 12 prosenttia oli yksiöitä vuonna 2016. Helsingissä vastaava osuus oli vuoden 2017 lopussa 23 prosenttia.
”Vantaalla on viime vuosina suhtauduttu paljon positiivisemmin yksiörakentamiseen kuin esimerkiksi Helsingissä. Niitä on rakennettu, koska ne ovat kysyttyjä”, Koro-Kanerva sanoo.
Vantaan kohdalla on puhuttu esimerkiksi niin sanotuista miniyksiöistä. Puhutuin kohde lienee Martinlaaksoon vuonna 2017 valmistunut talo, jossa on runsaasti alle 16 neliön yksiöitä.
Koro-Kanervan mielestä on hölmöä jäädä julkisessa keskustelussa jumiin asunnon kokoon tai siihen, onko yhdessä talossa liikaa yksiöitä.
”Mielestäni kysynnän tasoa ei voi ratkaista mitenkään muuten kuin rakentamalla yksiöitä niin paljon kuin tarvitaan.”
Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen osuus Vantaan asuntokannasta on kasvanut yli 8 prosenttiyksiköllä tällä vuosikymmenellä. Nousu on pääkaupunkiseudun suurin.
Vantaan asuntokannasta vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja oli vuonna 2017 noin 22 prosenttia. Se on selvästi pienempi osuus kuin Helsingissä, jossa vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja on 29 prosenttia. Helsingissä osuus on noussut 4 prosenttiyksiköllä.
Espoon asunnoista vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja on 20 prosenttia. Osuus on kasvanut vuodesta 2010 noin 6,5 prosenttiyksiköllä.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Vantaa rakentaa yksiöitä ja sijoittajat kiittävät: Sijoitusasuntoja haalitaan paikoin hurjaa vauhtia”
Asumistukea maksettiin v. 2018 yli 2 miljardia euroa. Kahdessa kymmenessä (20) vuodessa se tekee yli 40 miljardia euroa. Jos rakennukset on rakennettu velkarahalla ja käytetään evel:n mukaiset poistot ja asuintalovaraukset, yhteiskunnalta jää saamatta vielä 20 %:n yhteisövero. Arvataan vaikka 100- 600 milj.€ /vuosi (tekee 2 – 12 miljardia € / 20 vuotta). Kaikki yhteensä 52 miljardia €. Laskennassa on käytetty aikajanana 20 vuotta, koska se on tyypillinen laina-aika.
Kyllä yhteiskunnalla on varaa tukea sijoitustoimintaa, mutta ei oman asunnon omistajia. Tuki olisi suunnattava nuorille perheille.