Asuntomessutalojen värimaailma on neutraali ja linjat selkeitä. Miltei kaikki talot on koottu elementeistä ja niiden alla on teräspaalut, joiden pituus vaihtelee 8-30 metrin välillä. Kuva: Liisa Takala

Kymen Pioneeripataljoonan entinen varuskunta-alue muuttui asuntomessuiksi – tällaiset talot vetävät tänä vuonna

Kesän asuntomessutalot ovat pelkistetyn linjakkaita. Niitä kehystävät messualueella olleen varuskunnan vanhat rakennukset.

Kirjoittaja(t) Maria Huusko

Kouvolan Korian asuntomessut levittäytyvät noin kymmenen hehtaarin kokoiselle alueelle Kymijoen rannalla.

Pioneeripuisto-niminen messualue oli vuoteen 1994 asti Kymen Pioneeripataljoonan käytössä, minkä jälkeen se siirtyi Elimäen kunnan omistukseen.

Ensimmäistä varuskuntaa alettiin rakentaa alueelle jo vuonna 1911. Tuolta ajalta ovat peräisin uusien pelkistettyjen messutalojen seassa olevat punatiiliset rakennukset.

Aluetta yhdeltä sivulta rajaavan Talliojan ylittävä Tallisilta on sotasaalista Karjalasta. Se koostuu ristikko- ja palkkisillan yhdistelmästä, ja sen metallirakenteet ovat saksalaista terästä 1800-luvulta. Sillan ovat kunnostaneet Serum Arkkitehdit yhdessä A-Insinöörien kanssa.

Kunnostettu Tallisilta alapuolelta kuvattuna. Kuva: Liisa Takala

Kesäkuun puolivälissä messutalojen valmiusaste vaihteli vielä paljon.

Osassa oli jo lautasliinat pöydässä, kuten Iron Maidenin mukaan nimetyssä 196-neliöisessä Airon neidossa, osasta puuttui vielä ulkoverhoilu sekä sisäpuolen pintamateriaalit lähes kokonaan.

Piha-alueet olivat varsin täynnä rakennusmateriaalia, ja alueella oli selkeä loppurutistus käynnissä.

Asuntomessut Kouvolassa

  • Asuntomessut järjestetään tänä vuonna Korian Pioneeripuiston vanhalla kasarmialueella, Kymijoen rannan tuntumassa.
  • Messut alkavat 12. heinäkuuta ja päättyvät 11. elokuuta.
  • Messujen teemana on uusi asuminen historiallisessa kasarmimiljöössä.
  • Alueella on jäljellä useita Venäjän vallan aikaisia punatiilisiä kasarmirakennuksia, jotka tarjoavat kontrastia messujen moderneille taloille.
  • Messukohteita on 33 kappaletta, joiden joukossa on pientaloja, rivitaloja, paritaloja sekä senioriasumisen kortteli.

Kaava oli melko vapaa

Asuntomessualueen 35 tontista on varattu 24 kappaletta. Tonttien koot vaihtelevat reilusta 800 neliömetristä jopa 1500 neliömetriin.

Alueen keskellä sijaitsevat halvimmat tontit maksoivat noin 7 000 euroa ja kalleimmat rantatontit hieman alle 30 000 euroa. Rakennusoikeutta oli monilla tonteilla jopa 300 kerrosneliömetriä.

Messualueen kaava on aluevalvoja Esa Inkilän mukaan ollut kohtuullisen vapaa.

”Talojen etuseinien linjat olivat kaavassa sidottuja sekä harjojen suunta. Kaava olisi antanut mahdollisuuden tehdä kaksikerroksisia taloja, mutta melko moni on silti tehnyt talostaan yksikerroksisen”, Inkilä sanoo.

Osaan messualuetta olisi saanut toteuttaa värillisiä julkisivuja, mutta lopulta sellaisia kohteita tuli vain yksi. Den Finlandin Ainoakoti-brändin alla tehty Villa Lande on keltainen.

Muuten messutalojen julkisivut ovat pääasiassa mustia, harmaita tai valkoisia. Rohkeimmissa näkyy ruskeaa.

Talojen sisällä keittiö ja olohuone ovat useimmiten yhä yhtä suurta tilaa. Mahdollisimman suurilla lasipinnoilla yritetään maksimoida sisälle tulevan valon määrä. Saunoihin satsataan yhä.

Alueen talojen tulevista asukkaista noin puolet on pariskuntia ja puolet lapsiperheitä. Pääasiassa tilaajat ovat paikallisia.

Kuva: Liisa Takala

Talojen koko on hienoisessa laskussa

Messutalot eivät ole erityisen pieniä, lukuun ottamatta alueen keskelle sijoittuvaa minitaloaluetta.

Alueelle pysyviksi rakennettujen omakotitalojen koot liikkuvat pääasiassa välillä 100–200 neliömetriä, painottuen noin 150 neliömetrin hujakoille.

Pientaloteollisuus PTT:n johtaja Kimmo Rautiaisen mukaan uusien omakotitalojen keskikoko on kuitenkin ollut hienoisessa laskussa viime vuodet. Huoneistoalan keskikoko on uusissa omakotitaloissa 142 neliömetriä.

”Tehokkaasti suunnitellut neliöt on järkevä suuntaus kustannusten ja lämmityskulujen kannalta”, Rautiainen sanoo.

”Yksi merkittävä syy keskikoon pienemiseen on se, että omakotirakentaminen painottuu kasvukeskuksiin, joissa tontit ovat pienempiä.”

Messuille taloja toimittaneiden Den Finlandin ja Sievitalon edustajat tukevat Rautiaisen näkemyksiä. Den Finlandin alaisen Designtalon liiketoimintajohtaja Jarmo Huhtalan mukaan kokoluokka on pienentynyt hieman, mutta ei oleellisesti.

Sievitalon liiketoimintajohtaja Heikki Linna puolestaan toteaa, että ihmiset panostavat koon sijaan mieluummin laatuun esimerkiksi pintamateriaaleissa.

Eniten pientaloja rakennetaan Espooseen, Vantaalle, Ouluun ja Helsinkiin.

”Monilla talotoimittajilla on kaupunkeihin sopivat mallistot, jotka on suunniteltu pienille tonteille”, Rautiainen sanoo.

”Määrällinen ja laadullinen tonttipula kasvukeskuksissa rajoittaa kuitenkin pientalorakentamista.”

Kohteet ovat puisia

Käytännössä kaikki messujen uudiskohteet ovat puurunkoisia ja elementeistä tehtyjä.

Esimerkiksi kohteet Villa Korea sekä Villa Element ovat jopa kokonaan betonittomia, lukuun ottamatta jälkimmäisen palomuuria.

Messujen ainut paikalla rakennettu kohde on Paja-aukion rivitaloalue.

Sinne tulee Kouvolan kaupungin vuokra-asuntoja.

Kohteen neljästä rivitalosta kaksi ehtii valmistua messuille. Rivitalojen runko on puuta ja betonia ja julkisivumateriaalina on tiili.

Materiaalien puolesta messut ovat siis varsin hyvin linjassa pientalorakentamisen yleisten suuntausten kanssa.

Uusista omakotitaloista peräti 68 prosenttia on Pientaloteollisuuden mukaan puurankarakenteisia, 21 prosenttia on hirsitaloja ja 10 prosenttia kivitaloja.

”Hirsirakenteisten talojen osuus on kaksinkertaistunut 2010-luvulla ja vallannut alaa erityisesti puurankarakenteilta”, Rautiainen kertoo.

”Kivitalojen rakentaminen keskittyy kasvukeskuksiin, joissa niiden markkinaosuus on keskiarvoa suurempi.”

Villa Korean omistaja, rakennusinsinööri Vesa-Matti Moilanen, on itse kehittänyt talonsa lasisen kattoelementin. Kuva: Liisa Takala

Paalutus nosti hintoja

Jukkatalon omaan taseeseen tehtyä kohdetta lukuunottamatta kaikkien asuntomessuille rakennettujen talojen alla on teräspaalut, joiden pituus vaihtelee 8 ja 30 metrin välillä.

Sievitalon Linnan mukaan paalutus nostaa omakotitalon hintaa jopa yli 10 prosenttia.

”Kyllä paalutus on normaalille omakotitalon rakentajalle aina merkittävä lisäys kuluihin. Herkästi siitä tulee viisinumeroinen summa lisää loppuhintaan”, Linna sanoo.

Sievitalon kohde messuilla on nimeltään Unto ja pinta-alaltaan 146 neliömetriä.

Talon malli on tehty täysin asiakkaan toiveiden mukaan ja sisältää muun muassa erillisen kylpyläosaston sekä tilavan vaatehuoneen.

Talo Korean tulevan terassin rakenteiden alla näkyi vielä kesäkuussa teräspaalun pää. Kuva: Liisa Takala

Nyt halutaan räätälöityä helppoutta

Rautiaisen mukaan kantava trendi omakotitaloissa on yksilöllisyys.

”Talotoimittajien konsepteissa ja räätälöintimahdollisuuksissa on eroja, mutta iso suuntaus on, että talot tehdään yksilöllisiksi”, Rautiainen sanoo.

”Talomallistot ovat entistä useammin ideakirjastoja ja suunnittelun lähtökohtia.”

Tämä näkyy messuilla, missä talot ovat pitkälle räätälöityjä. Suuntauksen vahvistavat myös Huhtala ja Linna. ”Esimerkiksi pohjaratkaisussa halutaan näyttää oma kädenjälki”, Linna sanoo.

Yksilöllisyyden lisäksi talotehtaiden edustajat puhuvat ostamisen helppoudesta.

”Yhä valmiimpi on enemmän ja enemmän tätä päivää. Ihmiset haluavat helppoutta talon valintaan ja rakentamiseen”, Linna sanoo.

Tästä kertoo myös se, että Pientaloteollisuuden mukaan muuttovalmis talotoimitus on suosituin tapa hankkia omakotitalo.

Muuttovalmiina talonsa ostaa 35 prosenttia tilaajista, perinteisenä talopakettina 29.

Viime vuosina myös täysin valmiiksi rakennetut asunto-osakeyhtiömuotoiset omakotitalot ovat nostaneet nopeasti suosiotaan. Näitä on uusista omakotitaloista peräti 26 prosenttia.

Messuilla on esillä useita minitaloja, joista kuvassa on Valkeakoskella tehty CLT-runkoinen Vuolas minitalo. Kuva: Liisa Takala
Kuva: Liisa Takala

Aurinkoenergia ei ole valtavirtaa

Suurin osa messutaloista sijoittuu energialuokkaan B. Ainakin yhdessä asiassa ne edustavat uusien omakotitalojen vähemmistöä.

Ne nimittäin lämpenevät kaukolämmöllä, lukuun ottamatta paria maalämpöä käyttävää kohdetta. Kaikista uusista pientaloista vain 7 prosenttiin tulee kaukolämpö.

”Joka toiseen uuteen omakotitaloon tulee maalämpöpumppu”, Rautiainen kertoo.

”Muista lämpöpumpuista erityisesti poistoilmalämpöpumput ovat yleistyneet. Jokin lämpöpumppu tulee yli 80 prosenttiin uusista omakotitaloista.”

Rautiainen uskoo aurinkosähkön yleistyvän vauhdilla, mutta tällä hetkellä paneelit on vain noin kolmessa prosentissa kaikista omakotitaloista.

Huhtalan ja Linnan mukaan aurinkoenergian rakentaminen jää vielä usein kustannuksista kiinni.

”Siitä tykätään puhua, mutta harvoin sitä rakennetaan”, Linna sanoo. ”Takaisinmaksuaika on vielä aika pitkä”, Huhtala säestää.

Vanhasta miehistösaunasta tulee muusikon toinen koti

Miehistösaunan omistaja vaihtui keväällä. Kuva: Liisa Takala

Vuosina 1912-1913 rakennettu varuskunnan miehistösauna esitellään asuntomessuilla korjausrakentamisen kohteena. Saunan pinta-ala on 293 neliömetriä, ja siihen tehdään kaksi huonetta, keittiö, sauna sekä muusikon harrastetila. Kohde tulee lämpenemään maalämmöllä.

Kohteen omistaja vaihtui keväällä, kun sen yhdestä tilasta löytyi mikrobikasvustoa, joka saatiin laboratoriossa herätettyä henkiin. Kohdetta alunperin korjannut pariskunta myi kohteen sen nykyiselle omistajalle, Englannissa asuvalle muusikko Elina Tikkaselle.

”Rappauskerrosten välissä oli vanha mikrobikasvusto kapseloituneena. Rappaukset on poistettu tiilipintaan asti ja seinä rapattu uudelleen. Kaikki havaittu mikrobikasvusto on poistettu”, Inkilä sanoo.

Rakennuksen pohjasta paljastui purkutöiden yhteydessä alkuperäinen venäläisten tekemä kapillaarikatko, joka Inkilän mukaan toimi yhä. Kapillaarikatko kulki myös ulkoseinien läpi.

Tuo tiiliseinien välissä oleva osa katkosta jää paikoilleen. Se sisältää kuitenkin Inkilän mukaan kreosootin kaltaista ainetta, jota ei sisäilmaan toivota. Siksi lattian ja seinän rajat on tiivistetty tarkasti.

Koko rakennusta ei messuille saada valmiiksi, ja osa puretuista rakenteista jätetään tarkoituksella näkyville.

Virkkulankylä on vuokra-asumista yli 55-vuotiaille asukkaille

Virkkulankylän talot on sijoiteltu tiiviisti tukemaan yhteisöllistä elämää. Kuva: Liisa Takala

Kuusikkoaho oy on rakennuttanut messualueelle Virkkulankylän, jonka asunnot on tarkoitettu yli 55-vuotiaille asukkaille. Kohde on saanut ARA-rahoitusta. Varsinaisesta palveluasumisesta ei ole kyse, sillä palveluita ei kylässä valmiina ole.

Insinöörilinja oy rakentaa kylään kahdeksan pientaloa, joissa on yhteensä 32 vuokra-asuntoa. Asunnoista 26 on yksiöitä ja 6 kaksioita. Pihapiiriin tulee myös korttelitalo kaikkien asukkaiden käyttöön.

Korttelitalon lisäksi jokaisessa pientalossa on kyseisen talon asukkaille yhteistila. Aluevalvoja Esa Inkilän mukaan yhteistilat tekivät kohteesta paloteknisesti haastavan.

”Asuntojen omat tilat ja yhteistilat piti osastoida erikseen. Kohteessa on lisäksi sprinklaus. Yhteinen ilmanvaihdon konehuone on jokaisessa talossa oma palo-osastonsa ja siellä on oma palohälytysjärjestelmänsä.”

Kylän talot ovat puurunkoisia, ja niiden julkisivuissa on tiiltä sekä puuta. Korttelin yleisilme on ainakin ulkoa lämmin ja läheinen.

Messuille kohteista ehtii valmistua kaksi asuintaloa sekä korttelitalo. Muut valmistuvat kuluvan vuoden syyskuussa. Kohteiden asukkaat valitaan vasta messujen jälkeen.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Kymen Pioneeripataljoonan entinen varuskunta-alue muuttui asuntomessuiksi – tällaiset talot vetävät tänä vuonna”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi