Kaupunki myönsi taloyhtiölle luvan porata maalämpökaivot ja yllättäen keskeytti rakennustyöt – syyttää virheestään rakennusluvan hakijaa

Pieni taloyhtiö porasi kahdeksan 200 metriä syvää maalämpökaivoa Espoon luvalla: Sitten kaupunki muuttikin mie

Muutama vuosi sitten tapiolalaisessa taloyhtiössä päätettiin siirtyä kaukolämmöstä maalämpöön. Vaakakupissa painoivat muun muassa ympäristösyyt: maalämpö on kaukolämpöä vähäpäästöisempi tapa tuottaa energiaa.

Maalämmön tuottamista varten tarvitaan maalämpökaivoja. Tapiolalaisen taloyhtiön tarpeisiin niitä tarvittiin yhteensä kahdeksan. Taloyhtiö etsi yhdessä maalämpökaivojen toteuttamisesta vastanneen St1 energiayhtiön kanssa maalämpökaivoille tontiltaan sopivat paikat ja laittoi lupapaperit vetämään Espoon rakennusvalvontaan.

Suunnitelmissaan taloyhtiö kiinnitti erityistä huomiota siihen, etteivät porattavat 220-metriset reiät sijoittuneet metron suoja-alueelle.

Toukokuussa 2017 rakennusvalvonta näytti taloyhtiön hankkeelle vihreää valoa, ja maalämpökaivojen rakennustyöt aloitettiin. Pian hankkeelle tuli kuitenkin stoppi: syyskuussa 2017 kaupunki määräsi taloyhtiötä keskeyttämään rakennustyöt.

Syynä oli maanalainen asemakaava, jonka alueella sijaitsee neljä taloyhtiön kahdeksasta maalämpökaivosta. Espoon kaupunki oli vuonna 2014 sopinut maanalaisen alueen vuokraamisesta Tapiolan keskuspysäköinnille. Alueelle aiotaan jossain vaiheessa toteuttaa Tapiolan keskuspysäköinnin laajennusosa.

Eli vaikka maanpäällä kaivot sijaitsevat taloyhtiön tontilla, ulottuvat ne maan alla kaupungin omistamalle alueelle. Taloyhtiöllä ei ollut tästä eikä maanalaisesta asemakaavasta tietoa siinä vaiheessa, kun he hakivat maalämpökaivoille rakennuslupaa.

Marraskuussa 2017 kaupunki perui taloyhtiölle antamansa rakennustöiden keskeyttämistä koskevan päätöksen, ja taloyhtiö otti maalämpökaivot käyttöön. Samaan aikaan kaupunki kuitenkin halusi tehdä taloyhtiön kanssa sopimuksen, jossa taloyhtiö sitoutuisi poistamaan maalämpökaivot omalla kustannuksellaan, kun maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentaminen tulisi ajankohtaiseksi.

Tämä ei taloyhtiötä miellyttänyt. Taloyhtiön laskelmien mukaan neljän maalämpökaivon poistaminen ja uusien poraaminen maksaisi ainakin 40 000 euroa.

”Prosessi ei ole mennyt mitenkään fiksusti. Ensiksi saamme rakennusvalvonnalta päätöksen. Sitten kaupunki käski keskeyttämään rakennustyöt, mutta missään vaiheessa rakennuslupaa ei ole kumottu. Kaupungin toiminta on epäjohdonmukaista. Mitään ei oikein voi ennakoida, vaikka maalämpökaivoratkaisua lähdetään tekemään vuosikymmenten päähän”, harmittelee taloyhtiön puheenjohtaja Jussi Tuuri.

Tänä keväänä kaupunki myönsi taloyhtiölle käyttöoikeuden maalämpökaivoihin viideksi vuodeksi. Sen jälkeen käyttöoikeutta voitaisiin mahdollisesti jatkaa, riippuen siitä, mikä maanalaisen pysäköintilaitoksen tilanne on.

Taloyhtiö oli tyytymätön kaupungin päätökseen ja laati kaupungille oikaisuvaatimuksen, jossa se toivoi pysyvää käyttöoikeutta kaupungin maa-alueille ulottuviin neljään maalämpökaivoon. Vaihtoehtoisesti taloyhtiö toivoi määräaikaisen käyttöoikeuden pidentämistä 50 vuoteen, joka vastaa taloyhtiön mukaan maalämpökaivojen käyttöikää. Taloyhtiö myös ehdotti, että kaupunki osallistuisi maalämpökaivojen poistamisesta ja uusien kaivojen rakentamisesta koituviin kustannuksiin

Kaupunginhallitus käsitteli taloyhtiön oikaisuvaatimusta kokouksessaan elokuun lopussa. Kaupunginhallitus hylkäsi oikaisuvaatimuksen, mutta päätti pidentää maalämpökaivojen käyttöoikeutta viidestä vuodesta kymmeneen vuoteen.

Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Jussi Tuuri on tyytymätön kaupunginhallituksen päätökseen.

”Tämä ei tarkoita, että maalämpökaivot pitäisi poistaa kymmenen vuoden päästä vaan että tilannetta arvioidaan silloin. Epävarmuus on aina huonoa. Jos joku taloyhtiöstä haluaa myydä asunnon ja siellä leijuu tällainen mahdollinen kustannus, ostaja tietysti hinnoittelee sen riskin mukaan. Olisimme toivoneet pidempää käyttöikää tai osallistumista kustannuksiin, jotka johtuvat Espoon virheestä.”

Tuuri ihmettelee sitä, miksi kaupunki edes alunperin myönsi sen alueelle meneville maalämpökaivoille rakennusluvan.

”Hoidimme lupaprosessin juuri niin kuin Espoo pyytää. Kaupunki hyväksyi kaikki paperit.”

Kaupungin mielestä vastuu siitä, että rakennuslupahakemuksessa huomioidaan kaikki hakemukseen vaikuttavat asiat, myös maanalainen asemakaava, on hakijalla.

”Hankkeeseen ryhtyvä taho palkkaa sellaisen pääsuunnittelijan, joka huolehtii kokonaisuudesta. Meidän maalämpöohjeissa sanotaan, että pitää huomioida myös maanalaiset asiat. Tässä tapauksessa pääsuunnittelija ei ole hakuvaiheessa esittänyt maanalaisen asemakaavan tietoja asiakirjassa tai asemapiirroksessa eikä rakennusvalvonnassa huomattu niitä myöskään tarkistaa”, sanoo rakennuslupapäällikön viransijainen Solja Mäkelä.

Rakennuslupavaiheessa sekä taloyhtiö että rakennusvalvonta ovat siis molemmat Mäkelän mielestä tehneet virheen: taloyhtiö siinä, ettei se tarkistanut, onko alueella voimassa oleva maanalainen asemakaava. Rakennusvalvonta siinä, ettei se tarkistanut, oliko taloyhtiö varmasti käynyt läpi kaikki hankkeeseen vaikuttavat seikat.

”Meidän pitää luottaa siihen, että asiakirjat, jotka meille toimitetaan, ovat paikkansa pitäviä. Meillä ei ole mahdollisuuksia ryhtyä kaikkia perusteellisesti tarkistamaan. Meidän työmme muuttuisi siinä ihan mahdottomaksi”, Mäkelä sanoo.

Mäkelän mukaan tämän tyyppiset virheet rakennusvalvonnassa ovat harvinaisia.

”En muista, että vastaava olisi koskaan sattunut. Teemme parituhatta päätöstä vuodessa. Aina joitain pieniä virheitä sattuu, kuitenkin hyvin harvoin mitään suurempaa. Oikaisuvaatimuksia kun tarkastellaan, meillä on hirveän hyvä päätösten pysyvyys.”

Taloyhtiössä mietitään nyt, mitä tehdä seuraavaksi. Mahdollisille uusille kaivoille on jo selvitetty paikat, joissa ne eivät osuisi maanalaisen asemakaavan alueelle. Uusien kaivojen poraaminen on kuitenkin kallis urakka, Tuuri sanoo.

Myös kunnallisvalituksen tekeminen on ollut taloyhtiössä pohdinnassa. Mitään ei kuitenkaan ole vielä lyöty lukkoon.

”Ainoat vaihtoehdot ovat tyytyä tähän tai tehdä kunnallisvalitus. Niitä tässä nyt pohditaan”, Tuuri sanoo.