Hämeentien remontissa riittää vielä kirittävää

Välitavoitteesta ollaan myöhässä, urakka valmistunee silti joulukuussa.

Helsinginkadulla on jo penkki pysäkillä ja asvalttia raitiokiskojen välissä. Asvalttimiehet viimeistelivät asennusta keskiviikkona. (KUVA: OUTI PYHÄRANTA / HS)

Höyry nousee asvaltista, kun rakennusmiehet täyttävät raitiokiskojen välejä Helsinginkadun alkupäässä Kurvissa. Työ etenee ripeästi, ja raitiotie alkaa jo näyttää käyttökelpoiselta.

Aivan tuota pikaa raitiovaunut eivät palaa Helsinginkadulle, sillä Kurvin mutkassa on vielä paljon tehtävää. Putki- ja kaapeliasennukset ovat loppusuoralla, mutta kadun pintarakenne on tekemättä.

”Tavoitepäivämäärä on 4. toukokuuta. Kyllä sen jo uskaltaa sanoa, vaikka voihan tässä aina kaikenlaista tapahtua”, Destian työpäällikkö Seppo Sirola sanoo.

Vapun jälkeen linjat 1 ja 8 alkavat kulkea omalla tutulla reitillään Helsinginkadulla. Linjat 6 ja 7 siirtyvät nekin noin puoleksi vuodeksi ajamaan Helsinginkadun ja Karhupuiston kautta. Kaikki Kurvin kautta kulkevat linjat ovat vuoden verran kiertäneet poikkeusreittiä Sturenkatua pitkin.

Koko urakka valmistunee aikataulussaan marras-joulukuun tietämillä. Silloin myös Hämeentien raitiolinjat 6 ja 7 palaavat perinteisille reiteilleen.

Maan alta paljastuu tsaarinajan infraa

Maaliskuun alussa tulee kuluneeksi tasan vuosi siitä, kun Hämeentie suljettiin remontin vuoksi liikenteeltä. Alkuvaikeuksien jälkeen tilanne on rauhoittunut.

”Viime syksyn aikana työmaalla ei enää sattunut putkirikkoja ja niitä seuranneita tulvia. Näin siitä huolimatta, että uusittava vesijohtoputki on ollut sitä samaa tsaarinaikaista 300-millistä valurautaputkea, jota vaihdettiin myös Hämeentien Hakaniemen päässä”, Sirola kertoo.

Vielä noin parin sadan metrin pätkä 131-vuotiasta putkea on vaihtamatta Käenkujan tuntumassa.

Työmaan lähes kaikki louhinnat on nyt tehty ja putkiasennukset koko työmaan alueella ovat yli 80-prosenttisesti valmiit. Sen sijaan ratikkakiskoista vasta noin kolmannes on asennettu paikoilleen.

”Louhintoja on jouduttu tekemään enemmän kuin osattiin ennakoida. Vanhaan aikaan louhinta oli hidasta ja vaivalloista, ja siksi tehtiin niin kapea kaivanto kuin suinkin. Nykytarpeisiin ne kaivannot ovat liian ahtaita, ja niitä täytyy laajentaa”, Sirola sanoo.

Välitavoitteesta jäljessä neljä kuukautta

Louhittavan kallion suuri määrä sekä työmaan alkuvaiheen muutamat putkirikot vesivahinkoineen ovat osasyy siihen, että urakka on jonkin verran jäljessä aikataulustaan.

Rakennuttamispäällikkö Erkki Nurmi Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta sanoo, että välitavoitteesta eli Kurvin mutkan valmistumisesta raitioliikenteelle myöhästytään neljä kuukautta.

”Kokonaisurakan aikatauluun tämä ei vaikuta. Ymmärryksemme mukaan Hämeentien peruskorjaus valmistuu vuoden lopulla”, Nurmi sanoo.

Matkan varrella Hämeentie on paljastunut juuri niin vaikeaksi kohteeksi kuin epäiltiin. Maan alta on paljastunut monia yllätyksiä, kuten tuntemattomia putkia ja johtoja sekä karttatietoon nähden väärissä paikoissa sijainneita rakenteita.

Ne ovat vaatineet joissakin paikoissa jopa paluuta suunnittelupöydän ääreen. Kaikki ylimääräiset rakenteet on pitänyt poistaa, jotta uutta voidaan rakentaa tilalle.

Aallon projektista uutta apua

Urakan aikana on testattu sellaisia maanpinnan alapuolisten rakenteiden tutkimiskeinoja, jotka eivät edellytä kaivamista. Esimerkiksi maatutkan apu on osoittautunut rajalliseksi. Tutkakuva kertoo vain ylimmän rakenteen sijainnin, eikä paljasta sen alapuolisia rakenteita.

Huonoimmassa kunnossa olleet vanhat vesiputket ovat tyypillisesti pahnan pohjimmaisia.

Jo edellisestä isosta peruskorjauskohteesta eli Mechelininkadusta viisastuneena pormestari Jan Vapaavuori (kok) viritti Aalto-yliopiston kanssa yhteisen tutkimushankkeen, jonka tavoitteena on sujuvoittaa katuprojektien toteutusta.

Projektin loppuraportti julkistetaan kuukauden kuluttua. Kaupunki toivoo tulosten siivittävän seuraavien isojen katu-urakoiden toteutusta.

Työtä riittää uusissa kohteissa

Hyvin suuri osa Helsingin kantakaupungin kunnallistekniikasta on tullut peruskorjausikään. Putket ja kaapelikaivannot kulkevat katujen alla. Seuraavaksi valmistellaan muiden muassa Runeberginkadun ja Caloniuksenkadun isoa urakkaa.

Hämeentien urakkaa edelsi kiivas keskustelu katuosuuden läpiajokiellosta. Kielto tuli voimaan silloin, kun urakka alkoi viime maaliskuussa.

Erkki Nurmen mukaan läpiajokielto ei ole ruuhkauttanut sen paremmin Sörnäisten rantatietä kuin pieniä sivukatuja Kalliossa.

”Urakan valvojat eivät ole havainneet liikenteen kasvavan tiettyinä aikoina päivästä eli työmatkaliikenteen aikaan. Siitä voisi päätellä, että autoilijat noudattavat läpiajokieltoa varsin hyvin”, Nurmi sanoo.

Läpiajokielto ei estä ajoa tonteille eikä jakelu- ja huoltoliikennettä.

Liikenneinsinööri Markku Granholm ei sinänsä ihmettele läpiajokiellon vähäistä vaikutusta muualla. Jo ennen peruskorjausta vuonna 2016 Hämeentien henkilöautoliikenne oli noin 6 700 autoa vuorokaudessa, mikä on melko pieni määrä, jos Hämeentien mieltäisi sisääntuloväyläksi.

”Sörnäisten rantatiellä oli jo silloin viisinkertainen määrä henkilöautoja vuorokaudessa eli 35 500”. Granholm vertaa.

Helsingin liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen arvioi, että suurin osa kaupunkiin tulevista autoilijoista käyttää Sörnäisten rantatietä. Tuoreita liikennelaskelmia ei vielä ole remontin ajalta saatavilla.

”Autoilijat kuitenkin osaavat käyttää sujuvampia reittejä, ja Sörnäisten rantatie on se sujuvin vaihtoehto, jos kaupunkia lähestyy idästä tai koillisesta”, Putkonen sanoo.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Hämeentien remontissa riittää vielä kirittävää”

Vastaa