Espoon supersyvien lämpökaivojen testaus voi aiheuttaa äänihaittoja ja mikromaanjäristyksiä

Espoon Otaniemessä sijaitsevassa energiayhtiö St1:n geotermisessä pilottihankkeessa tehdään jo viimeistelytöitä.

Otaniemen poraukset saatiin päätökseen maaliskuussa. (Kuva: St1)

St1:n geotermisen pilottilämpölaitoksen poraustöiden viimeinen vaihe Otaniemessä on saatu maaliskuussa onnistuneesti päätökseen. Valmiina on nyt kaksi yli 6 kilometrin syvyyteen ulottuvaa geolämpökaivoa.

Seuraavaksi vuorossa ovat lämpökaivohankkeen viimeistelyvaiheen hydrauliset testit, joiden perusteella selviää niin sanotun vastastimuloinnin tarve.

Käytännössä mahdollinen vastastimulointi tarkoittaa sitä, että toiseen syvälämpökaivoon pumpataan vettä. Sen avulla varmistetaan, että järjestelmään johdettava vesi virtaa mahdollisimman hyvin kaivojen välillä olevissa kallionraoissa. Vastastimuloinnin on tarkoitus alkaa toukokuun alussa ja se kestää noin kaksi viikkoa.

Äänihaittoja ja mikromaanjäristyksiä voi syntyä

Toimenpiteiden vaikutuksia seurataan tarkasti yhteistyössä Helsingin yliopiston Seismologisen instituutin kanssa.

Projektia varten on luotu seurantajärjestelmä, jonka avulla sekä hydrauliset testit että stimulointi pystytään suorittamaan erittäin hallitusti, jotta testauksesta ei aiheudu vaaraa ihmisille tai omaisuudelle.

Syvällä kalliossa on mittausverkosto, jonka avulla tarkkaillaan niin veden virtausta kuin mikrojäristyksiäkin, joita työvaiheet todennäköisesti aiheuttavat syvällä kallioperässä.

Mikrojäristykset saattavat aiheuttaa hetkellisiä maan päällä aistittavia ääniä lähiseuduilla.  Ääniaallot voivat myös resonoida ikkunoissa ja rakenteissa, mutta ne eivät aiheuta vaaraa ihmisille tai vaurioita rakenteille.

Mahdollisia mikromaanjäristyksiä voi esiintyä eri vuorokauden aikoina hydraulisten testien, mahdollisen vastastimuloinnin sekä näitä valmistelevien töiden ollessa käynnissä viikkojen 17-20 välisenä aikana.

”Pahoittelemme jo etukäteen mahdollisia mikromaanjäristysten aiheuttamia äänihaittoja, joita voi aiheutua alueen asukkaille lämpökaivojen viimeistelyvaiheen aikana. Tämä on tärkeä, mutta ajallisesti rajattu vaihe ainutlaatuisessa hankkeessa, joka onnistuessaan voi mullistaa sen, miten Pohjoismaissa ja laajemminkin Euroopassa tuotetaan lämpöä, eli mahdollistaa päästöttömän kaukolämmöntuotannon”, St1:n Maasta lämpöä -yksikön johtaja Matti Pentti sanoo.

Lämpökaivojen välille johdettavaa, kallioperässä luonnollisesti kuumentuvaa vettä hyödynnetään laitoksen valmistuttua kaukolämmön tuotannossa. Laitoksen tuotanto johdetaan lämmönvaihtimien kautta suoraan Fortumin kaukolämpöverkkoon ja sillä voidaan kattaa jopa 10 prosenttia Espoon tarvitsemasta kaukolämmöstä.

Tavoiteaikataulu Otaniemen geotermisen lämpölaitoksen käyttöönoton aloitukselle on lokakuu 2020.

Kallionperän lämpöä hyödyntävä geoterminen lämmöntuotanto on Suomessa uusi, päästötön energiantuotantomuoto. Sen avulla voidaan vähentää merkittävästi paitsi hiilidioksidipäästöjä, myös perinteisessä polttamalla tapahtuvassa lämmöntuotannossa syntyviä pienhiukkaspäästöjä ja sitä kautta parantaa esimerkiksi kaupunkien ilmanlaatua.

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Espoon supersyvien lämpökaivojen testaus voi aiheuttaa äänihaittoja ja mikromaanjäristyksiä”

  1. En ymmärrä miksi tällainen hnke piti alunperinkään perustaa näin lähelle kupunkia, olisko ollut Länsimetron projektipäällikön kaverit asialla?

    1. ”En ymmärrä miksi tällainen hnke piti alunperinkään perustaa näin lähelle kupunkia,”

      Eiköhän se ollut siksi, että lämmitysinvestointi haluttiin tehdä paikkaan, jossa on lämpöenergian ostajia. Kaupungista niitä löytyy. Esimerkiksi Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalat puskevat sähköntuotannon sivussa tuottamaansa lämpöä mereen, kun lähikäyttäjiä lämmölle ei niillä seuduilla ole riittävästi. Tuollaista hanketta ei haluttane tehdä kauas lämpöenergian käyttöpaikoista, jottei lämpöä tarvitse siirtää pitkiä matkoja.

Vastaa