Yksityisiä asuntosijoittajia edustava Suomen Vuokranantajat kritisoi voimakkaasti Helsingin kaupungin asumisen ja siihen liittyvän maankäytön (am) toteutusohjelmaa.
Vuokranantajien mukaan Helsingin tavoitteet ovat kysyntään nähden liian alhaiset ja esitetyt toimenpiteet ovat tavoitteisiin suhteutettuna riittämättömät.
Hyvää ohjelmaluonnoksessa on lähinnä se, että kaupunki ymmärtää, että Helsinkiin tarvitaan lisää asuntoja.
”Helsinki menee oikeaan suuntaan, mutta ei riittävästi”, Suomen Vuokranantajien ekonomisti Sakari Rokkanen sanoo.
Vuosien 2016–2019 mal-sopimuskaudella Helsinki ei päässyt asetettuihin asuntotuotantotavoitteisiin – toisin kuin Espoo ja Vantaa. Helsinki on jäänyt tavoitteista kroonisesti.
”Helsinki on 2010-luvulla päässyt yhtenä vuotena nipin napin omiin tavoitteisiinsa. Miksi tästä ei puhuta?” Rokkanen kysyy.
Maan kalleimmat neliöt
Suomen Vuokranantajien mukaan Helsingin pitäisi nostaa vuosittain valmistuvien uusien asuntojen tavoite nykyisestä 7 000 asunnosta vähintään 10 000 asuntoon.
Se tarkoittaisi 12 000 uutta asuntoa enemmän seuraavan am-ohjelmakauden aikana. Vuokranantajat uskoo, että sillä olisi vaikutusta myös asumisen hintaan.
Rakennusliikkeiden kapasiteetista lisärakentaminen ei jää kiinni. Rokkanen huomauttaa, että varsinkin nyt maakunnista vapautuu lisää kapasiteettia.
Ja koska Helsingissä on ylivoimaisesti Suomen kalleimmat neliöt, markkinoilla on vahvat kannustimet rakentaa kaupunkiin lisää asuntoja.
”Silti edes nousukaudella ei saatu riittävästi hankkeita käyntiin.”
Nopein keino päästä 10 000 uuden asunnon tavoitteeseen olisi Vuokranantajien mukaan asuntojen hallinta- ja rahoitusmuotoihin sekä asuntojen ja rakennusten ominaisuuksiin kohdistuvan sääntelyn vähentäminen.
Ohjelmaluonnoksen mukaan peräti 55 prosenttia asuntotuotannosta tulisi olla säänneltyä ja tuettua. Rokkanen huomauttaa, että tavoite on ristiriidassa mal-sopimuksen tavoitteiden kanssa. Mal-sopimuksessa tavoitteena on, että 30 prosenttia asunnoista olisi yhteiskunnan tukemia.
”Helsinki voisi kokeilla, mitä tapahtuu, jos seuraavan neljän vuoden aikana joustetaan tästä 55 prosentin vaatimuksesta. Jos asuntojen määrää saataisiin kasvatettua 10 000 asuntoon, tuettua asumista tulisi vähintään nykyinen määrä, vaikka niiden suhteellista osuutta vähennettäisiinkin.”
Halutaanko asuntoja?
Suomen Vuokranantajat ei ole yksin ehdotustensa kanssa. Myös pitkän linjan asuntopoliitikko Osmo Soininvaara arvioi tällä viikolla, että asuntotuotantoa pitäisi Helsingissä kasvattaa 10 000 asuntoon vuosittain.
”Jos katsomme, miten muut kasvavat kaupungit maailmalla ovat pystyneet asuntotuotantoa lisäämään, pitäisi Helsingissäkin pystyä paljon parempaan”, Soininvaara kirjoittaa blogissaan.
Sakari Rokkasen mukaan Helsingin pitäisi päättää, haluaako se pitää kiinni tiukasta sääntelystä vai haluaako se lisää asuntoja.
”Molempia ei voi saada.”
Vuokranantajien mielestä asuntotarjonnan kasvattaminen on ainoa kestävä tie kohtuullistaa kaikkien Helsingin nykyisten sekä tulevien asukkaiden asumiskustannusten kehitystä.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “”Haluaako Helsinki lisää asuntoja vai lisää sääntelyä?” Vuokranantajat nostaisi asuntotavoitteet 10 000 asuntoon vuodessa”
Kannattaako enään rakentaa kasvukeskuksiin?
Kaupungistuminen on ilmastonmuutoksen suurin nopeuttaja, sen vuoksi tulevaisuudessa joudumme hajasijoittamaan asukkaat väljemmille seuduille, joko hyvällä tai pakolla.