Hulevesien hallintaan kehitettiin Järvenpäässä uusi toimintamalli

Järvenpäässä on kehitetty luonnonmukaiseen hulevesien hallintaan levitykseen soveltuva toimintamalli. Toimintamallissa on tuotettu tietoa ja työkaluja hulevesien hallintaan sekä viranomaisille että kiinteistönomistajille.

Loutinoja-hankkeen projektipäällikkö Miia Haikosen mukaan toimintamalli sisältää tutkittua tietoa ja ohjeita johdonmukaisesta suunnittelusta päätöksentekoon, rakentamiseen ja ylläpitoon.

Hankkeen aikana polkaistiin käyntiin hulevesiviranomaisista koostuva työryhmä, joka saa käyttöönsä myös vuosikellon rytmittämään luonnonmukaista hulevesisuunnittelua. Lisäksi kaupunkilaisia osallistetaan toimintamalliin vuosittaisella hulevesikyselyllä.

Koko Loutinoja-hankkeesta ovat yhteistyössä vastanneet Järvenpään kaupunki, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus sekä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Hanke on yksi vuoden 2018 hallituksen kärkihankkeista ja sitä rahoittaa ympäristöministeriö.

Loutinoja oli täydellinen, mutta vaativa pilottikohde

Hankkeen soveltamiskohteeksi valikoitui Järvenpäässä Loutinojan kaupunkipuro, joka halkoo kaupungin kahdeksan kilometrin pituudelta.

Hulevesien hallinta tiiviisti rakennetulla taajama-alueella ei ole helppoa. Loutinoja kerää vedet lähes 8 neliökilometrin alueelta ennen kuin laskee Tuusulanjärveen. Loutinojan alueella sijaitsee myös arvokas luontokohde, Rampakan purolaakso.

Alueella hulevesiä on hallittu laajan hulevesiviemäriverkoston avulla, joka johtaa vedet Loutinojaan. Koska viemäriverkoston kapasiteetti ei riitä suurelle vesimäärälle, liian nopeasti virtaava vesi synnyttää rankkasateiden jälkeen tulvia. Suuri virtaama myös syövyttää uomaa kuljettaen kiintoainetta ja ravinteita sekä toisinaan myös haitallisia aineita, kuten metalleja, Tuusulanjärveen.

Hankkeessa on haluttu edistää luonnonmukaista hulevesien hallintaa paikallisesti Järvenpäässä sekä parantaa kaupunkipuron luontoarvoja. Hulevesien hallintaa täytyy muuttaa luonnonmukaisemmaksi hidastamalla virtaamaa ja palauttamalla vesi näkyväksi osaksi kaupunkiympäristöä. Loutinoja-hankkeessa rakennettiin Wärtsilän hulevesille kosteikko, jossa vesi viipyy ja sen sitomia haitta-aineita poistuu ennen vesien virtaamista Loutinojaan.