Tältä alalta eivät työt lopu – vähintään 700-800 miljoonan urakat odottavat seuraavan kymmenen vuoden aikana

Kylmäalan osaajapula voi hidastaa Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Viime vuoden lokakuussa avatussa kauppakeskus Triplassa K-Supermarketin kylmälaitteet edustavat alan uusinta energiatehokkuutta ja myymälätekniikkaa. Kuva: Kati Raivonen.

Kylmäalalla on huutava pula osaajista tulevina vuosina, kun nykyisiä tekijöitä eläköityy ja alan yrityksillä riittää töitä siirryttäessä uusiin ympäristöystävällisempiin kylmäaineisiin.

Kylmäalan koulutuspaikkojen määrä on kasvanut viime vuoteen verrattuna, mutta valmistuvien opiskelijoiden määrä ei vielä riitä täyttämään alan tarvetta. Huolestuttavaa on etenkin korkea-asteen koulutuksen puute alalla.

Kylmäalan yrityksillä riittää töitä pitkälle tuleviksi vuosiksi, sillä muun muassa EU-vaatimusten seurauksena kylmäjärjestelmissä ja -laitteissa siirrytään entistä ympäristöystävällisempiin kylmäaineisiin.

Suomen Kylmäliikkeiden Liiton arvion mukaan yksistään vähittäiskaupalla on edessä 700–800 miljoonan euron urakka, kun elintarvikkeita myyvien kauppojen kylmälaitokset ja -laitteet on muutettava uusien EU-määräysten mukaisiksi vuoteen 2030 mennessä.

”Tähän urakkaan tarvitaan valtava joukko alan ammattilaisia. Työtä on niin paljon, että sitä tekemään tarvitaan 2 000 uutta työntekijää jo alalla olevien lisäksi aina vuoteen 2030 asti, jolloin viimeiset EU-määräykset tulevat voimaan”, Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n toimitusjohtaja Mika Kapanen sanoo.

Kylmäalan koulutusta tarjoavien oppilaitosten määrä on kasvanut viime vuoteen verrattuna, selviää Suomen Kylmäliikkeiden Liiton tekemästä koulutuspaikkaselvityksestä. Niin kylmäasentajan perus- ja ammattitutkintojen kuin kylmäasennuksen koulutuksen osia tarjoavien oppilaitosten määrä on nyt suurempi kuin syksyllä 2019. Tästä huolimatta valmistuvien opiskelijoiden määrä ei vielä ole riittävän suuri täyttämään alan yritysten tarpeita.

Kylmäalan osaajia tarvitaan jo siitäkin syystä, että kylmäaineilla ja jäähdytys- ja lämpöpumpputekniikalla on suuri merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.

”Opetuksen puute ei edistä esimerkiksi Suomen tavoitteiden saavuttamista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi vuonna 2035”, Kapanen painottaa.

Erityisen huolestuttavana Kapanen pitää korkea-asteen koulutuksen puuttumista. Nykyisin yksikään ammattikorkeakoulu tai yliopisto ei tarjoa suuntautumisvaihtoehtona jäähdytys- tai lämpöpumpputekniikan koulutusta.

”Jäähdytys- ja lämpöpumppulaitosten kasvaessa ja järjestelmien monimutkaistuessa tarvitaan huomattavasti lisää laitosten suunniteluun ja mitoitukseen kykeneviä amk- ja diplomi-insinöörejä. Alan kotimaisten yritysten menestys tulevaisuudessa riippuu suuresti saatavilla olevista osaavista insinööreistä.”

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Tältä alalta eivät työt lopu – vähintään 700-800 miljoonan urakat odottavat seuraavan kymmenen vuoden aikana”

Jätä kommentti