Puurakentajat Groupin ja Schauman Arkkitehtien (Arco) yhteinen Puukruunu-kilpailuehdotus on voittanut Oulun kaupungin, Suomen Asuntomessujen, ympäristöministeriön ja Suomen Arkkitehtiliiton Safan järjestämän Varikon torni -laatukilpailun. Ehdotuksen rakennesuunnittelun teki Sweco.
Kilpailuehdotus voi nousta toteutuessaan Suomen korkeimmaksi puukerrostaloksi ja siitä kaavaillaan vuoden 2025 Oulun Hartaanselänrannan asuntomessualueen vetonaulaa. Seuraavaksi Puukruunua kehitystä jatketaan kilpailutiimin ja laatukilpailun järjestäjien kesken.
Vuonna 2020 tutkijaryhmä käynnisti hankkeen, jossa Helsinkiin olisi rakennettu maailman korkeimpiin kuuluva puutalo. Lue tästä lisää!
Joensuussa sijaitseva Lighthouse on puolestaan maailman korkein terästankojäykisteinen puurakennus.
Oulun laatukilpailun tavoitteena oli kehittää puuarkkitehtuuria ja -rakennetekniikkaa sekä tutkia korkean puurakentamisen vähähiilisiä ratkaisuja.
Puukruunu kohoaisi valmistuttuaan 56 metriin ja siinä olisi 16 kerrosta, joista alin kerros varataan kaikkia palvelevaksi liiketilaksi.
Rakennukselle määritelty tavoitteellinen käyttöikä on 100 vuotta ja bruttoala 9 580 neliömetriä, joista huonealaa olisi 7 062 neliömetriä. Alustavan asuntojaon mukaan talossa olisi yksiöistä viisiöihin, joista osa asettuisi kahteen kerrokseen.
Kilpailuun saatiin vain yksi kriteerit täysin täyttävä ehdotus.
”Pystyimme kilpailun puitteessa luomaan kansallisen referenssin korkealle puurakentamiselle ja lähdemme ilomielin toteuttamaan hanketta yhdessä voittajatiimin kanssa. Asuntomessuilla ei ole tiettävästi ennen nähty tornitaloa messukohteena, joten olemme todellakin luomassa jotain uutta monellakin saralla”, Swecon projektipäällikkö Susanna Friman kertoo.
Talon kantavat rakenteet ovat clt- ja liimapuuta. Sen palosuojaus on toteutettu toiminnallisena palosuunnitteluna sprinklereillä ja suojakäsitellen puun omaan sävyyn.
Puu jätetään näkyvästi esille asuntojen seiniin läpikuultavasti vahattuna ja julkisivun näyttävät puupinnat heräävät henkiin kohdevaloilla.
Torni on kaikilta reunoiltaan vapaasti seisova rakennus, mikä on onnistuttu saavuttamaan luomatta suuria umpinaisia pintoja seinustoille.
Talon lämmityksessä hyödynnetään maalämpöä sekä omia aurinkopaneeleja, jonka lisäksi viilennystä tuo ikkunoiden varjostaminen julkisivulla.
Sweco laski myös kohteen elinkaaren aikaiset päästöt omalla hiilijalanjälkilaskurillaan. Kohteen hiilijalanjälki elinkaarensa aikana sisältäen esimerkiksi rakentamisen, materiaalit ja käytönaikaisen energian on 14,31 kg CO2e/m2/a, josta peräti 60 prosenttia on peräisin rakennusmateriaalien valmistuksesta.
Kohteen hiilikädenjälki on puolestaan -11,93 kg CO2e/m2/a, johtuen pääasiassa rakennusmateriaaleihin sidotusta biogeenisestä hiilestä.
”Yhteiskunnalliset ja ilmastopoliittiset tarpeet edellyttävät puun käytön laajentamista sekä puuhun pohjautuvien rakennusjärjestelmien ja -tuotteiden kehittämistä. Esimerkiksi kunnilla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Tästä johtuen useassa kunnassa puun käyttö rakentamisessa on tunnistettu yhdeksi keinoksi pienentää kunnan hiilidioksidipäästöjä ja päästä lähemmäksi asetettuja ilmastotavoitteita”, Swecon kestävän kehityksen johtaja Mia Andelin kertoo.
Suurempimittakaavaisen puurakentamisen vetureina ovat yleensä toimineet julkiset tilaajat. Puiset kirjastot, koulut ja liikenneterminaalit ovat lisänneet suomalaisten kiinnostusta puurakentamista kohtaan ja näkemään puun muuntojoustavana rakennusmateriaalina myös kerrostaloasunnoilleen.
”Puurakentamisen saralla on myös tehty rohkeita avauksia, muun muassa Vantaan kaupunki pyrkii rakentamaan kaikki koulunsa ja päiväkotinsa mahdollisuuksien mukaan puusta ja Helsingin kaupunki on konseptoinut puisia pysäköintitaloja. Asetetut kestävyystavoitteet saavutetaan yhteistyöllä ja arvioimalla erilaisia ratkaisumahdollisuuksia ennakkoluulottomasti. Puu materiaalina taipuu moneen tarpeeseen ja arkkitehtonisesti näyttäviksi rakennuksiksi, kunhan suunnitteluosaamista ja tahtotilaa löytyy”, Andelin jatkaa.
Swecon arkkitehdit ovat myös mukana Ouluun rakentuvassa toisessa tornitalossa, Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö Psoasin Unossa. Puukruunu nousee toteutuessaan myös Oulun korkeimmaksi asuinrakennukseksi vain metrin erolla Unoon.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Ouluun kaavaillaan Suomen korkeinta puukerrostaloa”