Vaikka tahtituotanto tuotiin Suomeen ulkomailta, lähinnä Saksasta ja Amerikasta, alkaa Suomi olla jo yksi tahtituotannon kärkimaista. Siksi esimerkiksi Skanskassa suomalaisten kokemuksesta ollaan kiinnostuneita. Skanskan tahtituotantoasiantuntija Pekka Kujansuu siirtyi puolitoista vuotta sitten Norjaan viemään sinne suomalaista aikataulu- ja tahtituotanto-osaamista. Suomessa aikataulut pitävät poikkeuksellisen hyvin ja tahtituotanto on viime vuosina lyhentänyt läpimenoaikoja.
Norjassa Veidekke aloitti tahtituotannon kehittämisen jo paljon ennen suomalaisia eli vuonna 2019 yhteistyössä Porsche Consultingin kanssa. Muutamat suuret yritykset ovat kehittäneet tahtituotannon osaamistaan sisäisesti, ja rahalliset panostukset ovat olleet isoja. Myös lean-osaamiseen on panostettu Niklas Modigin oppien mukaisesti. ”Tätä on lean” kirjan kirjoittaja Modig on perehtynyt erityisesti Toyotan tuotantofilosofian soveltamiseen. Silti tahtituotanto ei ole Kujansuun mukaan ollut Norjassa kuitenkaan samanlaisessa koko alaa koskevassa nosteessa kuten Suomessa, jossa eri kokoiset rakennusliikkeet ovat laajalla skaalalla kehittäneet koko alan osaamista pienistä saneeraushankkeista suuriin alliansseihin. Tässä Building 2030 -konsortion rooli on ollut iso.
”Olli Seppäsen luoma Building 2030 ja siitä syntynyt kollektiivinen panostus lean-rakentamisen osaamisen kehittämiseen. Tämä näkyy erityisesti tahtituotannon teemoista tehtyjen diplomitöiden ja niistä laadittujen konferenssi- ja Journal-papereiden kautta. Suomessa on pystytty luomaan ainutlaatuisella tavalla kehitystä eri tasoilla, jotka ovat myös vuoropuhelussa toistensa kanssa”, Kujansuu sanoo.
Diplomityö Kalifornian tahtituotantomallista
Hän on itse tästä hyvä esimerkki, sillä TTY:llä tietojohtamista opiskellut Kujansuu pääsi tekemään diplomityötä osana Building 2030:n tutkimushanketta. Vertailutietoa tahtituotantoon haettiin vierailujen ja diplomitöiden kautta sekä Kaliforniasta että Saksasta. Samalla eri yrityksissä työskennelleet diplomityöntekijät pääsivät vaihtamaan kokemuksiaan. Kujansuu tutustui Kaliforniassa DPR:n käyttämään tahtimenetelmään, jossa tahtituotannon lähtökohtana on tahtiaikasuunnittelu (takt time planning), jonka avulla työlle luodaan jatkuva virtaus. Saksassa puolestaan tahtimenetelmä jaetaan tahtisuunnitteluun ja tahtikontrolliin. Tahtisuunnittelulla tarkoitetaan sitä prosessia, jossa projekti jaetaan tahtialueisiin, työvaiheisiin ja tahtiaikaan. Tahtikontrollilla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla tahtisuunnittelussa määriteltyjä tahtialueita, työvaiheita ja tahtiaikaa seurataan. Suurena ajurina tahtimenetelmien hyödyntämisessä esimerkiksi BMW:llä on ollut autotehtaiden tuotannon käynnistäminen mahdollisimman nopeasti.
Skanskalle tehty diplomityö ”Rakentamisen aikataulutuksen kehitysmahdollisuudet tahtimenetelmien avulla” valmistui vuonna 2018. Kujansuun tavoitteena on tehdä tahtituotannosta myös väitöskirja. Osin siitäkin syystä häntä kiinnosti katsoa, millaista tahtituotantoa Norjassa harjoitetaan. Päätyönä on toimiminen aikatauluasiantuntijana Skanskan Oslon toimitilayksikössä. Hän on myös ollut mukana Skanskan Norjan ensimmäisessä tahtituotantokohteessa Oslo Storbylegevaktin sairaalaprojektissa, joka valmistui tänä keväänä.
Kyseisen hankkeen tilaaja oli ilmaissut kiinnostuksena tahtituotannon käyttöön hankkeessa. Siksi Kujansuu kävi yhdessä kollegansa Antti Talon kanssa pitämässä vuonna 2019 projektin kehitysvaiheen henkilöstölle muutaman päivän koulutuksen sekä projektiin keskittyneen työpajan. Se oli monelle ensimmäinen kosketus tahtituotantoon. Yhteistyö jatkui vierailun jälkeenkin.
Sairaalaprojektissa tahtituotannon hyödyt nousivat esiin erityisesti lopun testausvaiheessa. Tuotanto suunniteltiin toiminnallisten alueiden ja taloteknisten järjestelmien ehdoilla. Kehitysvaiheessa laadittu tahtituotantosuunnitelma myös paljasti sen hetkiset suunnittelupuutteet ja järjestelmien rajapintojen ristiriitaisuudet. Tämä mahdollisti näiden ristiriitojen korjaamisen suunnitelmiin hyvissä ajoin ennen tuotannon aloitusta, joka edesauttoi testausvaiheen aikaista aloitusta.
Hankkeessa käytettiin suunnittelunohjauksessa digitaalista post it- lappuohjelmistoa ja tuotannossa kahta eri aikatauluohjelmaa sekä 360-kuvaustyökalua.
”Kahden erillisen aikatauluohjelman käyttö lisäsi manuaalisen työn määrää, koska ohjelmat eivät keskustelleet keskenään vaan tilannepäivitykset piti tehdä käsin. 360-kuvaus helpotti tahtialueiden edistymisen valvontaa sekä tilannekuvan dokumentointia. Kohteen aikana tehty 360-kuvaustyökalun tekoälysovelluksen pilotointi taas antoi toivoa manuaalisen työn vähenemisestä tulevaisuudessa”, Kujansuu kertoo.
Hanke on opettanut suunnittelunohjauksen ja siihen liittyvän tilannetiedon tärkeyden. Siinä olisi Kujansuun mukaan parannettavaa niin Suomessa kuin Norjassakin.
Vinoviiva-aikataulusta on helppo siirtyä tahtiin
Suomen etuna tahtituotannon soveltamisessa Kujansuu pitää sitä, että meillä on pitkä kokemus paikkaan ja aikaan sidotuista vinoviiva-aikatauluista. Niistä loikka tahtituotantoon on helpompi kuin perinteisestä Gantt-aikataulusta, jota ruotsalaiset ja norjalaiset käyttävät.
Suomessa tahtituotannon kehitystyö on Kujansuun mukaan ollut avointa ja tietoa on jaettu hyvin eri osapuolten kesken. Kun aliurakoitsijat ovat jo ehtineet nähdä eri pääurakoitsijoiden ja tilaajien tahtituotantotyömaita on tämä yhdessä tuon avoimuuden kanssa auttanut niiden osaamisen ja uskalluksen kehittymisessä.
”Mielestäni Building 2030-ryhmän asiantuntijoiden kanssa luomamme tahtituotannon maturiteettitaso-malli luo selkeät askeleet tahtituotanto-osaamisen kehitykselle yrityksen sisällä ja sitä ohjenuorana käyttäen pyrin täältä tuomaan erityisesti suunnittelunohjaukseen liittyviä hyviä käytäntöjä osaksi tahtituotantoprosessiamme.”
Maturiteettitaso-malli toimii jo vertailussa hyvin. ”Suomessa on Norjaa vankempi pohja tuon mallin 1 ja 2 tason osaamisessa ja tahtituotannon perusteissa”, Kujansuu sanoo.
Norjan rakentamisessa on Kujansuun antamien lehtijuttujen perusteella ihan samoja ongelmia kuin Suomessakin. Jatkuva ongelma useissa norjalaisissa rakennushankkeissa on heikko luottamus osapuolten välillä ja huono vuorovaikutus. Nämä ovat tyypillisiä osapuolten välisten ristiriitojen syitä: epäselvyyttä, arvaamattomuutta, huonoja ratkaisuja, virheitä ja turhaa ajankäyttöä. Alan normina tuntuu olevan myös se, että suurissa rakennusprojekteissa kustannukset ylittyvät merkittävästi. Kaikkiin näihin ongelmiin haettiin sairaalaprojektissa ratkaisua nimenomaan leanista ja aika pitkälti tavoitteisiin myös päästiin.
Norjassa on Kujansuun mukaan monia asioita, joista kannattaa ottaa mallia myös Suomessa. Esimerkiksi yksittäisessä lean-rakentamisen polussa Norjassa ollaan Kujansuun mielestä Suomea edellä. Se näkyy suunnittelun ohjauksessa ja johtamisessa yhdessä tietomallipohjaisen suunnittelun kanssa, jossa vakioidun valmiusasteen laajamittainen käyttö on pitkällä. Tätä on edesauttanut useiden yritysten tiivis yhteistyö Stanfordin professori Martin Fischerin kanssa. Hänen laitoksensa VDC-koulutukset (virtual design and construction) ovat olleet erittäin suosittuja.
”Skanskan Norjan henkilöstöä on osallistunut siihen useina vuosina. Tämä näkyy nyt vakioidussa suunnittelunohjauksen prosessissa ja sen osaamisessa ja osaajien määrän kasvussa”, Kujansuu kertoo.
”OSBL hankkeella korostui tarkka aikataulun valvonta ja dokumentointi ja sitä oli myös OpenSpacen AI-sovelluksen avulla yritetty automatisoida ja tämä oli onnistunut. Näitä hyviä ja onnistuneita uusia käytäntöjä, jotka helpottaisivat työmaan arkea sekä dokumentointia tulisi mielestäni lisätä. Myös aliurakoitsijoiden aikaisempi osallistaminen osoitettiin täällä jälleen kerran todella toimivaksi.”
Sekä Norjan että Suomen tahtituotantohankkeissa suurimmaksi onnistumistekijäksi nousevat Kujansuun mukaan informaation virtaus ja innostava, motivoiva johtamiskulttuuri.
”Tätä voi kutsua tiedolla johtamiseksi enkä sillä tarkoita pelkästään datan virtaamista ohjelmistoissa vaan sitä, että oikeat henkilöt ovat oikeissa rooleissa tekemässä oikeita asioita ja heitä osataan johtaa tavalla, jolla heidän osaamisalueet tukevat ja täydentävät toisiaan. Lyhyesti sanottuna jokaisen hyvän tahtiprojektin takana on ja tulee olemaan toimiva projektiorganisaatio, joka toimii joukkueena.”
Kujansuu kertoo, että digityökaluja koodaavia yrityksiä on Norjassa huomattavasti Suomea enemmän ja niihin löytyy sekä kiinnostusta että rahoitusta. Hyvä esimerkki on Congridin ostaminen Norjaan muutama vuosi sitten.
Tahtiajoissa ei ole juurikaan eroja Suomen ja Norjan välillä. Suurissa hankkeissa viikon tai puolen viikon tahtiaika on yleisin. Asuntokohteilla käytetään myös päivän tahtiaikoja.
Isoissa hankkeissa lyhyempiä tahtiaikoja rajoittaa merkittävä työntekijöiden pendelöinti erityisesti Oslon alueella. Useat rakennusalan työntekijät ja osa toimihenkiloista tekevät nelipäiväistä työviikkoa, kun taas talotekniikka-alan työntekijät tekevät enemmän viisipäiväistä viikkoa.
”Tietysti vakioidummassa prosessissa resurssien eri työajat voitaisiin ottaa huomioon muun muassa esivalmistuksen avulla, jolloin tämä haaste helpottuisi.”
Toimittajan huomautus: Pekka Kujansuun haastattelu oli tarkoitus saada jo tahtituotantoa koskevaan laajaan katsaukseeni, mutta tietokatkoksen vuoksi se onnistui vasta jutun julkaisun jälkeen. Siksi olen liittänyt osan siitä jälkikäteen tuohon juttuun.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Pekka Kujansuu pani oslolaisen sairaalaprojektin tahtiin suomalaisin opein – ensimmäinen tahtihanke Skanskalle Norjassa valmistui keväällä”