Johtaja Kurt Kokko avaa Rakennuslehdelle syitä siihen, miksi Otkes päätti aloittaa Laakson räjähdysonnettomuuden tutkinnan. Yksi syy on räjäytyksen aiheuttama vaaratilanne suurelle yleisölle.
”Me turvallisuustutkijat emme puhu mielellämme tuurista, mutta tässä oli riski, että ihmisiä olisi voinut loukkaantua tai jopa menehtyä. Vaara oli merkittävä”, Kokko sanoo.
Tutkinnan käynnistämiseen vaikutti myös se, että Laakson onnettomuus on jatkumoa Espoon Friisilässä vuonna 2006 ja Matinkylässä 2012 sattuneille vakaville räjähdysonnettomuuksille. Ne kumpikin tapahtuivat tiiviissä kaupunkiympäristössä.
”Louhinta kaupunkialueilla yleistyy entisestään, kun parhaat rakennuspaikat ovat jo menneet. Tontit vaativat usein louhintaa ja kaupunkiympäristössä louhinta vaatii erityistä tarkkuutta.”
Tutkinnan kautta nähdään myös mahdollisesti louhinnan turvallisuuden kehityskaarta edellisestä tapahtumasta.
Otkes haluaa myös selvittää, miten työmaalle pääsi jäämään räjähtämättömiä panoksia. ” Miten räjähtämättömiä panoksia on voinut jäädä? Sehän on panostajan osaamista”, Kokko sanoo.
Kokko tietää räjäytyksistä
Vuonna 2022 Otkesin johtajaksi tullut Kokko on toiminut puolustusvoimissa ylipanostajana ja tehnyt muun muassa erikoisräjäytyksiä. Hän osallistui sekä Espoon Matinkylän että Friisilän onnettomuuksien tutkintaan.
Henkilökohtaisesti Kokkoa kiinnostaa se, miten Laakson työmaalle on voinut jäädä räjähtämättömiä panoksia. Oleellista on saada selville myös se, miten kiviä piikannutta työntekijää oli ohjeistettu.
”Nouseeko Laaksossa esiin suunnitelmallisuuden ja järjestelmällisyyden puutetta samaan tapaan kuin Espoon Matinkylässä ja Friisilässä”, Kokko pohtii.
Matinkylän onnettomuuden tutkinnassa kävi ilmi, että noin puolessa työmaalla tehdyissä räjäytyksissä oli jäänyt räjäytyssuunnitelma tekemättä. Räjäytyssuunnitelma tarvitaan yleissuunnitelman lisäksi.
”Panostajien olisi hyvä ymmärtää, että jo heidän oman oikeusturvansa kannalta olisi tärkeää tehdä räjäytyssuunnitelma. Se osoittaa ammattimaisuutta ja myös sen, että räjäytyksessä on huomioitu kaikki riskitekijät onnettomuuksien välttämiseksi.”
”Aina tapahtuu yllätyksiä, mutta huolellisella suunnittelulla niitä voidaan minimoida”, Kokko sanoo.
”Parempaan päin on menty”
Kokko on oikea henkilö arvioimaan sitä, millä tasolla rakentamisen räjäytysturvallisuus on Suomessa. Laakso on kolmas Otkesin tutkinta 2000-luvulla, joten tonneihin ja kuutioihin suhteutettuna vakavia onnettomuuksia on vähän. Toisaalta pienempiä epäonnistumisia on enemmän. Pieniä kiviä on lentänyt varoalueille ja autojen päälle.
”Jokainen lentänyt kivi kuitenkin kertoo, että jokin on jäänyt huomaamatta ja jokin työvaihe on jäänyt puutteelliseksi”, Kokko sanoo.
Panostajat eivät ole perinteisesti kynämiehiä ja työ on käytännön läheistä. Siksi kaikkia asioita ei aina saada paperille tai koneelle.
”Minulla on kuitenkin sellainen kuva, että parempaan päin on menty. Siihen on vaikuttanut pääurakoitsijan ja rakennuttajan vastuun kasvaminen ja valvonnan lisääntyminen. Omavalvontaa on kehitetty.”
Otkesin Friislän ja Matinkylän tutkimuksissa antamat suositukset ovat Kokon mukaan toteutuneet hyvin, joskin välillä eri muodossa kuin on esitetty. Esimerkiksi Avi voi nyt panostuslain muutoksen jälkeen peruuttaa nopeasti määräajaksi panostajan pätevyyskirjan poliisin antaman näytön perusteella.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “”Miten räjähtämättömiä panoksia on voinut jäädä? Sehän on panostajan osaamista” – Otkesilla on useita syitä tutkia Laakson räjähdysonnettomuutta”