Kumpi on terveellisempi, hengittävä vai pullotalo?

Rakennuslehden Finnbuild Foorumin kahvipaussikeskusteluissa VTT:llä työskentelevä rakennusfysiikan erikoistutkija Tuomo Ojanen valitsi pullotalon terveellisemmäksi vaihtoehdoksi, jos vertailukohtana on vanha, ns. hatarasti rakennettu hengittävä talo.

”Tiivis on ehdottomasti terveellisempi vaihtoehto silloin kun painesuhteita ja ilmanvaihtoa voidaan hallita. Hatarasti rakennettu hengittävä talo on pahin vaihtoehto, sillä usein se korjataan tiiviiksi esimerkiksi ikkunat vaihtamalla. Silloin sinne ei saada riittävästi ilmaa ja korvausilma vuotaa rakenteiden kautta sisään. Sieltä voi tulla aika epäpuhdasta tavaraa eikä se ole mitenkään toivottu tila”; Ojanen sanoo.

Ojasen mukaan ongelmia syntyy, kun osaoptimoidaan korjauksia. ”Ensin pitäisi aina varmistaa riittävä ilmanvaihto ja sen jälkeen korjata rakenneosat”, Ojanen muistuttaa.

Ympäristöministeriön suurhankkeen Hometalkoiden vetäjä Juhani Pirinen muistuttaa kuitenkin, että rakennuksen ilmatiiveys ja rakenteiden vesihöyrynpäästävyys voidaan hallita. ”Siihen voidaan päästä, että vesihöyry pääsee hallitusti rakenteiden läpi, mutta se on vaikeaa suunnittelutyötä, mutta toki mahdollista”, Pirinen sanoo.

Pirisen mukaan rakennusalalla olisi ylipäätään aika päästä eroon populistisista vertailuista, jotka eivät perustu ainakaan rakennusten fysikaaliseen toimintaan. Ismeissä ovat kunnostautuneet erityisesti markkinointimiehet. ”Näistä uskonnoista pitäisi päästä eroon. Hengittävyys-ismi ja pullotalo-ismi ovat populistisia eikä niitä ole mitenkään määritelty”, Pirinen sanoo.

Videon kuvaus: Pekka Koli

Leikkaus: Jari Innanen

Tuottaja: Anne Korhonen

Tätä artikkelia on kommentoitu 16 kertaa

16 vastausta artikkeliin “Kumpi on terveellisempi, hengittävä vai pullotalo?”

  1. Pullotalo vai hengittävä. Tiivis talo on parempi eikä se homehdu kun jätetään kaikki muovit pois seinistä. Miksi tervapaperi on hyljätty?

  2. Ojanen otti Rakennuslehden keskustelussa hyvän esimerkin vanhoista koulutaloista. Ne olivat hataria energiasyöppöjä. Ilmanvaihto kuitenkin toimi, kun ikkunat avattiin välituntien ajaksi. Ongelmia tuli kun energiansäästön nimissä taloja eritettiin ja tiivistettiin, jolloin ilmanvaihdon toimivuus piti varmistaa koneilla.

    Toimenpiteet olivat sinänsä oikean suuntaiset, mutta kun toteutus ontui, ilmanvaihto alimitoitettiin ja energiansäästön nimissä se vielä suljettiin koulupäivän jälkeen, syntyivät tunnetut homeongelmat, joista tekniikan tohtori Matti Ollila kirjoitti terävästi kesäkuun lehdessämme.

    Virheitä on tehty myös uusissa korjauksissa. On tehty sekä kalliita ylikorjauksia että pinnallisia remontteja ja tiivistyksiä, jotka eivät ole poistaneet ongelman kuin hetkeksi.

    Rakenteiden hengittävyys ja talon hataruus sekoitetaan valitettavan usein keskustelussa. Hengittävä rakennus on joillekin ihanne. Mutta kuten Pirinen totesi toimivaa hengittävää rakennusta on vaikea suunnitella. Ilman hyvää osaamista siitä tulee susi. Siksi tiivis ”pullotalo” on parempi, kunhan vaan ilmanvaihto toimii, sillä eristemääräysten lisäysten myötä taloista tulee entistä riskiherkempiä pienillä vuodoille, jotka vetävät kosteutta rakenteisiin tai mikrobeja sisäilmaan.

    Ojasen mukaan energiakorjaus on vaativampi kuin eristeiden lisääminen uudisrakentamisessa, mutta ei oikein suunniteltuna ja toteutettuna mikään homeriski.

  3. Luin Pietarsaaren Sanomien juttua Panu Kailasta ja Skatasta, joka on laaja ja hyvin säilynyt puutaloalue Pietarsaaren keskustassa. Lehti ilmestyi 14.9.2014. Juttu alkoi isosti etusivulta ja jatkui sisäsivulla.

    Kaila toteaa mm; Viimeiset terveelliset talot on rakennettu 1950-luvulla. Useimmat 60-luvun jälkeen rakennetut julkiset ja yksityisetkin rakennukset on tehty määräysten mukaisesti. Olisiko määräyksissä siis jotakin vikaa, koska talot homehtuvat?

    Rakentamiskulttuurissa kannattaisi ottaa kunnon askel taaksepäin. Ennen ei ollut rakennusten sairastuttamia ihmisiä.

    Kailaa huolestuttaa rakennusten koneellistuttaminen, ilmalämpöpumput. Jos taloa näin jäähdytetään, rakennuksen höyrynsulku on väärällä puolella. Oletan, että odotettavissa on ongelmia.

    Yritin muistella, onko Panu Kaila ajatuksineen päässyt kovinkaan paljon esille Rakennuslehdessä. Tulin siihen tulokseen , että ei ole. Onko hän väärä profeetta, jonka on turha potkia tutkaimia vastaan?

    Hämmästellen luin myös Ilkka-lehden etusivun juttua, jossa kauhisteltiin Kauhavan useiden julkisten rakennusten kosteusongelmia. Syynä virheellinen suunnittelu.

    Terveisin Aatos Paalanen

  4. Voi olla että ”hengittävän” rakenteen suunnittelu on haastavaa, mutta pullotalon rakentaminen se vasta haastavaa onkin, ainakin jos se perustuu muovikalvoihin ja teippeihin. Tälläinen kun vuotaa tai alkaa vuotamaan niin ongelmia on varmasti tiedossa, varsinkin jos ei ole noudatettu ”hengittävän” rakenteen periaatetta, eli että rakenne pääsee myös kuivumaan.

    Terveisin

    Timo T

  5. Kunnollinen ilmanvaihto on terveellisen rakennuksen perusta. Tavallisen kaduntallaajan ratkaisu on koneellinen sisäänpuhallus ja poisto. Rakennus toimii hyvin, kunhan pidetään huoli suodattimien huollosta. Sisäilma on pölyttömämpi kuin ulkoilma samalla alueella.

    Toinen keskeinen asia on ilmastoinnin tasapaino. Alipaineiseen sisätilaan tulee korvausilmaa rakenteiden läpi, mikä lisää homeiden ja muiden epäpuhtauksien aiheuttamia ongelmia.

    Massiivinen kivitalo on hyvä ratkaisu, koska talon tiiveys ei ole kasvoihin perustuva, eikä näin ollen ole kovin virheherkkä.

  6. ”Tiivis on ehdottomasti terveellisempi vaihtoehto silloin kun painesuhteita ja ilmanvaihtoa voidaan hallita.”

    Eiköhän meillä ole tämä sama ongelma painesuhteiden ja ilmanvaihdon suhteen sekä tiiviissä että vähemmän tiiviissä rakentamisessa: Taloissa asutaan ja niitä joudutaan korjaamaan ja huoltamaan rajallisin taloudellisin resurssein ja ilman suurempaa rakennusfysiikan ja talotekniikan teoreettista osaamista. Eli rakennuksen elinkaaren aikana talossa tai talolle tehdään toimenpiteitä ja tapahtuu asioita, joissa talon tiiveys muuttuu. Osa muutoksista on väistämättä sellaisia, joita ahdaskatseinen suunnittelija ei ole ottanut huomioon.

    Autoissa ei turvallisuusasioita kuitenkaan hoideta sillä asenteella, että vastuu virheistä on aina kuljettajalla. Suunnittelijan tehtävänä on valita ja kehittää ratkaisuja, joilla estetään vahinkoja ennakolta. Ja ratkaisuja, joissa kuljettajan virheen vaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi.
    Talojen suunnittelussa ja toteutuksessa olisikin huomiota suunnattava asukkaisiin ja näiden käyttäytymiseen.

    Vaikka rakennusfysiikan näkövinkkelistä talo voidaan mallintaa varsin kattavasti lämmityksen, eristeiden ja ilmanvaihdon kautta, talo harvemmin rakennetaan nököttämään tyhjänä paikoillaan. Talolla on jokin käyttötarkoitus ja käyttäjät. On kovin farisealaista sanoa jatkuvasti että ”väärin asuttu” tai ”väärin korjattu”.

    Voinee aivan hyvin sanoa, että hengittävä on ehdottomasti terveellinen vaihtoehto silloin, kun painesuhteita ja ilmanvaihtoa voidaan hallita.

  7. Rakennus- ja suunnitteluvirheitä tulee aina tai jopa välinpitämättömyyttä esiintyy. Mitä enemmän rakennus vaatii tarkkuutta rakennusvaiheessa sitä enemmän meillä on riskejä tulevaisuudessa jotka ovat piilossa ja arvaamattomia. Tästä yksinkertaisesta logiikasta mietin ainoastaan mahdollisimman yksinkertaista rakennustapaa jolla saadaan kohtuullinen energian säästö ja totutut rakennustavat jolloin virheitä syntyy vähemmän. Kokonaistaloudellisuus ja terveys syntyy pitkäikäisyydestä ja käytännöllisyydestä.

  8. ”Tuomo Ojanen valitsi pullotalon terveellisemmäksi vaihtoehdoksi, __JOS__ vertailukohtana on vanha, ns. hatarasti rakennettu hengittävä talo […] sillä __USEIN__ se korjataan tiiviiksi esimerkiksi ikkunat vaihtamalla. Silloin […] __VOI__ tulla aika epäpuhdasta tavaraa […]”.

    No jo on erikoistutkijalla vaihtoehdot vähissä ja termit hukassa, kuten Mölsäkin jo huomautti. Kuinkahan kauan tämä saatanan soosaaminen saa jatkua siellä VTT:n ja YM:n paremmissa piireissä?

    Pullotalon ainoa vaihtoehto ei todellakaan ole A) vanha, B) hatara, C) väärin remontoitu ja vieläpä D) homeisesta trossipohjasta korvausilmansa imevä lato.

    Eikä pullotalon vastakohta, hengittävyys, tarkoita ilmavuotoja rakenteiden saumoista, vaan kaasujen suht vapaata tasaantumista diffuusiolla rakenteiden sisään ja läpikin. Siis ei viimaa, päivänpaistetta, lumipyryä ja homeitiöitä hirsinurkasta tai laudanraosta, vaan sitä että liian sakeaksi kertynyt H2O, CO2 tai CH4 pujahtaa mokomien selluloosamolekyylien tai kvartsikiteiden ohi notta heilahtaa.

    Pyhää mantraa jatkaen: pullotalo toimii KUNHAN
    1) ilmanvaihto suunnitellaan ja
    2) asennetaan oikein,
    3) säädetään ja
    4) pidetään säädöissä,
    5) huolletaan säännöllisesti,
    6) kone ei hajoa
    7) eikä sähköt katkea pitemmäksi aikaa,
    8) höyrynsulku asennetaan virheettömästi ja
    9) pysyy jatkossakin ehjänä,
    10) eikä höyrynsulku estä satunnaisen pikkulorahduksen kuivumista
    11) tai pitkällisen hitaan tihkuvuodon havaitsemista ajoissa.

    Pullotalo sopii siis erityisesti kohteisiin joita rakentaa alan huippuammattilaiset ja asuu rakennusfysiikan erikoistutkijat.

    Ja jos on Kailassa aimo annos ehdotonta hengittävyysismiä, niin pikkuusen pakkaa Pirisenkin puheita piinata populistinen pulloismi. Tuota kamalan ”vaikeaa suunnittelutyötä” on tehty menestyksellä jo toista tuhatta vuotta. Mikä siinä yksiaineisessa massiivirakenteessa on niin vaikeaa? Ai niin, muttakun se nollaenergia…

  9. 50-luvun talossa piti hyväksyä, että vesiämpärissä saattoi aamulla olla vesi jäässä. Samoin lattianrajassa oleva pakkanen ei ollut vika vaan se oli ominaisuus
    Vesi tuli sisään kantamalla, pyykit pestiin pesutuvassa pihalla.
    Lämmityskaudella ilmanvaihto toimi hyvin, kun tulisijoja lämmitettiin.
    Sauna löytyi pihalta.

    Kuinka moni olisi siihen nyt valmis?

    Uusien järjestelmien ja vanhojen rakenteiden yhdistäminen on haastavaa joskus mahdotonta.

    Jos kaksi asiaa muistaa, niin melko monta ongelmaa on vältetty.
    1. Rakennusaikaisesta kuivumisesta huolehditaan ennen kuin tehdään lopullisia pintoja
    2. Rakennuksessa on toimiva ja oikein säädetty ilmanvaihto ympäri vuorokauden käytössä

  10. Katsoin vielä Youtube-videon ja myönnän armollisesti Ojaselle ja miksei Pirisellekin ainakin osittaisen synninpäästön. Melkeimpä täyttä asiaa juttelivat. Rakennuslehdelle raippoja uutisoinnista ja pullo vs. hengittävä, tiivis vs. hatara -soosauksesta.

  11. Vanhat hirsitalot ovat terveyden ja kestävyyden perikuvia. Nollaenergisyyden varmistaa takkalämpö. Ojasen perääkuuluttamat talot ovat mielestäni teknisiä himmeleitä, joita on vaikea suunnitella, toteuttaa, ylläpitää ja käyttää. Suomessa on polisen miljoonaa ihmistä, jotka oireilevat ko. vaikeuksien takia. Onneksi on keksitty ulkoilma.

  12. On selvää, että toimitaloihin ja palvelurakennuksiin tarvitaan koneellinen, toimiva ja jatkuvasti huollettu vyöhykekohtainen ilmanvaihto. Mutta pientaloissa pärjätään tehostettavissa olevalla painovoimaisella. Maalämpö, takka ja määräysten mukaiset vaipparakenteiden lämmönläpäisykertoimet varmistavat erinomaisen energiatehokkuuden. Terveys ensin ja sitten vasta muu.

  13. Onko kukaan mahtanut tehdä laskelmia, että mikä on passiivi- tai nolla-energiatalo rakennuskustannuksien takaisinmaksuaika verrattuna ”vähemmän energiapihiin taloon”? Veikkaanpa että aika pitkä…

  14. Aiheesta oli syyskuussa juttun Rakennuslehdessä. Tässä siitä tiivistelmää, joka vastaa joihinkin esitettyihin kysymyksiin:

    VTT;n mukaan merkittävä energiatehokkuuden parantaminen (50- 60 prosenttia alempi lämpöenergian kulutus kuin ennen korjaamista) todettiin maksavan itsensä takaisin 25 – 30 vuodessa, mikäli sijoitetulle pääomalle ei aseteta tuottovaatimusta (1 prosentin korko) ja energian hinta nousee reaalisesti kaksi prosenttia vuodessa.

    Korjaaminen passiivi- ja lähes nollaenergiatasoon on mahdollista, mutta tuo lisähintaa 10-50 prosenttia ja vaatii onnistuakseen valtiolta 150-200 miljoonan euron tukea vuodessa.

    Uudisrakentamiseen tulee vuoden 2021 alusta tulee voimaan EU-direktiivi, joka edellyttää kaikkien uusien rakennusten olevan lähes nollaenergiataloja. Korjausrakentamisessa vastaavaa tavoitetta ei ole vielä asetettu.

    ”Korjausrakentamisessa on selvästi vaativampaa päästä todella energiatehokkaaseen tasoon kuin uudisrakentamisessa”, Ojanen sanoo.

    Erityisesti pitää kiinnittää huomiota kosteustekniseen toimintaan. Kerrostaloissa jo ilmatiiviyden hallinta on iso haaste, sillä ilmanvaihto pitää hoitaa tarkoituksenmukaisesti joka huoneeseen ja hatarassa talossa se aiheuttaa paine-erojen vuoksi kosteusriskejä rajapinnoille.

    Lähes nollaenergiatasolle pääsemiseksi olisi vanhoissa kerrostaloissa parannettava liki kaikkia energiankulutukseen vaikuttavia asioita. Matalan hintatason alueella energiakorjaus voi helposti olla jopa kalliimpi kuin mikä on asuntojen markkina-arvo.

    Asunto-osakeyhtiöissä voi VTT:n mukaan olla vaikea saada aikaan päätöstä, että talo korjattaisiin kerralla lähes nollaenergiatasolle. Putkiremontti jo on voinut viedä osan asukkaista maksukykynsä rajoille.

    VTT:n mukaan korjaaminen voidaan saada kuitenkin ”kannattavaksi”, kun otetaan huomioon myös viihtyvyyden paraneminen ja asunnon arvon nousu.

    Tuomo Ojasen mielestä kiinteistön omistajan ei pidä tuijottaa pelkkää takaisinmaksuaikaa vaan miettiä myös miten energiataloudellinen korjaus parantaa kiinteistön ominaisuuksia. Takaisinmaksuajan laskenta sopii hänen mielestään ainoana päätöskriteerinä vain sellaisiin korjauksiin, jotka vaikuttavat vain energiankulutukseen. Niitä on vähän.

    ”Lämmitysjärjestelmän ja automaation uusiminen ja poistoilmalämpöpumppu ovat melko pieniä investointeja, nopeita toteuttaa ja myös varsin kannattavia”, hän mainitsee esimerkkeinä.

    Viihtyvyyden merkitystä on vaikea mitata rahassa muuten kuin asunnon arvon nousuna. Siksi nollaenergiakorjauksen suosioon voi vaikuttaa jopa se, onko kyse omasta vai sijoitusasunnosta. Investointia, jonka takaisinmaksuaika on yli 30 vuotta, ei kiinnostane sijoittajaa, jolle seitsemän vuottakin on pitkähkö aika.

    1960- ja 1970-lukujen kerrostaloissa ilmanvaihdon ja lämmön talteenoton remontti tuo ison energiansäästön. Sen sijaan vanhoissa pientaloissa sen merkitys on vähäinen ja sitä voi perustella vain sisäilman paranemisella.

  15. niihän se menee, että tutkija haluaa asua pullonsisässä ja kansa punaisessa hirsimökissä.

  16. Kansalta ei kysytä. EU on päättänyt, että suomalainen asumismuoto kielletään energiaa tuhlaavana, epäekologisena maapallon tuhoajana. Ministerimme ovat pikavauhtia laatineet pakkolakeja, joilla suomalaiset saadaan pois punaisista tuvistaan. Tämä ei ole vitsi vaan totista totta.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi