Vastuun lisääminen voi olla hyväksi

Tietoa kirjoittajasta Tapio Kivistö
Päätoimittaja, tapio.kivisto@sanoma.com
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) uudistushanke on saatu niin pitkälle, että lakiluonnos on lähdössä lausuntokierrokselle. Kyse on ympäristöministeriön vetämästä jättihankkeesta, jonka pitäisi edetä eduskuntaan ensi vuoden keväällä.

Uudessa muodossa kaavoitus- ja rakentamislaiksi nimetyn lakiesityksen lausuntokierroksesta voi odottaa reipasta. Kun laki säätelee nimensä mukaisesti kaavoitusta ja rakentamista, erilaisia toiveita – ja pelkojakin – on paljon.

Hallitus on linjannut, että uudistuksen päätavoitteita ovat hiilineutraali yhteiskunta, luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen, rakentamisen laadun parantaminen sekä digitalisaation edistäminen.

Yksi vaikeimmista tavoitteista on ollut rakentamisen laadun parantaminen. Alun perin MRL:n valmistelussa laatua lähdettiin hakemaan lisäämällä ja pidentämällä pääurakoitsijan vastuuta, kun vastuu tähän saakka on ollut rakennushankkeeseen ryhtyvällä. Valmistelutyöryhmissä vastuusta on käyty värikästä keskustelua ja kompromissia on haettu pitkään. Lakiluonnoksessa termi onkin muuttunut alkuperäisestä päävastuulliseksi toteuttajaksi.

Rakentajien lisäksi viiden vuoden vastuuaika ulottuu myös suunnittelijoihin, mikä vaikuttaa korvauskäytäntöihin.

Olennaista on, että vastuukysymykset ollaan nyt kirjaamassa lakiin, kun tähän asti niistä on sovittu sopimusehdoissa. Rakennusteollisuus RT on pitänyt tilannetta ongelmallisena, jos sopimussuhteen päälle tulee pakottavaa lainsäädäntöä. Rakennusalan yritysten etujärjestö ennakoi, että riidat ja oikeudenkäynnit lisääntyvät, kun lain ja yksittäisten urakkasopimusten pohjalta tulkitaan vastuukysymyksiä. Muutoinkin uudistuksen käytännön vaikutuksia on vielä vaikea tarkasti arvioida.

Toivottavaa on, että lain lausuntokierroksen jälkeen epäselviä kohtia pystytään vielä tarkentamaan ja rakennusala saa selvät suuntaviivat, mihin laki jatkossa velvoittaa ja miten se vaikuttaa.

Sinällään lainsäädäntötyön laatutavoite on hyvä ja oikeansuuntainen. Toivottavasti se saa pirstoutuneen rakennusalan toimimaan yhtenäisemmin samaan suuntaan, jolloin kokonaisuudet olisivat nykyistä paremmin hallinnassa.

Tätä artikkelia on kommentoitu 10 kertaa

10 vastausta artikkeliin “Vastuun lisääminen voi olla hyväksi”

  1. Konstit on monet, konsultit siirtyvät Cayman saarille..

    ”Skanska antoi meille asiakirjat, joista on mustattu kaikki ne tiedot, joita emme oikeudessa osanneet erikseen mainita ja vaatia”

  2. Lainaus tekstistä ”Hallitus on linjannut, että uudistuksen päätavoitteita ovat hiilineutraali yhteiskunta, luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen, rakentamisen laadun parantaminen sekä digitalisaation edistäminen.” Nämä maailmaa syleilevät otsikot jo kertovat, että realiteetit ovat kaukana siitä mitä jälleen kerran poliittisesti valittu virkakoneisto aikaansa kuluttaakseen puuhailee. Kun kysyy heiltä, että miten näihin sitten edetään, niin vastaus totta kai tulee mutta se kertoo jo sitten sen, että heillä ei ole olemassa mitään käsitystä siitä. Aivan kuten hallituksen koronatoimet lukuisine palavereineen, maskisotkuineen jne. alusta lähtien.

    Ei se mitään, rakennusalalla oltiin jo reipas viisivuotta sitten sitä mieltä, että robotit tulee aivan pian. Niitä odotellessa.

    Nyt ollaan kuitenkin edetty roboteista digitaalisuuteen, se on paljon helpompi ja laajempi aihe politisoida, koska siitä ei jää niin helposti kiinni. Kännykkään taukoäppi rakennusmiehille sekä putkimiehille ja ollaan tehty ihmeitä.

    Kenellekään tai ainakin harvalle tulee mieleen katsoa, mikä alalla on oikeasti pielessä. Ehkä siksi, että siihen ei saa koskea.

    1. Mutta tuohan on positiivista, että tavoitteeksi on tullut rakentamisen laadun parantaminen. Muutama vuosi sitten julkistetusta ja ilmeisesti edelleen voimassa olevasta ympäristöministeriön strategiasta sitä ei löydy.

  3. Koska rakennuslehti ottaa vastuun hyvän journalistisen tavan rikkomisesta?

  4. Kysymys vastuusta ei realisoidu ainakaan asuinrakentamisessa, koska ainoastaan verottajalla on muskeleita vaatia oikeuksiaan.

  5. Kaikkia saa rahalla, nimittäin vastuun kantajia. Eihän suunnittelijoilla ole muuta mahdollisuutta kuin ottaa kattavat vakuutukset vastuiden varalta; ei muutaman kymmenen tuhannen euron suunnittelupalkkioilla pysty kantamaan mitään vastuuta. Vakuutusmaskut sisällytetään suunnittelupalkkioihin. Ja tilaaja maksaa kaiken. Tavanomaista tasoa oleva yksittäinen suunnittelija ei saa lainkaan vakuutusta. Ehkä se onkin tarkoitus. En tunne lakiluonnosta, mutta todennäköisesti samoin käy yksittäisten rakennuttajakonsulttien ja -valvojien. En nyt ihan heti muista, että olisin koskaan törmännyt vahinkoon, joka olisi suoraan johdettavaissa suunnittelijoihin tai vaikka valvojiin. No onhan näitä suunnitelmia esim. räystäättömistä rakennuksista ym., mutta nekin johtuvat kaavoituksesta/tilaajan vaatimuksista. Tai esim. porrasmainen kerrostalo, joka johtaa tasakattoihin ja alla on alemman kerroksen asunto. Ennen pitkää alemman kerroksen katto alkaa vuotamaan: kattokaivo tukossa, pakkanen on vieläpä rikkonut kattokaivon.

  6. Pääsuunnittelija tekee pahan virheen kuvittelemalla olevansa yleisnero ja kehittäjä, taatusti johtaa ylimielisten lakimiesten leivättömään pöytään.

  7. Lainaan nimettömän viestistä ERITTÄIN olennaisen pätkän. ” Tavanomaista tasoa oleva yksittäinen suunnittelija ei saa lainkaan vakuutusta. Ehkä se onkin tarkoitus. En tunne lakiluonnosta, mutta todennäköisesti samoin käy yksittäisten rakennuttajakonsulttien ja -valvojien.”

    Tälle palstalle on kirjoitettu melko paljon rakennusalan rakenteista, jotka ovat yksi merkittävällä tavalla rakentamista kallistava osa. Paisuvat konsulttiyritykset …. katsokaa nyt hyvät ihmiset ja suhteuttakaa touhu Suomalaiseen rakentamiseen. Yhtä työmiestä kohden on kohta 10 asiantuntijaa ja niiden esimiestä, aivan tavanomaisissa hankkeissa, joita tällä niemellä noin 90% hankkeista on.

    Otetaan toinen ehkä vähän provosoiva esimerkki. Onko rakennesuunnittelija Jusa Masan poika jotenkin ammattitaitoisempi isossa megakonsulttitoimistossa kuin pienessä muutaman henkilön toimistossa. Entä Petra Pirkon tytär, onko hän laadukkaampi valvoja isossa megakonsulttitoimistossa, kuin pienemmässä konsulttitoimistossa. No katsoppas, samoja ihmisiähän he ovat konsulttitoimistosta riippumatta.

    Ammattitaito ratkaisee. Olisi alalle AIVAN järjetöntä lähteä lobbaamalla estämään joidenkin pienempien konsulttien toiminta ja blokata ne markkinasta. Itse en ainakaan tilaajan roolissa haluaisi maksaa erityisen paljon ylimääräistä siitä, että Jusan ja Petran esimiehetkin ja esimiesten esimiehet palkittaisiin, vaikka he eivät ole mitään konkreettista tehneetkään.

  8. Vastuuta on voinut vapaasti lisätä tähänkin asti, onhan Suomessa sopimusvapaus. Tilaajat eivät ole tätä oikeutta halunneet käyttää, luonnollisesti koska se maksaa. Nyt vastuut laajenevat pakolla, ja se tarkoittaa rakennuskustannusten nousua. Tätäkö haluttiin?

  9. Sähkösuunnittelun tasossa on nähty notkahdus sen jälkeen, kun ao. suunnittelijoilta ei edellytetä sähköalan säädöksien ja määräysten tuntemusta (vrt sähköurakoitsija pätevyys S2,S1). Suunnittelijoille tulee kehittää vastaava ”tentti” ja rekisteri.

Jätä kommentti

Viimeisimmät näkökulmat