Helsingin Roihupeltoon nousee lähivuosina ammatillisen koulutuksen jättikampus, joka ällistyttää sekä suuruudellaan että ekologisilla yksityiskohdillaan. Julkinen rakentaminen näyttää muille mallia hiilijalan-jäljen pienentämisessä.
Luonnonsuojelualue, ulkoilureitistöjä, uimapaikkoja, uhanalaisten lajien elinympäristöjä, törmäpääskyrinteitä ja paahdekukkaketoja. Ruduksen LUMO-ohjelman myötä monet vanhat kiviainesten ottoalueet ovat saaneet uuden elämän. Samalla ne kertovat, etteivät liiketoiminnan ja luonnon edut ole toisilleen vastakkaisia.
Ruskeasuon uusi varikko vauhdittaa Helsingin siirtymistä päästöttömään bussi- ja raitioliikenteeseen. Varikon rakentamisessa ympäristöasiat otetaan tarkasti huomioon pölyttäjiä ja lepakoita myöten.
Rakentajien käsien jälki näkyy ja vaikuttaa rakennetussa ympäristössä jopa vuosisatoja. Rakentaminen jättää jälkensä myös luontoon. Ala onkin nyt tosissaan heräämässä kielteisten luontovaikutusten vähentämiseen ja positiivisten lisäämiseen.
Työmaan logistiikan ulkoistaminen osaavalle kumppanille säästää helposti 10–30 prosenttia logistiikkakuluista. Myös työn tuottavuus nousee uudelle tasolle.
Saint-Gobain ja Revisol kehittivät lasivillan kierrätyspalvelun, jossa asiakasyrityksissä syntyvät hukkapalat saadaan uusiokäyttöön kaatopaikalle kuskaamisen sijaan.
Finnbuild-messut ovat tältä syksyltä ohi ja seuraavat ovat ohjelmassa lokakuussa 2024. Finnbuildissa oli vahvasti mukana myös Rakennuslehti, jonka kanssa samalla kumppaniosastolla olivat Protan, Purkupiha, Vertex, Rala ja Recticel Insulation sekä RIA, RIL ja RKL. Lue täältä messupäivien uutispoimintoja.
Kiinteistöjen kosteus- ja homevaurioiden syynä on usein salakavala kattovuoto tai vuosien saatossa tukkoon menneet salaojat. Nämä riskit voi kuitenkin torpata älykkäällä anturi- ja ilmanvaihtoteknologialla, joka pitää huolta ylä- ja alapohjan riittävästä tuuletuksesta.
