Uusia kustannuksia taloyhtiöille on aiheutunut myös asunto-osakeyhtiölain tuomien uusien velvollisuuksien hoitamisesta, kuten kuntoarvioista ja pitkän tähtäimen korjaussuunnittelusta. Vastikkeiden nousuun vaikuttaa merkittävästi myös se, millaisia vuosikorjaustarpeita yhtiössä on. Näissä on yhtiökohtaisesti suuria eroja. Isännöitsijöiden mukaan osakkaat ovat yleisesti ottaen ymmärtäneet asumiskulujen nousun melko hyvin.

Ylimääräisiä hoitovastikkeita ei juuri kerätä

Ylimääräisten vastikkeiden kerääminen on isännöitsijöiden mukaan ennemmin poikkeus kuin sääntö. Hyvin johdetussa yhtiössä on puskuria sen verran, että ylimääräisiä vastikkeita ei tarvitse kerätä kesken vuotta. Ylimääräisiä vastikkeita peritään lähinnä vuotovahinkojen korjaamisen tai muiden yllättävien suurten korjauskulujen vuoksi. Yhtiön talous saattaa mennä ylimääräisten kulujen johdosta tiukalle.

Joillakin paikkakunnilla ja joissakin yhtiöissä kylmä vuosi ja arvioitua suuremmat lumensiirtokustannukset aiheuttivat ylimääräisiä kustannuksia, joita on katettu perimällä ylimääräisiä vastikkeita 1-2 kuukauden vastikkeen verran. Lumen pudotus yksittäisessä taloyhtiössä on maksanut enimmillään jopa 30 000 euroa vuodessa.

Hoitovastikkeiden vuotuiset korotukset eivät yleensä vaikuta suurten korjausten käynnistymiseen. Säästöjä on haettu sieltä mistä voidaan eli vuosikorjauksista. Jatkuvat hintojen korotukset kokonaisuudessaan vaikuttavat asukkaiden maksukykyyn ja -halukkuuteen. "Hallituksen roolilla ja asenteilla on tässä suhteessa paljon merkitystä", eräs isännöitsijä totesi.