Syyttäjät: Poliitikkojen toimettomuus mahdollistaa rakennusalan kuittikaupan

Helsingin syyttäjänviraston talousrikosasioita hoitavat syyttäjät moittivat poliitikkoja, etteivät nämä ole ryhtyneet tarvittaviin toimiin rakennusalaa vaivaavan pimeän työvoiman käytön ja kuittikaupan kitkemiseksi. Helsingin Sanomille suuntaamassaan avoimessa kirjeessä syyttäjät esittävät, että ongelmat voitaisiin poistaa verojärjestelmää muuttamalla. Rakennusalalla pitäisi syyttäjien mukaan siirtyä käännettyyn arvonlisäveroon ja yrityksiltä tulisi vaatia ilmoitus käytetyistä urakoitsijoista neljästi vuodessa.

Rakennusalan kuittikauppa työllistää poliisin talousrikosyksikköä huomattavasti. Sisäministeriön selvityksessä on käynyt ilmi, että yli puolet poliisin talousrikostutkijoista painii rakennusyritysten kuittikaupan parissa. Tutkittavana oli huhtikuussa 142 tapausta, joissa oli 653 epäiltyä henkilöä ja 481 yritystä. Tekaistujen kuittien yhteisarvo oli 102,6 miljoonaa euroa. Rakennusalan arvioidaan jättävän vuodessa noin 130 miljoonaa euroa arvonlisäveroja maksamatta. Niiden kerääminen olisi syyttäjien mukaan mahdollista verojärjestelmän muutoksen avulla.

Syyttäjät kertovat yrittäneensä vaikuttaa poliitikkoihin suoraan, mutta yritykset eivät ole tuottaneet tulosta. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen kuitenkin kieltää syyttäjien väitteet poliitikkojen toimettomuudesta asiassa. Ministeriössä on aloitettu tänä vuonna kampanja, jolla pyritään torjumaan rakennusalan veropetoksia tehostetusti.

”Katsotaan ensin, mitä perinteisellä resurssien lisäämisellä saadaan tehtyä. Tiedämme, miten nykyjärjestelmää voidaan kiertää, joten petoksiin on helpompi puuttua. Uusi järjestelmäkään ei olisi aukoton”, Katainen toteaa Helsingin Sanomille. Hänen mukaansa järjestelmän uusiminen aiheuttaisi rakennusalalle kymmenien miljoonien investoinnit.

Valtiovarainministeriön harmaan talouden asiantuntija Markku Hirvonen puolestaan ei usko viranomaistoimien riittävyyteen kuittikaupan kitkemisessä, koska kuittikauppa on tuottava tapa tehdä rahaa. Hirvosen mukaan arvonlisäjärjestelmän muuttamista on ehdotettu jo kymmenen vuotta, mutta järjestelmän muuttaminen on tyssännyt valtiovarainministeriön sekä elinkeinoelämän vastustukseen.

Hirvonen sanoo miettineensä todellista syytä vastustukseen ja toteaa suurimpien vaalituen maksajien olevan niitä yrityksiä, jotka hyötyvät eniten pimeän työvoiman mahdollistamasta halvasta rakentamisesta. Syyttäjien kirjeessä mainitaankin kuittikauppamiesten olleen remontoimassa muun muassa pääministerin virka-asuntoa.