Kauppakeskuksiin aiotaan liittää yhä useammin asuntoja

-Lainsäädännössä oleva peruslähtökohta on se, että kauppakeskukset rakennetaan keskustoihin ja aluekeskustoihin hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Sama lähtökohta koskee asuntoja, samoin kuin julkisia palveluita, Vapaavuori sanoo.

Myös kiinteistösijoitusyhtiö Cityconin toimitusjohtaja Petri Olkinuora toivoo, että kauppakeskusten yhteyteen rakennettaisiin lisää asuntoja.

-Se on erittäin hyödyllistä. Jos kauppakeskukset sijaitsevat keskustoissa, asuntojen sijainti on hyvä ja palvelut ovat lähellä. Monissa kaupungeissa tämä on ihan yleinen tapa, kuten esimerkiksi Tukholmassa, Olkinuora luonnehtii.

Pikemminkin asuntojen yhteyteen kauppoja

Kaupunkikulttuuriin erikoistunut tutkija Pasi Mäenpää Helsingin yliopistosta menee ajattelussaan vielä pidemmälle. Hän kääntää asetelman toisinpäin: asuntojen yhteyteen pitäisi rakentaa kauppoja.

-Suomalaisen kaupungin ongelma on ollut se, että toiminnot pidetään erillään. Asumisella ei ole suoraa yhteyttä julkiseen tilaan kauppoineen, palveluineen ja oleskelupaikkoineen. Ikkunasta näkyy metsä, ei pullapuoti, Mäenpää viesti.

Mäenpään mukaan tehokkain resepti kauppakeskusten kehittämiseksi on yhteiskunnallinen säätely lainsäädännöstä kaavoitukseen.

-Pelkkä markkinamekanismi eli kaupan sijoittumislogiikka ja ihmisten autoilu hajottaa kaupunkirakennetta liikaa ekologisen kestävyyden tullessa yhä tärkeämmäksi. Kaupan toimijoiden pitäisi yhdistyä julkisvallan kanssa kehittämään uudenlaisia kaupallisten tilojen konsepteja, esimerkiksi lähiöiden täydennysrakentamisessa, Mäenpää arvioi.

Suomessa on tällä hetkellä noin 60 kauppakeskusta, mutta määrä on lisääntymässä reilusti tulevina vuosina.

110-prosenttisesti eri mieltä

Liikemies Toivo Sukarin mukaan kauppakeskuksien yhteyteen ei tarvitsisi rakentaa asuntoja. Hänen mukaansa riittäisi, että asuntoja kaavoitetaan kauppakeskusten lähistölle.

-Olen 110-prosenttisesti eri mieltä siitä, että kaikki kauppakeskukset pitäisi rakentaa keskustoihin. Ne pitäisi viedä pikkuisen kaupunkien ulkopuolelle, koska siellä on tilaa ja ilmaisia parkkipaikkoja, Sukari linjaa.

Sukarin mielestä esimerkiksi Ideaparkeissa asiakkaat viihtyvät muutenkin niin pitkään, että se on omiaan vähentämään autoilua.

-Lempäälän Ideaparkissa asiakkaiden viipymä on neljä tuntia, kun muissa kauppakeskuksissa viipymä on keskimäärin kaksi tuntia. Jos tullaan auton kanssa ja viihdytään yhdessä paikassa pitkään, se on parempi vaihtoehto kuin kierrellä auton kanssa ympäriinsä, Sukari linjaa.

Sukari uskoo, että joukkoliikenneyhteydet kauppakeskuksiin paranevat joka tapauksessa sen jälkeen, kun hankkeet ovat valmistuneet.

Ministeri Vapaavuori näkee kuitenkin, ettei tämä riitä perusteluksi.

-Henkilöautojen liikennevirrat ovat kuitenkin monta kokoluokkaa suuremmat siihen verrattuna, että kauppakeskus sijaitsisi jossain keskeisemmällä paikalla.