Kokeile kuukausi maksutta

Puukerrostalorakentamiseen sopivia alueita haussa

Eri puolilla Suomea kartoitetaan parhaillaan puukerrostalorakentamiseen sopivia rakennusalueita kuntakohtaisesti. Kartoituksen toteuttaa Itä-Suomen puutuotetoimialan kasvu- ja kehitysohjelma Eastwood yhdessä valtakunnallisten metsäalan suuralueohjelmien kanssa.

Eri puolilla Suomea kartoitetaan parhaillaan puukerrostalorakentamiseen sopivia rakennusalueita kuntakohtaisesti. Kartoituksen toteuttaa Itä-Suomen puutuotetoimialan kasvu- ja kehitysohjelma Eastwood yhdessä valtakunnallisten metsäalan suuralueohjelmien kanssa.

Nyt haetaan sellaisia alueita ja puurakennuskohteita, joiden avulla teollisuus sekä muut yritykset pääsevät kehittämään puurakentamista ja erityisesti toteutukseen soveltuvia puurakentamisjärjestelmiä.

”Puukerrostalorakentamisesta on mahdollista synnyttää kokonaan uusi teollisuusala Suomeen. Kotimaisen metsä- ja puuteollisuuden kiinnostus on jo herännyt tuotantoa kohtaan”, kehityspäällikkö Ilpo Saukkonen Joensuun Tiedepuisto Oy:stä sanoo.

”Jotta tästä voidaan luoda oikeasti kilpailukykyistä bisnestä, pitää teollisuusalaa rakentaa yhdessä kumppanuusperiaatteella kaikkien ketjussa olevien toimijoiden kesken. Haasteita riittää, mutta niin myös suuria mahdollisuuksia”, Saukkonen toteaa.

Saukkosella on puurakentamisen kehittämisvastuu valtakunnallisen Osaamiskeskusohjelman Asumisen klusterissa. Suomi pyritään nostamaan puukerrostalorakentamisen edelläkävijämaaksi vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi maahamme tarvitaan teollisia toimijoita palveleva avoin puurakentamisen järjestelmä sekä vahva yhteinen tahto.

Joensuusta on maanantaina 26. huhtikuuta käynnistynyt valtakunnallinen ”Rytmin muutos puukerrostalojen rakentamiseen” -seminaarisarja. Yhteensä viidestä seminaarista muodostuvan sarjan loput seminaarit pidetään syksyn 2010 aikana. Seminaarit järjestetään yhdessä Osaamiskeskusohjelman (asuminen, metsä ja energia), työ- ja elinkeinoministeriön Metsästrategiaohjelman ja siihen kuuluvien suuraluetoimijoiden, Moderni puukaupunki -hankkeen sekä Puuinfo Oy:n kanssa.

Saukkosen mukaan näillä tapahtumilla pyritään herättämään keskustelua puukerrostalorakentamisesta läpi koko rakentamisen laajan arvoketjun maankäytöstä suunnitteluun ja rakentamiseen.

Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa

6 vastausta artikkeliin “Puukerrostalorakentamiseen sopivia alueita haussa”

  1. Tavoitteissa saisi olla realismia. Suomi lähtee nyt lähes nollasta eikä pääse edelläkävijämaaksi. Esim USA:n länsirannikolla on rakennettu kerrostaloja puusta kauan.

  2. Voisiko tässä ottaa mallia myös toimivasta ja olemassa olevasta rakenmuskannasta? Helsingissä Kumpula ja Käpylä sekä Turussa Portsa ovat toimivia puutaloalueita. Joko puistomainen alue tai sitten hyvät sisäpihat luovat asumiseen viihtyvyyttä.

    Odottelen innolla puisia kerrostaloja, jos ne vaikka hengittäisivät. Nykyiset betoniumpiot ovat kuumia kesällä ja koneellinen ilmastointi ei toimi.

    Lykkyä työhön!

    1. Toivottavasti eivät ”hengitä”. Itse en sellaiseen homepesään haluaisi muuttaa.

      Tai noh, voivathan ne ”hengittää”, jos samalla lämmitetään myös ulkoilmaa. Sellainen ”hengittävä” seinärakenne ei vaan oikein sovi nykyisten energian säästötavoitteiden kanssa oikein yhteen.

      1. Toivottavasti eivät ”hengitä”. Itse

        Osoittaa täydellisen tietämättömyytesi rakennetekniikasta. Hengittää -termi hämää sinua koska se on tässä tapauksessa hydrologinen ilmiö, eikä sillä ole tiiviyden kanssa mitään tekemistä.

        Kokeilkaa muovipussia päähänne; se kuvastaa tämän hetken homerakentamista. Seuraavaksi kangaspussi päähän.

        Niin ja nyt myrskyjen keskellä voi taas todeta ettei taloja kannata ylikoneellistaa; Passiivihurmos muovipussituksella vaatii 100% ilmanvaihdon toimimisen (sähköllä), muuten ilmankosteus tiivistyy hengittämättömään rakenteeseen. Homeen edellytyksenä kaksi tekijää, kosteus ja lämpö.

    1. Suuret rakennusliikkeet rakentavat mielellään järkevästi puusta. Puun yltiömäinen käyttö rakenteissa, joihin se ei sovi, ei ole kenenkään kannalta järkevää.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat