Kokeile kuukausi maksutta

Betoniala: Ei heikosti kosteutta kestäviä materiaaleja ryömintätiloihin

Suomen Betoniyhdistys ja Betoniteollisuus esittävät yhteisessä tiedotteessaan, että ryömintätilojen rakentamisessa tulisi luopua heikosti kosteutta kestävistä materiaaleista ja rakenneratkaisuista. Rakennusten kosteusvauriot ovat nousseet jälleen julkisuuteen, osin poikkeuksellisen lämpimän ja kostean kesän myötä.

Suomen Betoniyhdistys ja Betoniteollisuus esittävät yhteisessä tiedotteessaan, että ryömintätilojen rakentamisessa tulisi luopua heikosti kosteutta kestävistä materiaaleista ja rakenneratkaisuista. Rakennusten kosteusvauriot ovat nousseet jälleen julkisuuteen, osin poikkeuksellisen lämpimän ja kostean kesän myötä.

Kauppalehti on tuonut esille rakennusten jäähdyttämisen aiheuttamat kondenssiriskit. Aamulehti taas on uutisoinut uudehkojen ryömintätilojen vakavista kosteusongelmista. Yhteistä näille molemmille on, että ilmaston mahdollisen muuttumisen myötä rakenteet joutuvat yhä ankarammalle kosteusrasitukselle ja siksi vaurioituminen voi olla tulevaisuudessa yhä yleisempää.

Rakennusten ryömintätilat eli niin sanotut rossipohjat ovat yksi kaikkein ankarimmalle kosteusrasitukselle altistuvista rakennetyypeistä. Alapohjien lämmöneristyskyvyn ja ilmanpitävyyden parantumisen ja huonon tuuletuksen myötä ryömintätilojen kosteusrasitus on kasvanut merkittävästi. Kosteusongelmia voi esiintyä jopa kuivillakin rakennuspaikoilla. Epäedullisissa olosuhteissa jo pelkkä ulkoilman kosteus riittää aiheuttamaan kosteusvaurioita. Tämä on seurausta siitä, että ryömintätilat pysyvät tehokkaan lämmöneristyksensä johdosta pitkään ulkoilmaa viileämpinä. Lämpimällä ja kostealla säällä tuuletusilma jäähtyy ryömintätilassa ja sen sisältämä kosteus tiivistyy ryömintätilan rakenteisiin ja pintoihin. Rakenteet voivat tällöin homehtua perinpohjaisesti, koska ryömintätilojen kuivuminen on lämpimään aikaan hyvin hidasta. 

Ryömintätilojen rakentamisessa käytetään niiden ankarasta kosteusrasituksesta huolimatta edelleen monia äärimmäisen huonosti kosteusrasitusta kestäviä materiaaleja. Betonialan järjestöjen mukaan ryömintätilojen rakenteissa tulisi luopua heikosti kosteutta kestävistä eloperäisistä materiaaleista ja siirtyä käyttämään ankaraakin kosteusrasitusta kestäviä kiviaineisia ratkaisuja. Niiden hyvä ilmanpitävyys edesauttaa laadukkaan sisäilman saavuttamista, kun ryömintätilan mikrobit ja radon eivät pääse huonetiloihin.

Betoniala toteaa edelleen, että varautuminen ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muuttuviin olosuhteisiin ei välttämättä edellytä monimutkaisia toimia, kuten rakennusfysikaalista tutkimus- ja kehitystyötä tai säännösmuutoksia. Luopumalla ainakin kaikkein heikoimmin kosteusrasitusta kestävien rakenneratkaisujen käytöstä voidaan varautua sekä ilmastonmuutoksen että muuttuvien käyttötottumusten, kuten huoneistojen jäähdytyksen aiheuttamiin kosteusriskeihin hyvin yksinkertaisesti, edullisesti, nopeasti ja luotettavasti.

Tätä artikkelia on kommentoitu 9 kertaa

9 vastausta artikkeliin “Betoniala: Ei heikosti kosteutta kestäviä materiaaleja ryömintätiloihin”

  1. Tässä on selviä merkkejä taas siitä, että keskustelua eri rakenteiden toimuvuudesta ja toimimattomuudesta ohjaa teollisuus. Vaikka olenkin samaa mieltä betonimiesten kanssa tästä asiasta, niin usein unohtuu se ongelman ydin. Ei yritetäkään miettiä, mistä ongelma johtuu ja miten se voitaisiin välttää, vaan työnnetään esille omia tuotteita, koska niissä sattuu olemaan kulloinkin ongelmallinen ominaisuus ylivertainen muihin tuotteisiin nähden.

    Edellä olevan artikkelin alussa mainitaan, että alapohjan ilmapitävyyden parantaminen yhdessä muiden ominaisuuksien kanssa lisäisi ryömintätilojen kosteusrasitusta? Mihinkähän tämä väite perustuu? Rakennuksen sisätilojen alaosissa on alipaine ulkoilmaan nähden, joten parantunut tiiveys vähentää ilmavirtauksia alapohjan kautta sisäilmaan ja samalla alapohjan rakenteista ja maaperästä lähtöisin olevia hajuja saati mikrobien itiöitä jne. pääsee vähemmän sisäilmaan.

    Yleisesti ottaen tuulettuvat alapohjat on todettu ongelmallisiksi. Mitkä seikat puoltavat ko. rakenteen käyttöä, koska niiden toiminta on epävarmaa ja rakentaminen kalliimpaa kuin maanvaraisten alapohjien? Lisäksi esteetön rakentaminen vaikeutuu, koska lattiatasot nousevat väkisinkin huomattavan korkealle, yli metrin korkeuteen, ympäröivästä maanpinnasta.

    1. Samaa olen ihmetellyt. Miksi näitä tuulettuvia alapohjia halutaan rakentaa, vaikka hyvin rakennettu maanvastainen rakenne toimii hyvin, on halvempi ja esteettömyyden kannalta parempi.

    2. Ennen vanhaan, kun alapohja oli huonosti eristetty ja hatara, ryömintätila pysyi lämmityskaudella huomattavasti ulkoilmaa lämpimämpänä ja siten kuivempana. Osa alapohjan tuuletuksesta tapahtui lattian läpi sisälle. Onneksi alapohja oli kuiva ja ihmiset varmaan muutenkin mikrobialtistukselle tottuneempia.

  2. Tämä hanakka tarttuminen mihin tahansa uutiseen, jos siitä on väännettävissä itselle etua markkinoilla lähestyy jo naurettavuutta. Ei nämä ole näin yksinkertaisia asioita. Ei voida yksiselitteisesti sanoa, että tuulettuvat alapohjat ovat kaikissa tapauksissa ongelmallisia. Tämäkin on vaan propagandaa.

    1. Kyllä se tulee maanvaraisenkin alapohjan tekeminen kalliiksi jos ei maa kanna. Siinä lienee suurin syy tuulettuvien alapohjien tekemiseen…?!

      1. Maanvastainen ja maanvarainen ovat kaksi eri asiaa. Paalutetussa perustassa laatta on maanvastinen, mutta ei maanvarainen. Ei tuulettuvan alapohjan rakentaminen poista paalutustarvetta, johonkin ne kuormat on vietävä.

      2. Kaikki rakenteet ovat ongelmallisia, jos suunnittelu mättää ja toteutuksessa mokataan.

        1. Pohjarakentajalle;

          ”Maanvastainen ja maanvarainen ovat kaksi eri asiaa. Paalutetussa perustassa laatta on maanvastinen, mutta ei maanvarainen. Ei tuulettuvan alapohjan rakentaminen poista paalutustarvetta, johonkin ne kuormat on vietävä.”

          Totta tosiaan! Se, onko kantavan alapohjan alla tyhjää vaiko ei, ei enää hintaan oleellisesti vaikuta. On kuitenkin oltava palkit ja kantava laatta, eikö? Aika halpaa se ilma, toistaiseksi.

          Tuulettuvaa alapohjaa puolustaa erityisesti vielä mm.viemärien yms. tekniikan muutos- ja uusimismahdollisuus. Äläkä vaan sano, että ”onhan se bet.laatta aina piikattavissa”.

          Uskomatonta, ettei enää edes ilmatäytteistä alapohjaa osata tehdä kuten sata vuottasitten! Ja sitten sitä ollaan niin rakentajia, niin rakentajia…!

          1. Huvittavaa, miten aina tuodaan esille jotain 100 vuotta sitten rakennettuja taloja. Valtaosa sen ajan taloista on mätääntynyt ja purettu jo ajat sitten. Säilyneet ovat yksilöitä, jotka toimivat tietyin edellytyksin rakennusfysikallisesti, mutta ovat esim. energiatehokkuuden kannalta aivan surkeita. Itse en tilaisi yhdeltäkään ”kyllä sata vuotta sitten osattiin rakentaa” -rakennusmieheltä yhtään mitään.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat