Suhdanneluonteinen korjausavustus käynnisti ripeästi asuntoyhtiöissä jo valmisteilla olleita hankkeita. LVI-Teknisten mukaan elvytysruiskeella oli toimenpiteenä euromääräänsä merkittävästi suurempi vaikutus sekä työllistäjänä että keskustelun avaajana. Suomessa ei kuitenkaan ole kiinteistöjen ylläpitokulttuuria ja korjausvelka uhkaa ryöpsähtää uuteen kasvuun elvytyksen päättyessä. Samalla putkirikkojen todennäköisyys kasvaa.
”Tilapäiset tukitoimet olivat hyvä avaus, mutta ne tarvitsevat jatkoksi täydentäviä toimenpiteitä. Muuten rakennuskantamme ja niiden putkistot eivät ole valtioneuvoston periaatepäätöksessä tavoitellussa satavuotisjuhlakunnossa 2017”, Syrjälä sanoo.
Varsinainen putkiremonttisuma on vielä edessä, kun peruskorjausikään tulevat asuntokannan ”suuret ikäluokat”, joita ovat 1970- ja 80-luvuilla rakennetut talot. Tällä vuosikymmenellä linjasaneerauksen tarpeessa arvioidaan olevan vuosittain 15 000 asuntoa ja 2020-luvulla lähes 30 000 asuntoa. Asukaslähtöisesti toteutettu perusparannus tarveselvityksineen kestää jopa viisi vuotta.
Finanssialan Keskusliiton selvitys osoitti viime viikolla, että putkivahingot ovat ensimmäistä kertaa ohittaneet tulipalojen aiheuttamien kotivahinkojen määrän.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Jari Syrjälä pelkää putkistojen rapistuvan ilman valtion tukea”