Asuntokaupan tilanne vaihtelee eri Pohjoismaissa

”Heinäkuun loppuun mennessä saavutettuun kertymään voidaan kokonaisuutena olla tyytyväisiä. Kuluttajiin vaikuttavaa talouden synkkää viestiä on kesän lopussa tullut sen verran vahvasti, että se on lisännyt asunnonostajien varovaisuutta”, Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja Jukka Malila kertoo. Samalla hän muistuttaa, että vuosien 2008 ja 2007 vahvoista alkuvuosista tänä vuonna on Suomessa kuitenkin jääty.

Heinäkuussa käytettyjä kerros- , rivi-  ja omakotitaloja välitettiin noin 4850 kappaletta. Edellisvuoteen verrattuna käytettyjen kerrostalojen kauppaa on tehty hieman enemmän ja käytettyjen omakotitalojen kauppaa hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Rivitaloja kävi heinäkuussa kaupaksi melko tarkkaan saman verran kuin heinäkuussa edellisvuonna.

Tilastokeskuksen elokuun lopussa kertomien alustavien tietojen mukaan käytettyjen osakehuoneistojen hinnat nousivat Suomessa heinäkuussa vuodentakaiseen verrattuna koko maan tasolla 2,5 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 3,9 prosenttia. Suurista kaupungeista vuosimuutos oli negatiivinen Oulussa -3,8 prosenttia, kun taas muissa suurimmissa Suomen kaupungeissa muutos oli positiivinen. Kuluvan vuoden kesäkuuhun verrattuna alustavat tilastot kertovat, että niin pääkaupunkiseudun kuin koko maan keskihintataso hieman laski. 

Ruotsissa keskihinnat laskeneet

Ruotsissa sekä päämarkkinana toimivien asumisoikeusasuntojen (bostadsrätter) että omakotitalojen keskihinnat ovat laskeneet viimeisinä kuukausina joitakin prosentteja.  Vuodentakaiseen verrattuna naapurimaan asumisoikeusmarkkinoiden keskihinnat olivat kuitenkin heinäkuun lopussa vielä plussalla 2 prosentilla. Sen sijaan omakotitalojen osalta 12 kuukauden liukuva keskiarvo näytti heinäkuussa 2011 yhden prosentin verran miinusta.

Ruotsissa tasaiseen hintojen nousutahtiin tai peräti laskeviin lukuihin ei ole viime vuosina totuttu, pikemminkin päinvastoin.  Hintojen nousukulma on maassa ollut viime vuosina vahvasti positiivinen.

”Ruotsissa hintojen laskun syyksi arvellaan nyt kesäsesonkia, maailmantalouden yleistä epävarmuutta ja em. tilanteen vaikutusta kotimarkkinoihin sekä viimeaikaisia lakimuutoksia, jotka ovat vaikeuttaneet asuntokaupan  rahoituksen saantia. Keskihinnan laskuun on löydetty syyksi niinikään se, että kalliimman luokan asuntoja ei ole tullut kesäkaudella entiseen tapaan myyntiin”,  Malila valottaa.

”Ostajat odottavat pääsevänsä ostamaan halvemmalla ja ovat jääneet odottamaan alennusmyyntejä. Myyjät puolestaan uskovat, että alennuksella asuntoa ei tarvitse myydä ja jäävät hekin odottamaan. Tämä pidentää myyntiaikoja. Tässä ilmiössä on sukulaisuutta Suomen ja Ruotsin välillä.”

Välittäjien järjestö Mäklarsamfundet on viime aikoina arvostellut lainlaatijoita siitä, että asuntokauppaan on nyt tuotu rajoitteita, jotka asettavat ostajat rahoituksen saannissa eriarvoiseen asemaan. Etenkin pienituloiset ja asumisuraansa vasta aloittavat ovat joutuneet viime aikoina muutoksista kärsimään.

Norjassa asuntokauppa käy vilkkaasti

Norjassa asuntokauppa on viime vuosina käynyt ja käy tälläkin hetkellä vilkkaana. Heinäkuun loppuun mennessä saavutettu asuntojen kokonaismyyntimäärä on suurempi kuin vastaavaan aikaan edellisinä vuosina.  Myyntiajat ovat erittäin lyhyitä, keskimäärin 4-5 viikkoa. Asuntojen hinnat kehittyvät voimakkaan nousujohteisesti  ja saman, tyypillisesti 5-10 prosentin haarukassa liikkuvan positiivisen hintakehityksen ennakoidaan toteutuvan tänä vuonna vuoden loppuun mennessä.

Tanskassa asuntomarkkinat ovat olleet lamassa jo useamman vuoden.  Kauppojen määrät ja hinnat ovat pudonneet useilla kymmenillä prosenteilla korkeimmilta tasoiltaan.  Pessimismi markkinoilla on tänä vuonna edelleen lisääntynyt.  Sekä kauppojen määrä että asuntojen hinnat ovat laskeneet tänä vuonna entisestään. Milloin luvassa on parempaa, sitä ei uskalleta tällä hetkellä edes veikkailla.

Viimeaikainen ilonaihe Pohjoismaiden asunto- ja kiinteistömarkkinoilla on yllättävästi Islanti. Markkinat ovat maassa olleet useamman vuoden lamaannuksissa, mutta nyt hintataso on noussut vuodentakaisesta 15 prosenttia ihmisten herättyä asuntokaupoille.  Samaa kertoo kauppojen määrien kehitys:  vielä vuonna 2010 kauppoja tehtiin vain noin 3000 kappaletta, mutta tälle vuodelle kauppojen määrän ennustetaan Islannissa nousevan vuoden loppuun mennessä jopa yli 7000 kappaleen.