YIT urakoi Suomen ensimmäisen massiivipuuelementeistä rakennettavan julkisen rakennuksen

Julkisessa kilpailutuksessa YIT:n Nuuksiokeskukselta saaman rakennusurakan arvo on 11,05 miljoonaa euroa. YIT:n kokonaisurakka ulottuu aina maanrakennustöistä talotekniikkaan asti. Kolmikerroksisen rakennuksen bruttoala on 3 534 neliömetriä.

”Haltiassa pystymme hyödyntämään kaikkien liiketoimintojemme kokemusta ja monipuolista osaamista ekologisten ja energiatehokkaiden ratkaisujen toteutuksessa. Haltia on merkittävä hanke YIT:lle niin rakentamisen kuin sen tulevan käytönkin kannalta”, YIT:n liikerakentamisesta vastaavan yksikön johtaja Tapio Salo sanoo.

CLT:stä kustannustehokkuutta

Nuuksiokeskuksen toimitusjohtaja Timo Kukko kertoo, että luontokeskuksen kokonaiskustannusarvio on noin 15 miljoonaa euroa. Tämä pitää sisällään myös suunnittelu-, sammutuslaite-, aurinkoenergia-, kaluste- ja näyttelyurakat, jotka eivät sisälly YIT:n urakkaan.

Luontokeskuksen rakennushanke on ollut vireillä jo melko pitkään. Hankkeen venymisen takana on muun muassa se, että alkuperäisten suunnitelmien mukaisen toteutustavan kustannukset olisivat ylittäneet kustannusarvion. Siten suunnitelmat menivät uusiksi.

”Meillä oli vuosi sitten tarjouskilpailu tästä projektinjohtourakkana, ja rakennuksesta olisi tullut pilaripalkkirakenteinen puurakennus. Siinä työmaalla sään armoilla ja orgaanisen puumateriaalin kanssa tehtävän työn osuus olisi noussut hyvin suureksi. Siten kustannukset nousivat niin korkeiksi, että kaikki tarjoukset ylittivät meidän budjetin. Sen takia vihelsimme pelin poikki, lähdimme uudelleen suunnittelemaan, otimme puutuoteteollisuuden mukaan, ja ratkaisu löytyi nyt tästä CLT:stä”, Kukko sanoo.

Ristiinliimattuihin puulevyihin perustuva CLT-elementtitekniikka (cross laminated timber) tuo rakentamiseen kustannustehokkuutta.

”Rakennus on kustannustehokas toteuttaa, sillä kantava rakenne ja näkyviin jäävä pinta muodostuvat samasta massiivilevystä. Myös lämpöeristeet, ovet ja ikkunat on valmiiksi kiinnitetty levyihin tehtaalla”, Kukko toteaa.

Storan Enson tytäryhtiö Eridomic toimittaa Haltiaan kaikki kellarin yläpuoliset kantavat rakenteet. Yhteensä 5 200 neliömetrin laajuinen toimitus sisältää ulko- ja väliseinien sekä välipohjien CLT-elementit, liimapuukannattimet ja kattoelementit.

”Stora Enson osuus on tässä hyvin suuri verrattuna siihen, mikä normaalisti voisi puutoimittajalla olla”, Kukko kertoo.

Kaikki puusta

Vaikka jo alkuperäisissä kaavailuissa Haltia piti toteuttaa puurakennuksena, uusien suunnitelmien myötä puun määrä hankkeessa kasvoi entisestään.

”Puun määrä kasvoi oleellisesti. Kaikki on puuta aina hissikuiluja myöten. Se on siinä mielessä ihan poikkeuksellinen rakennus”, Kukko toteaa.

Sisätilojen alaslasketuissa katoissa käytetään ohuempaa liimattua verhoilulevyä ja julkisivujen ulommassa verhoilussa käytetään paikalla asennettavaa haaparimoitusta. Näitä ratkaisuja ja tuotteita ei ole aiemmin käytetty esitetyssä laajuudessa Suomessa. Julkisivuille lopullisen silauksen ja luonteen antaa terva, joka liittää rakennuksen myös suomalaisen rakentamisen pidempiaikaiseen perinteeseen.

”Haltiassa puu on luonnollinen osa kokonaisarkkitehtuuria, jossa kestävän rakentamisen periaatteita toteutetaan kokonaisuutena. Haltia edustaa uutta suomalaista ympäristötietoista arkkitehtuuria, jonka lopputulos on moderni mutta tiloiltaan intiimi rakennus”, Haltian pääsuunnittelija, professori Rainer Mahlamäki Lahdelma & Mahlamäki Oy:stä sanoo.

Ekologisuutta myös talotekniikassa

Haltiassa ekologisuus ja energiatehokkuus toteutuvat myös kiinteistön taloteknisillä ratkaisuilla. Rakennuksen lämmityksessä ja jäähdytyksessä hyödynnetään maalämpöä ja aurinkoenergiaa ja ilmastoinnin poistoilman lämpö palautetaan järjestelmään. Integroitu rakennusautomaatiojärjestelmä säätää automaattisesti ilmastointia ja valaistusta sääolosuhteiden ja paikallaolon mukaan ja optimoi samalla energiankäyttöä.

Nuuksiokeskus Oy on perustettu vuonna 2008 Haltian rakentamista varten. Nuuksiokeskuksen omistavat Metsähallitus, Espoon kaupunki ja Solvalla Nedre Ab.