”Systemaattisen ja laadukkaan koulutusjärjestelmän rakentaminen kosteus- ja homevaurioalalle on välttämätöntä. Tällä hetkellä kosteus- ja homevauriokorjaukset epäonnistuvat usein, koska osaamisessa on puutteita koko ketjussa: tutkimuksessa, suunnittelussa, korjaamisessa ja valvonnassa. Arviolta noin 25 000 rakennusammattilaista joutuu vuosittain tekemisiin kosteusvauriokorjausten kanssa,” JAKK talonrakennuksen kehittämispäällikkö Rauno Peltola sanoo.
”Koulutuksen tavoitteena on kehittää alalle käytännön spesialisteja, jotka ymmärtävät kosteus- ja homevaurioiden aiheuttajat ja osaavat valita oikeita rakentamisen menetelmiä ongelmia ratkaisemaan. Koska kyseessä on erikoisammattitutkinto, koulutukseen valittavilla tulee olla laaja ja pitkä kokemus rakennusalalla työskentelystä.”
Peltola laittoi alulle home- ja kosteusvauriokorjaajan erikoisammattitutkinnon, ja sisältö rakennettiin yhdessä home- ja kosteustalkoiden kanssa. Haku koulutukseen alkaa ennen vuodenvaihdetta. Koulutus on 120 päivän mittainen. Siitä 20 päivää on lähiopetusta ja loput verkko- / työssäoppimista. Se on tarkoitettu sellaisille ammatissa jo pidempään työskennelleille, jotka tarvitsevat työssään monipuolista näkemystä kosteus- ja homevaurioiden korjaamisesta ja vauriokorjauksen suunnittelusta.
Koulutuksen käyneet voivat hakea tutkintotoimikunnalta erikoisammattitutkintotodistuksen. Peltola käy myös paraikaa keskusteluja VTT:n kanssa tutkinnon sertifioinnista.
Kosteus- ja hometalkoot on valtakunnallinen, valtioneuvoston vuonna 2009 käynnistämä viisivuotinen toimintaohjelma, jonka tehtävänä on saada alkuun rakennuskannan tervehdyttäminen kosteus- ja homevaurioista. Talkoiden avulla tuotetaan uutta tietoa ja työkaluja eri toimijoiden käyttöön ja rakennusten koko elinkaareen sekä vaikutetaan laajasti asenteisiin.
Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa
5 vastausta artikkeliin “Kosteus- ja homekorjausspesialistien koulutus alkaa”
kuka/ketkä toimii kouluttajina?
Hyvä, että koulutus alkaa!
Toisaalta, odotan innolla sitä päätöstä, jonka seurauksena uudisrakentamisen kosteus- ja homeongelmat vältetään.
Ensi vuonna voimaan astuvat säännökset lisäävät uusien rakenteiden kosteus- ja homeongelmien uhkaa.
Kun tähän yhdistetään keskitason suunnittelu ja keskitason toteutus, kohdataan väistämättä mittavia ongelmia. Näiden ongelmien poitamiseen tarvitaan entistä enemmän myös sairaiden hoitoa korjausspesialistien lisäksi..
Edellä mainitusta huolimatta tälle koulutukselle on suuri tarve. Onnea toimijoille!
Hyvä että koulutus alkaa ajoissa. Ympäristöystävällisyyden ja ekologisuuden teeseihin pohjautuva rakentamisen normiohjaus tuottaa huolta ja murhetta tulevan rakennuskannan ylläpidosta vastaaville.
RIL´n julkaisutoimikunnassa 1970-luvulla esitin Lämmön- ja kosteudeneristys -käsikirjan tekemistä. Oli energiakriisin synnyttämä suuri lisälämmöneristysbuumi. Samoihin aikoihin tapailtiin rakennusfysiikan koulutusta ja tutkimusta. Toimituskunta asetettiin ja kymmeniä alansa tuntijoita alkoi pioneerityön.
Oli toki jo aiemmin ilmestynyt rakennusfysiikan grand old man Dick Björkholz´n kirja lämmöstä ja kosteudesta. Hän oli itseoikeutettu toimituskunnan jäsen.
Kirjan saatesanoissa 1979: ”…kuinka yleisiä tämän päivän Suomessa ovatkaan eristyskyvyn pettämisestä aiheutuneet vauriot: puurakenteiden lahoamiset, julkisivujen rapautumiset, perustusten kosteusvauriot,
lattiasieni, lämpö- ja vesivuodot ja monet muut. Ne tuntuvat olevan jo niin yleisiä – ja joskus yleisesti hyväksyttyjä –, ettei niihin enää jakseta paneutua sillä vakavuudella, jonka ne vaativat. Vaurioiden
kustannukset ovat valtavia… Hyvin usein vaurioiden perimmäinen syy on tietämättömyys rakenteen lämpö- ja kosteusteknisestä toiminnasta, käytettyjen materiaalien ominaisuuksista, käytettävissä olevista rakenneratkaisuista ja -materiaaleista, työmenetelmistä, pienehköiltä tuntuvien virheiden kustannusvaikutuksista jne…”
Kun pohtii noita kirjan saatesanoja, voi vain ihmetellä homekurjuuden lisääntymistä. Voimme todeta, että ”todellinen homebuumi” alkoi 1990-luvun alkupuolella ainakin median mukaan. Yli 15 vuotta Suomessa on ollut useita arvovaltaisia ja laajoja kosteus- ja homeongelmien
projekteja. Kärjistetysti: niiden raportit pölyttyvät hyllyissä.
Luonnonlait ennen meitä olleet, jälkehemme jäävät. Ei kosteus- ja homeongelmien välttäminen vaadi tiedettä. Kaupunkilaisjärki riittää
.
Tuntuu, että tehdään tiedettä homeista, kun toimenpiteiden kärjen pitää olla niiden estämisessä. Konkreettisten toimenpiteiden luominen on ollut kuin Euro-maiden päättämättömyys Kreikan kriisissä.
Ei kosteutta – ei hometta. Tässä avainsanat kaupunkilaisjärjelle. Rakennusten homeongelmien ratkaisujen huomioimisessa pohditaan usein detaljeja kokonaisratkaisujen sijaan. Varsinkin rakentamisessa
suunnittelu detaljeista koko rakennuksen suunnittelua kohti on avain vääriin ratkaisuihin, tässä yhteydessä homeongelmiin. On suunniteltava kokonaisuuksista detaljeja kohden ja niin, että ennen laskemista mietitään kunkin fysikaalisen ilmiön toimintareitti ja vaikutukset
reitin varrella. MRL:n määrittelemien olennaisten vaatimusten tulee täyttyä yhteensopivasti rakennuksen käytön ajan.
Homeen syntyyn tarvitaan kaikki seuraavat tekijät yhtä aikaa: kosteutta, happea, lämpöä, orgaanista ainetta (pöly riittää). Tarvitaan hieman aikaa – muutama vuorokausi! Joskus jotkin pieneliöt voivat olla edesauttamassa asiaa.
Käyttörakennuksistamme voimme eliminoida vain kosteuden. Siis ei kosteutta, ei hometta. Näin vältämme niin sairastumis- kuin rakennuksen remonttikierteet.
Keskitymme liikaa väärin kiinteistöpidettyjen rakennusten homeitten tutkimiseen. Estäkäämme homeen muodostumisen mahdollisuus. Jos kuitenkin joltakin osin rakennus kastuu, korjaus on tehtävä viivyttelemättä kuitenkin niin, että ensin kosteusongelman lähde selvitetään ja eliminoidaan.
Ensio Laaksonen
diplomi-insinööri
MITEN VÄLTETÄÄN, ETTEI HOMEKIINTEISTÖJÄ RAKENNETA KOKO AJAN LISÄÄ
Koulutus on hyvä asia, mutta miksi vasta nyt ja miten asiantutevaa se on.Uudet säännökset edellyttävät käytännössä täysin koneiden varaan jättäytymisen ja passiivitalojen rakentamisen onnistuminen massatuotantona on vähintäänkin epävarmaa ilmasto-olosuhteissamme pitkällä aikavälillä. Näin saadaan aikaan jatkossakin homekouluja, – päiväkoteja ja –asuntoja.
Kotiliedessä 11/20 on tästä järkyttäviä kokemuksia.
Edellinen asuntoministeri jankkasi, että hyvään rakentamisen laatuun päästään vain hyvällä suunnittelulla, toteutuksella ja valvonnalla. Näin tietysti on, mutta mistä nämä ylivertaiset ammatti-ihmiset tähän hätään polkaistaan, ja olisiko heilläkään kykyä selvitä lähes mahdottomista haasteista eli luonnonlakien kumoamisesta.