Maakuntakaavan tavoitteena on edistää ja mahdollistaa Pohjois-Savon monipuolisen kasvun edellytykset vuosikymmeniksi eteenpäin. Maakuntakaavalla pyritään ohjaamaan asutusta keskustaajamiin ja kyliin yhdyskuntakustannusten ja liikennemäärien kasvun hillitsemiseksi. Kaavalla pyritään turvaamaan maakunnan energia- ja kiviainesomavaraisuus sekä luonnon- ja kulttuuriympäristöarvojen säilyminen.
Samalla kaava luo puitteet matkailukokonaisuuksien, seudullisen kaupan verkoston, taajama- ja kyläverkon sekä alueen liikennejärjestelmän kehittämiselle. Kaava mahdollistaa muun muassa Tahkon matkailukeskuksen laajentumisen noin 30 000 vuodepaikan alueeksi.
Seudullisesti merkittäviä päivittäis- ja erikoistavarakaupan suuryksiköitä on kaavan perusteella mahdollista rakentaa Kuopion kaupunkiseudun ulkopuolella kaupunki- ja kuntakeskuksiin ja lisäksi enintään 20 000 kerrosneliömetriä Varkauden keskustan länsipuolelle osoitetulle vähittäiskaupan kehittämisvyöhykkeelle. Lisäksi kaavassa on varauduttu muun muassa Savonradan sekä valtateiden 9 ja 5 kehittämiseen.
Kuopion keskusta-alueen laajennus jäi vahvistamatta
Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta Kuopion keskusta-alueen laajennuksen Niiralan ja Savilahden alueille. Niiralassa keskustatoimintojen kehittäminen olisi uhannut valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön säilymistä. Savilahden osalta todettiin, ettei alueen kehittämistä osaksi Kuopion keskusta-aluetta ja sen vaikutuksia olemassa olevaan ydinkeskustaan ole kaavassa selvitetty riittävästi.
Valtatien 9 runkotiemerkintä jätettiin myös vahvistamatta, koska tie ei sisälly valtakunnallisesti merkittäviä runkoteitä selvittäneen työryhmän esitykseen eikä niiden sisällyttämiselle runkoverkkoon ole esitetty maakuntakaavassa riittäviä perusteita.
Kaavasta tehtiin kuusi valitusta, jotka kaikki hylättiin. Kahdessa valituksessa kohteina olivat eräät Suonenjoella sijaitsevat turvetuotantoon soveltuvat alueet ja niillä mahdollisesti käynnistyvän turpeenoton haitalliset ympäristövaikutukset. Valitukset hylättiin muun muassa sillä perusteella, että turpeenoton vaikutukset on selvitetty maakuntakaavassa sen yleispiirteisyyden vaatimalla tarkkuudella ja että turvetuotannon käynnistämiseen ja sen vaikutuksiin on mahdollista ottaa kantaa vasta kun turpeenoton yksityiskohtaiset tuotantojärjestelyt ovat tiedossa ja hankkeelle haetaan ympäristölupaa.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Ympäristöministeriö vahvisti Pohjois-Savon maakuntakaavan”