Neapo ajautui konkurssiin

21 vastausta artikkeliin “Neapo ajautui konkurssiin”

1. Neapon tuoteidea oli hyvä, vaikkakaan ei ihan uusi. Toiminta jäi kuitenkin sinänsä näyttävästi julkistettujen pilottiprojektien varaan eli ei saatu volyymia ja sen mukana tulosta. Toivottavasti Neapon innovaatioille löytyisi jatkajia, jotta kaikki kehitystyö ei valuisi hukkaan. Suomessa tarvittaisiin rakentajia, jotka pystyisivät uudistamaan alan toimintatapoja ja toisivat kilpailua myös teknisiin ratkaisuihin.

2. Neaponin taloissa on takuuaikoja voimassa. Toivottavasti takuukorjaukset hoituvat jos niitä ilmaantuu. Vantaalla Osmankäämintiellä on Neaponilta päihdekuntoutujille tarkoitettu asuintalokompleksi. Ihan hyvän näköinen on ja ympäristöön sopeutuva. Tuote soveltunee juurikin erityisryhmille, mutta mikä ettei vaikka ensiasunnon ostajille.

   Konkurssipesän hallinto voinee realisoida yhtiön innovaatiot ja patentit, jos sellaisia on. Aito jatkaja samoissa tiloissa olisi paras.

3. Hieman varmaan Tekesin pääjohtajaa Pekko Soinia harmittaa, kun kukaan ei ollut hänelle kertonut Neapon menneen konkurssiin jo heinäkuussa.

   Soini oli A-studion haastattelussa 14.8.2013 ja hehkutti Neapoa uudenajan ketterästi strategiaansan muuttaneena yrityksenä. Vuonna 2012 Tekes rahoitti Neapoa 1 021 529 euron suuruisilla avustuksilla.

   http://areena.yle.fi/tv/1971922

   1. Olisi pitänyt markkinoida kaavoittajille.

      Muutama uusi alue jossa vaatimuksena ohutlevyrunkorakenne olisi varmistanut menekin ja kannattavuuden

      1. Järkyttävä uutinen jonka huomasin vasta nyt.

         Vihdoinkin olisi ollut vaihtoehto nykyiseen rakentamiseen jossa alipalkatut ulkomaalaiset urakoivat törkyhintaisia asuntoja surkealla laadulla. Olisi tullut muutos työmailla kastuviin elementteihin ja eristeisiin. Kaupan päälle ’kaksoisseinän’ -ja lattian vuoksi parempi äänieristys.

         1. Niin tarkoitat, että tekevät tuottavuutta vastaavalla palkalla suomalaista parempaa laatua.

      2. Teräsmiehen kommentti kertoo selvästi sekä puu- että teräsrakentamisen ongelman. Toiminta ei ole luonnostaan kilpailukykyistä betonirakentamiseen verrattuna.

         1. Näin se vaan on. On olemassa selviä faktoja mikä materiaali missäkin rakennuskohteessa on kannattava. On ihan selvää, että 1-kerroksissa rakennuksissa puu on se halvin ja ehkä myös paras vaihtoehto. Kerrostaloissa on paras materiaali Suomen olosuhteissa betoni. Sitten kun mennään pilvenpiirtäjiin taitaa teräs olla se paras vaihtoehto. Nämä ovat faktoja sekä rakenteellisesti että taloudellisesti. Silti valtiovaltakin ajaa kuin käärmettä pyssyyn kerrostalojen materiaaliksi puuta. Asiasta on tehty koerakentamiskohteita viimmeisen 20 vuoden aikana kymmeniä ja aina on ollut tulos: hienoja kokemuksia; näin voidaan tehdä, mutta ei ole taloudellisesti kilpailukykyistä. Tämä siis jo tiedetään. Miksi siis yhä asiaa tutkitaan?

            1. On ihan selvää, että 1-kerroksissa

               On se sitten kumma, että jenkeissä tehdään onnistuneesti kerrostaloja puusta. Onko siellä puuteollisuuden agentit asialla?

               Onko muuten missään muussa maassa betoniteollisuus näin vahvoilla rakentamisessa kuin Suomessa?

               Puu (ja teräs-) rakentamista pitäisi lisätä ”painostetusti” ihan senkin takia, että rakennusala kehittyy, eikä mennä jatkuvasti samoilla betonielementtiratkaisuilla.

               Jos puurakentamisen kehittämiseen satsattaisiin edes kymmenen vuotta kunnolla, siitä tulisi täysin kilpailukykyinen muiden materiaalien kanssa.

               Ei ole kustannustason ja kilpailukyvyn kannalta hyvä, että on vain yksi ratkaisuvaihtoehto.

               Märät sänkkärit ja vesitäytteiset ontelolaatat ovat aiheuttaneet kosteusongelmia yllin kyllin.

               Neapon konsepti sisätiloissa tehdyistä elementeistä oli aivan loistava. Siitä vaan olisi pitänyt saada useampi referenssitoteutus aikaiseksi.

            2. Voidaanhan sitä tutkia yhä edelleenkin, mutta kuten sanoin: 20 vuotta on tehty puukerrostalojen kanssa koerakentamista. Eikö tietoa jo ole? Vai eikö sitä osata käyttää? 20 vuotta on vain saatu ”hienoja ja arvokkaita kokemuksia” puukerrostaloista. Missä viipyy se massatuotanto? Ne, jotka oikeasti siihen uskovat; niiden pitäisi alkaa puukerrostaloja vain rakennuttaa eikä pakotta siihen sellaisia, jotka eivät usko koko touhuun. Sattuu vain olemaan niin, että kerrostalon runkomateriaalina on paras (Suomessa) betoni sekä kantavina seininä että välipohjana. Näin se vain on. Ja minä en nyt puhu sänkkäreistä, jotka todellakin kastuvat vesisateissa. Puhun betonirungosta, joka ainakin Oulussa tehdään monasti ilman sänkkäreitä. Kantavat seinät paikan päällä valamalla ja välipohjaksi ontelolaatat. Betoni sietää kastumista jonkin verran, eristeet ja puu ei yhtään.

            3. Tilaelementtien kanssa aina sama myyntipuhe ”eikös ole kätevää”. Entäs sitten vaikka olisi kun materiaalista riippumatta on aina ollut +10 % hinnassa.
               Tuotteet pitäisi viilata kilpailukykyiseksi niin olisi markkinoita.

               Kerros- ja rivitaloissa vieläpä on vielä poikettu kaavasta että tilaelkut on saatu luville. Virkamiehet olleet joustavia kun koko markkinointiosasto ja kaupunkien silmää tekevät on värvätty lobbaamaan että pakko sovittaa rakennus elkkujen mitoitukselle.
               Ei siinä mitään noin pitäisi aina tehdä, mutta vertailuhinta ylikalliille tuotteelle on veläpä saatu douppaamalla.

               Kuivaa kieltämättä tulee jos asennusolosuhteet on suotuisat. Kaatosade ja aamun lumityöt on huonosti ennakoituna on todellinen ongelma valmiiden tilojen kanssa.

            4. On se

               Kas kun et ehdota, että alettaisiin myös voimalaitosten patoja tehdä puusta!?! Tai että siltojen rakentamisessa siirryttäisiin kokonaan puuhun. Miksikähän sillat ovat lähes pelkästään betonista ja osin teräksestä? Puusta ei tehdä kuin kevyitä siltoja.

            5. Jotkut täällä ylistävät puun erinomaisuutta kerrostalojen rakentamiseen ja sanovat puuta käytetyn vuosisatoja talojen rakentamiseen.. Kyllä, kyllä.. ja vuosisatoja puiset talojen rungot ovat vesisateessa kastuneet, myös ne paljon kehutut hirsitalojen rungot. Tälläkin palstalla joku on niin hirveän huolissaan betonisten Sandwhich-elementtien kastumisesta. Puuelementtien kastumisesta ei näytä kukaan olevan huolissaan. Silti vaikka siinä usein kastuu silloin puuverhous, sisäpuolen verhous, runko ja villatkin. Onko sitten tulevaisuuden ratkaisu, että tehdään koko talo säältä suojassa? Voihan se olla…mutta 99,99% Suomenkin taloista on tehty taivasalla ja ovat saaneet osaksensa vesisadetta ja lumisadettakin. Onko siltikään niissä kaikissa niitä vauhkoiltuja homevaurioita? Se vanha tapa, että tehdään ensin talon kantava runko (olipa sitten kysymys puu- tai betonitalosta) ja sitten vesikatto päälle ja vasta sitten ulkoseinien eristystöihin, liene eedelleen se Suomen olosuhteissa toimivin. Ja on myös hinnaltaan kilpailukykyinen.

            6. Monta kymmentä vuotta tarvitsee tehdä kehitystyötä, jotta oikeat johtopäätökset voidaan tehdä?

            7. Kannettu vesi ei kaivossa pysy.

            8. Kommenteista näkee hyvin miksi Suomessa tuotekehitys ei juurikaan tuota tuloksia. Lähtökohtaisesti on vain yksi oikea vastaus joka tiedetään jo etukäteen.

            9. Niin…20 vuotta on tutkittu puukerrostalorakentamista ja aina saatu sama vastaus. Kyllä se silloin vastaus täytyy jo tietää. Runkorakentamisen (kerrostaloissa) sijaan puu on erinomainen sisustusmateriaali. Miksi ei tutkita ja kehitetä sitä. Ainakin takavuosina Suomesta vietiin raakapuuta ulkomaille ja tuotiin sitten takaisin huonekaluina ja muina jalosteina.

            10. Niin -teräselementtirakentaminenkin tuntuu olevan pannassa, jos otsikon mukaan mennään.

            11. Ei se pannassa ole. Ei vain ole kilpailukykyinen hinnaltaan. Jos Suomeen aletaan rakentaa pilvenpiirtäjiä, ohittaa teräs betonin runkorakenteena. Eikä kukaan ehdota pilvenpiirtäjiin puuta runkomateriaaliksi.

            12. Niinhän sitä luulisi, mutta kyllä puu-uskovaiset voivat hyvin sellaista ehdottaa. Puu-uskovaisten tilaisuuksissa on sellaista hurmoshenkeä, josta moni uskonnollinen lahko olisi kaateellinen.

4. http://sci.aalto.fi/en/current/news/view/2013-02-11-003/