Kokeile kuukausi maksutta

Helsingissä riittää asuntojen rakennusmaata vain 4,7 vuodeksi

Pääkaupunkiseudun asemakaavoissa oli syksyllä 2013 asuinrakentamiseen myönnettyä rakennusoikeutta noin 6,9 miljoonaa kerrosneliömetriä. Tästä suurin osa oli tarkoitettu pientalorakentamiseen. Eniten asumisen kaavavarantoa oli Helsingissä, joskin sen arvioitu ajallinen riittävyys oli lyhin, vain 4,7 vuotta. Tiedot käyvät ilmi HSY:n julkaisemasta SeutuRamava 2013 -katsauksesta.

Pääkaupunkiseudun asemakaavoissa oli syksyllä 2013 asuinrakentamiseen myönnettyä rakennusoikeutta noin 6,9 miljoonaa kerrosneliömetriä. Tästä suurin osa oli tarkoitettu pientalorakentamiseen. Eniten asumisen kaavavarantoa oli Helsingissä, joskin sen arvioitu ajallinen riittävyys oli lyhin, vain 4,7 vuotta. Tiedot käyvät ilmi HSY:n julkaisemasta SeutuRamava 2013 -katsauksesta.

Pääkaupunkiseudun kunnissa eli Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa oli syksyllä 2013 pientalorakentamiseen tarkoitettua laskennallista kaavavarantoa 4,6 miljoonaa ja kerrostalovarantoa noin 2,3 miljoonaa kerrosneliömetriä. Vuoteen 2012 verrattuna asumisen kokonaisvaranto kasvoi hieman pääkaupunkiseudulla viime vuoden aikana.

”Kerrostalovarantoa on eniten Helsingissä. Espoon ja Vantaan kerrostalovarantoluku on keskenään lähes sama. Suurelta osin kerrostalovarannot ovat kaupunkien hallussa”, erityisasiantuntija Heikki Levola HSY:stä kertoo.

Yksityiset henkilöt ja perikunnat omistavat suurimman osan pääkaupunkiseudun pientalovarannosta. Heidän omistuksessaan on erityisen runsaasti vajaasti rakennettuja tontteja, mutta myös tyhjiä tontteja. Pientalovarannosta suurin osa sijaitsee Espoossa.
Varannon käyttöönottoon vaikuttavat monet tekijät, kuten kaavan rakentamisaste ja maanomistusolosuhteet.

”Varantojen hyödyntämisen kannalta on olennaista tontin omistajan halukkuus rakentaa lisää tontilleen tai luovuttaa maata muiden käyttöön. Erityisesti pientalovarannon rakentamisessa yksityisten henkilöiden ja perikuntien intressit ovat merkittävä tekijä”, HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen sanoo.
 
Koko pk-seudun kaavavaranto riittää 6,7 vuodeksi
 
SeutuRamavan varantolukuja hyödyntäen voidaan karkeasti arvioida asuntorakentamisen varantojen riittävyys pääkaupunkiseudun kunnissa. Varannon riittävyyttä arvioidaan suhteessa Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksessa asetettuihin rakentamisen tavoitteisiin.

Aiesopimuksessa on asetettu esimerkiksi Helsingille tavoite, että sinne rakennetaan 5 000 uutta asuntoa vuodessa. Vaikka Helsingissä on eniten varantoa, sen ajallinen riittävyys on kuitenkin vähäisin pääkaupunkiseudun kunnista. Kerrostalovarannon ajallisen riittävyyden lyhyintä kestoa selittää aiesopimuksen korkea asuntotuotantotavoite. Sen sijaan Kauniaisissa asuinrakentamiseen tarkoitetun varannon määrä suhteessa vuosittaisiin asuntotuotantotavoitteisiin on suurin.

Helsingissä kerrostalorakentamisen kaavavarannon arvioidaan riittävän vain 3,4 vuodeksi ja pientalovarannon 11,9 vuodeksi. Koko pääkaupunkiseudun asumisen kaavavarannon arvioidaan riittävän yhteensä 6,7 vuodeksi. Tämä jakautuu siten, että kerrostalojen kaavavarannon arvioidaan riittävän 4,2 vuodeksi ja pientalojen varannon 13,9 vuodeksi.

Vuoden 2012 aikana tuli lainvoimaiseksi asuntorakentamista varten noin 1,1 miljoonaa kerrosneliömetriä. Tästä suurin osa oli tarkoitettu kerrostalorakentamiseen.

HSY tuottaa tietoa pääkaupunkiseudun rakennusmaavarannoista. Tavoitteena on tarjota suunnittelun, tutkimuksen ja päätöksenteon pohjaksi yhtenäisin perustein laskettua, kuntarajoista riippumatonta ja ajantasaista paikkatietoa pääkaupunkiseudun lainvoimaisista asemakaavoista. Tiedot on koottu SeutuRamava-aineistoksi, jonka tiedot HSY päivittää kahdesti vuodessa.

Tätä artikkelia on kommentoitu 15 kertaa

15 vastausta artikkeliin “Helsingissä riittää asuntojen rakennusmaata vain 4,7 vuodeksi”

  1. Mikäli lyödään päätä jatkuvasti seinään ja rakennetaan nykyisenlaisella tavalla matalia rakennuksia eikä hyödynnetä rakentamalla korkeampia rakennuksia niin noin käynee, että rakennusmaa vähenee ja myös ne vähäiset metsäiset alueet, jotka olisi tärkeitä luonnon, virkistymisen kannalta. Pahoin pelkään, että pidetään tietyistä päätöksistä kiinni konservatiivisesti eikä uskalleta elää tulevaisuuteen. ..

    1. Viikin ja Haltialan joutopellot rakentamiselle, niin asuntopula poistuisi kymmeniksi vuosiksi ja keskuspuisto, saaret ja metsät säästyisivät.

    2. Ei ne halua Viikin ja Haltialan peltoja kaavoittaa, kun ne kyttää Malmin lentokenttäaluetta, joka pitäisi tuhota rakentamisella. Sehän on demareitten ja kokoomuksen tavoite ja sopinee koko vihervasemmistolle.

      Malmin kenttää pitää kehittää pienilmailun tarpeisiin. Samanlaisia kenttiä löytyy ympäri Eurooppaa. Ottakoon sieltä mallia.

  2. Miksi Vantaa ei kaavoita alueitaan asuntorakentamiselle? Älytöntä kitistä Helsingin asunto- ja tonttipulasta, sillä koko Suomen kansaa ei kuitenkaan saa mahtumaan meidän jo täyteen rakennetulle niemelle.

    1. Vantaa kaavoitti Vantaanjoen varrelta Tammiston joutomaat asunnoiksi, mistä Helsinki kitisi, että ei noin saa tehdä koska Helsingin puoli on pelkkää peltoa, jossa on tilaa ratsutytöille ja golfareille

      Helsinkiläisten poliitikoiden mielestä pääkaupungissa kuuluu olla peltoja, koska niitä oli täällä sata vuotta sittenkin. Suomen paras paikka maatalouden opetukselle ja tutkimukselle taas on Viikki laajoine peltoineen. Eihän tuollaista metropolialueen ydinosaamista sentään voi hajasijoittaa minnekään maaseudulle. Rovaniemeltä maatalouden tutkimuskeskus Apukka lopetettiin ja myytiin venäläisille, koska se oli aivan liian kaukana MTK:n pääkonttorista, joka tietenkin on Helsingin ydinkeskustassa kuten Maaseudun Tulevaisuuskin.

      Samaan aikaan meillä sitten keskustellaan, että pitäisikö virkistyskäytössä olevat saaret rakentaa täyteen asuntoja, kun niitä ei muualle mahdu.

      Populistisinta on toivottaa Helsinkiin kaikki muuttajat tervetulleiksi ja sanoa samalla jyrkkä ei kaikille asuntorakentamisen avauksille.

      1. Miksi kaikkien pitäisi asua stadissa, A-Kruunukin valitteli kun ei saa kaupungilta tontteja.
        Tontit menee ATT:lle / HEKA:lle kuten pitääkin molemmilla on osaamista ja kokemusta enemmän kuin kaikilla Kuumakunnilla yhteensä.
        Valtiolla on maita vaikka kuinka, alkaisivatvain katsella oikorataa mäntsälään saakka ja kaavoittaisivat asemien seuduille ryppään kerrostaloja ja siitä ulkokehälle rivareita ja omakotitaloja.

        Jos valtiolla ei ole omaa maata yhteistyö kunnan kanssa joka pakkolunastaa raakamaana. A-Kruunun 30 millin omat varat ei riitä pitkälle kun tuotanto käynnistyy kunnolla, perustamalla asumisoikeusyhtiön kohteiden omatvarat tulisi asukkailta ja ei tarvitsisi tukea budjettivaroilla. Monipuolinen tuotanto varmistuisi tällä konseptilla, kun sektorin ulommaiset tontit myytäisiin omakotirakentajille.

        Koulut, kadut ja päiväkodit pitäisi rahoittaa maankäyttömaksuilla niin kulut menisi osana tonttien hintaa näiden uusien asukkaiden maksettaviksi kuten kuuluukin.

      2. Helsinki ei toivota kaikkia muuttajia tervetulleiksi – vain riittävän rikkaat DINKit.

        1. Helsingin kaupungin vuokrataloyhtiö on Suomen suurin vuokra-asuntojen omistaja ja lisää rakennuttaa sitä tahtia kun saa tontteja.

          Kaupunki toivottaa tervetulleeksi DINKujen lisäksi sosiaalisen asuntotuotannon raameihin mahtuvat asukkaat. Muut kunnat ovat valinneet toisen strategian tämän oman tuotansa suhteen satunnaisesti ovat päässeet itselleen asettamiin tavoitteisiin yleensä eivät niihinkään.

          1. DINK !

            En ymmärtänyt mitä tarkoittaa DINK .

            Wikipediasta löytyi vastaus:

            DINK (engl. Double Income, No Kids) tarkoittaa kahden ansiotyössä käyvän henkilön pariskuntaa, jolla ei ole lapsia. DINK on käytössä erityisesti mainonnan demografisessa suunnittelussa, sillä kyseisellä väestöryhmällä on usein verrattain paljon varoja käytettävänään.

            Käsite keksittiin juppi-käsitteen (YUP, Young Urban Professional) syntymisen myötä 1980-luvun loppupuolella, mutta se ei ole tullut sanana yhtä yleiseen käyttöön kuin ”juppi”.

          2. DINKut tarkoitti tässä kauhun tasapainoa ja kahtiajakautunutta asuntotuotannon suuntaamista uudistuotannon tonttien jaossa

            Kun katsoo uusia alueita asukkaat kuuluvat näihin kahteen kategoriaan
            1. Asut sosiaalisesti tuotetussa kaupungin vuokratalossa Kalastamassa tai Jätkäsaaressa.
            2. Ostat 4800-6500 €/asm2 hintaisen asunnon samoista paikoista. Näihin ei lapsiperheiden rahat riitä, asukkaat ovat nuoria hyvin ansaitsevia lapsettomia pariskuntia tai eläkeläisiä joilla on varallisuutta jo kertynyt.

            Hitaksen volyymit ovat niin marginaalliset että sitä ei kannata mainita ja muutoinkin kuuluuko kaupungin toimialaan Gryndihitaksen tuotanto. Volyymit ei ainakaan ole kasvamassa kun laajempikin yleisö on tiedostanut että tontit luovutetaan näille yhtiöille kaupungin sponssaamana.

        2. Ns maahanmuuttajien asuttaminen vie Helsingin kaupungin vuokra-asunnot pois nuorilta, jotka aloittavat työelämäänsä. Asunnot pitää antaa niille, joilla on täällä työpaikka.

          Muille voidaan osoittaa asuntoja hieman kauempaa, esim taantuvilta teollisuuspaikkakunnilta. Ei kaikkien pidä päästä joka päivä pyörimään rautatieaseman ympäristöön.

  3. Miksei tätä koko super metropolia ja ajete yhteen?
    Rajoilla mulkoillaan ja nyrpistellään , Helsinki katsoo omiaan nihkeesti rajojensa lähellä ja joukkoliikenteen kehitys laahaa perässä samoin kuin katujenkin. Lentoaseman lentomelualue on sopivaa paikkaa varastoille ja varastoliikkeille. Sitten vapautuisi Herttoniemen peltihallialueet ja Malmin reunat asuinalueiksi, kun yhteinen yksi kaupunkikehittäjä kaavoittaisi aluetta. Suomi on pieni maa syrjässä ja me taistellaan samoista sijoittajista ja investoinneista kuin muutkin keskukset Euroopassa ja myös Aasiassa. Kinataan vielä oma aika Sotesta ja muusta niin ollaan oikein kunnolla myöhässä tai Kreikassa.

    1. Ei Herttoniemeä ja Lauttasaarta voi kaavoittaa asumiseen, joku viisas virkamies on poliitikkojen ohjauksessa kysynyt yrittäjiltä tarvitsetteko vuokratiloja.

      Kas kumma kyllä tarvitsevat ja halpoja sellaisia, halpuus varmstetaan pitätämällä ylikapasiteettia ympäri Helsinkiä.

      Yhdelläkään kiinteistönomistajalla ei ole varaa korjata hoitokuluilla vuokrattua tilaa kun käyttöastekkin on vain 50 %.

      Naurussa on pitämistä erilaisissa kehitysseminaareissa kun kovinta ääntä pitävät pienyrittäjien etujärjestöt, eikös kiinteistöjen omistajatkin ole yrittäjiä ja usein isoja sellaisia.

      Ja mitä taloudellista hyötyä tulee Herttonummen tyhjistä tonteista ja rötisköistä tai Lauttassaaren vanhoista teollisuusmörskistä joissa vuokralla on jokin mediapaja tai bändi.

  4. Rakennusmaata on vähän johtuen kaavoituksesta. Kaupungin intresseissä ei ole kaavoittaa ”liikaa” omia maitaan. Kun rakennusmaan tarjonta pidetään niukkana siitä saadaan maksimaalinen hinta.

    1. Poikkeus vahvistaa säännön HITAS tontista perittävä vuokra ei hyvillä paikoilla vastaa maan todellista arvoa.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat