Sivuaine on Aalto-yliopistossa kohdistettu rakennetun ympäristön, arkkitehtuurin, maisema-arkkitehtuurin ja sisustusarkkitehtuurin ja muotoilun pääaineiden kandidaattiopiskelijoille. Helsingin yliopistossa kokonaisuutta voivat opiskella sosiologian, ympäristömuutoksen ja -politiikan sekä ympäristöekologian pääaineiden opiskelijat. Kokonaisuus on suunnattu myös maantieteen koulutusohjelman, ensijaisesti aluetieteen pääaineen kandidaattiopiskelijoille.
Koko lukuvuoden kestävän kokonaisuuden laajuus on 15–25 opintopistettä. Se sisältää johdantokurssin (2 op) ja vaihtoehtoisia kursseja (13–15 op). Helsingin yliopistosta mukana ovat oppiaineina sosiologia, maantiede ja ympäristötieteet, Aallosta arkkitehtuuri, muotoilu ja maankäyttötieteet. Kursseja on otettava molemmista yliopistoista.
Sivuaineeseen valitaan enintään 40 opiskelijaa. Haku on jo päättynyt, ja opiskelijat valitaan 15.6. mennessä. Jos pääainekohtaisista kiintiöistä jää paikkoja, myös yliopistojen muut hakijat huomioidaan.
Suunnitteilla on jo myös maisterin tutkinnon Kaupunkiakatemia-sivuaine, jossa aiheen opintoja on mahdollista jatkaa.
Vanhat ennakkoluulot romukoppaan
Kaupunkiakatemian tutkimus keskittyy ajankohtaisiin kaupungistumisen kysymyksiin Suomessa ja maailmalla. Tutkimuksen kohteena ovat muun muassa asuinalueet, kaupunkien kehittäminen ja rakentaminen sekä urbaanien keskittymien palvelut.
”Meillä on vanhastaan valtava määrä kaupunkitutkimusta. Akateeminen viisaus on kuitenkin erillisissä kysymyksissä yksittäisissä oppialoissa tai erillisissä tutkimushaaroissa. Tällainen tapa lähestyä kaupunkien kehittämistä on riittämätön. Tarvitsemme ja kaipaamme monia eri näkökulmia”, kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara sanoi tiedotustilaisuudessa torstaina.
Vaattovaaran mukaan Kaupunkiakatemian kaltaisia kaupunkitutkimus- ja opetuskeskittymiä perustetaan nykyään innokkaasti maailmalla eri yliopistoissa.
Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen johtaja Antti Ahlava hauskuutti tiedotustilaisuuden osallistujiaa muistuttamalla kaupunkisuunnittelijoiden ja -tutkijoiden ikiaikaisesta ristiriidasta, joka nyt pyritään ylittämään.
”Suunnittelijoiden mielestä tutkijoista ei ole hyötyä uuden suunnittelussa, koska he keskittyvät historiaan. Tutkijat taas ajattelevat, että suunnittelijat toimivat vanhentuneen tiedon ja vanhentuneiden konseptien varassa. Eivätkä ole oppineet historiasta mitään.”
Aallon ja Helsingin yliopistojen tavoitteena on saada Kaupunkiakatemian toiminnot fyysisestikin saman katon alle. Vaattovaaran mukaan Helsinki on jo tarjonnutkin jotain tiloja akatemian sijoituspaikaksi.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Aallon ja Helsingin yliopistot tiivistävät yhteistyötä kaupunkitutkimuksessa”