A-Kruunun siirtäminen ympäristöministeriön omistukseen tapahtui käytännössä siten, että Kruunuasunnot luovutti omistamansa A-Kruunun osakkeet osingonjakona emoyhtiölleen Governia Oy:lle. Tämä luovutti ne edelleen osingonjakona valtiolle. Valtiota edustanut Valtioneuvoston kanslian omistajaohajusosasto luovutti osakkeet edelleen hallinnonsiirtona ympäristöministeriölle.
Savolainen vain vt-toimitusjohtaja
A-Kruunulle haetaan parhaillaan toimitusjohtajaa, sillä Kruunuasuntojen toimitusjohtaja Reijo Savolainen vetää A-Kruunua vt-toimitusjohtajana vain ensi syyskuun puoliväliin saakka. Pysyvään pestiin hän ei lähde, sillä eläkepäivät odottavat jo vuoden 2015 lopussa.
Yllättävältä kuulostava A-Kruunun siirtäminen valtion suoraan omistukseen perustunee siihen, että Kruunuasunnot omistavan Governian toimintaa ei istu sosiaalisen ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon rakennuttaminen. Governian toiminta edellyttää vakavaraisuutta, mutta Ara-vuokra-asuntojen rakennuttaminen perustuu isoon lainanottoon. Se ei ilmeisesti sovi Governian toimintatapaan, jonka pitää pystyä hoitamaan rahoitus- ja kehittämistehtäviä.
2000 uutta asuntoa 2018
A-Kruunun toiminta-ajatus on tarjota kohtuuhintaisia asuntoja Helsingin seudulle, joka käsittää Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten lisäksi 10 kehyskuntaa.
”Yhtiö rakennuttaa asuntoja ennen kaikkea aktiiviväestölle, sillä palvelualoilla työskentelevien henkilöiden on vaikea löytää tältä alueelta asuntoja. Keskituloistenkin on vaikea ratkaista asumisensa täällä”, Savolainen sanoo.
Hän toivoo A-Kruunulta mittavaa asuntotuotantoa. ”Oma mielipiteeni on, että A-Kruunulla on oltava pari tuhatta valmista uutta asuntoa vuonna 2018. Taloudelliset voimavarat eivät ole tällaisen tavoitteen este. Töitä on rajusti, mutta homma pitää ottaa tosissaan, kun yhteiskunta panostaa yhtiöön näin paljon”, Savolainen sanoo.
”Valtion kannettava vastuunsa”
A-Kruunulla on käynnistymässä asuntokohteet Hyvinkäällä, Kirkkonummella ja Mäntsälässä vielä tämän vuoden aikana, jos asiat etenevät hyvin. Näihin kohteisiin tulee yhteensä runsas 200 asuntoa. Kohteista järjestetään suunnittele ja toteuta -kilpailu. Näiden kohteiden tontit on ostettu tai vuokrattu asianomaisilta kunnilta. Savolainen kuitenkin vaatii myös valtiota eli Senaattikiinteistöjä vastuuseen siitä, että A-Kruunulla on tontteja mihin rakentaa.
”Valtio ei voi A-Kruunun omistajana vetäytyä sivuun, vaan sen on otettava enemmän vastuuta tonteista. Valtion on kannettava oma vastuunsa tonteista eikä vain sysättävä sitä kunnille. En tiedä, miten paljon Senaattikiinteistöihin on oltu yhteydessä, tietääkseni asia on aika alkutekijöissään. ”, Savolainen sanoo.
Tuotantoa rakennusliikkeiden tonteille
Savolaisen mielestä A-Kruunun asuntotuotantoa voitaisiin tehdä myös rakennusliikkeiden tonteille neuvottelu-urakkoina. Niissä Ara hyväksyy lopputuotteen hinnan. ”Pitäisin tätä hyvin tärkeänä. Se edellyttää joustavaa Ara-säädösten tulkintaa. Urakoitsijoilla on kiinnostusta”, Savolainen sanoo paljastamatta yksityiskohtia.
”Asioita on tarkasteltava joka suhteessa tarkoituksenmukaisuuden kannalta. Vaikerointia on liikaa, raivataan esteet ja tehdään, jos oikeasti halutaan asuntotuotantoa”, Savolainen sanoo.
A-Kruunun omistuksessa on nyt 211 asuntoa.
Tätä artikkelia on kommentoitu 12 kertaa
12 vastausta artikkeliin “Joko nyt poistuu vuokra-asuntopula – ympäristöministeriöllä on oma vuokra-asuntoja rakennuttava yhtiö”
Eli rakentavat aivan skutsiin….
Jos ongelmana pääkaupunkiseudulla on nähty olevan tonttitarjonta, niin jo tonttikäyttöön tulossa olevien tonttien rakennuttaminen ei kauheasti kokonaistilannetta muuta. Mielestäni parempi olisi, jos uusi valtion rakennuttaja ei pyrkisi rakennusyhtiöiden jo omistamille tonteille kuin korkeintaan poikkeustapauksissa.
Uuden valtiollisen toimijan myötä olisi hyvä saada tonttitarjontaa monipuolistettua, mikä voisi tapahtua esimerkiksi uutisessa mainitun Senaattikiinteistöjen toiselle valtionyhtiölle tarjoamien kokonaan uusien tonttien kautta.
Tonttien omistussiirron voisi toteuttaa vastaavalla tavalla kuin A-Kruunun omistuksenkin siirtäminen, eli vaikkapa eriyttämällä ensin tarvittavat tontit erillilleen Senaattikiinteistöistä, ja sitten niiden omistus siirrettäisiin valtion sisäisenä omistuksen siirtona A-Kruunun tavoin Ympäristöministeriölle, joka voisi siirtää ne samaan konserniin A-Kruunun kanssa. Tällöin tonttien myyntiä ei tarvisi kilpailuttaa. Toimenpide olisi mahdollista myös niin haluttaessa toteuttaa suhteellisen nopeasti. Poliittista tahtoakin asiaan voisi löytyä.
Mitähän erityisosaamista ympäristöministeriön virkamiehillä on asuntojen rakennuttamisesta?
Sinne palkataan Nuorisosäätiön väkeä, joilla homma on hanskassa ja hanska ojossa, toinen taskussa, sinun taskussa.
A-Kruunu on ideana hyvä. Katsotaan, millaisella porukalla lähtevät liikkeille. Jos rakennuttamisosaaminen on kuntien tai Senaatin luokkaa, niin huh huh !
Eiköhän Senaatti Ole riittävä esimerkki valtion kyvystä asettaa vuokrat niin koviksi, että osalle porukasta tulee häätö niin töistä kuin kotoakin.
Jos Senaatilla kerran on maita ja tunnustettu kyky periä kunnon vuokraa niin siirretään asuntojen rakennuttaminenkin sille. Silloin valtio saisi varmaan parempaa tuottoa asuntonteistaan kuin ministeriön poliittisesti valittujen virkamiesten huomassa.
Mutta kun ne asunnot pitäisi pystyä suunnittelemaan ja toteuttamaan kohtuuhintaisesti säilyttäen järkevän laatutason. Ja jos mahdollista, niin ilman hirveitä riitoja urakoitsijoiden kanssa…
Senaatin osalta vuokratason määrittää viime kädessä Suomen hallitus. Se asettaa Senaatille vuotuisen tuottovaatimuksen.
Asunnonhaussa on sentään valinnanvaraa, mutta valtion työntekijät ovat paikallisesti ja rahallisesti Senaatin alamaisia, mikä osaltaan kasvattaa työttömyyttä etenkin nuorten korkeakoulutettujen osalta rekrytointikielloista johtuen.
Tuollaista kritiikkiä on tosiaan toisinaan aiheellisestikin esitetty. Taannoin julkisuudessa oli se, kuinka Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) on ajautunut ongelmiin, kun sen pitää maksaa käyttämättömistä tiloistakin vuokraa (eikä niiden sopimuksista pääse eroon) ja samaan aikaan myös vuokrataso on yli kolmanneksen toimipaikka-alueiden vallitsevia markkinahintoja korkeampi. MTT yritti säästää vähentämällä henkilökuntaa, mutta tilavuokrat tyhjennetyissä tiloissa jatkavat juoksemistaan, Vuokrasopimus katkeaisi, jos tilalle tyhjiin tiloihin löytyisi uusi vuokralainen, mutta kukaan ei halua maksaa selkeästi markkinahintaa kalliimpia vuokria, joten korvaavia vuokralaisia ei ole näkynyt. Alla sitaatteja YLE:n uutisesta tuosta aiheesta:
”Pääosin Kanta-Hämeessä Jokioisissa toimivan MTT:n väki on vähentynyt valtion tuottavuusohjelman myötä runsaalla sadalla työntekijällä 900:sta 770:een. Samaan aikaan tutkimuskeskus maksaa tiloistaan valtion Senaatti-kiinteistöille vuokraa, joka on valtiovarainministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön teettämän riippumattoman selvityksen mukaan keskimäärin 36 prosenttia ylihintaista verrattuna markkinahintaan. Kyse on sadoistatuhansista euroista vuosittain.”
”Se ei pääse eroon väenvähennyksillä syntyneistä tyhjistä tiloistaan.”
”Ongelmallisessa vuokrasopimuksessa lukee, että jos vanhaan rakennukseen tehdään pienikin muutos, alkaa uusi 15 vuoden vuokrasopimus, jota ei voi irtisanoa.”
http://yle.fi/uutiset/mtt_saasti_irtisanomalla_-_rahat_kuluvat_nyt_tyhjiin_seiniin/6925999
Valtion rakennuttajafirma ympäristöministeriön virkamiesten johtamana sotkee entisestään markkonoita. Kalliit asunnot/vuokra-asunnot ovat kaikkien muiden etu paitsi asukkaiden/vuokralaisten. Kaikki hankkeen osapuolet paitsi maksajat hyötyvät tilanteesta. Johtopäätös: kohtuuhintaisia vuokra- tai omistusasuntoja ei ole eikä tule. Toki hyötyjiä ovat myös poliitikot irtopisteitä kerätessään.