Jorma Kajander

Cityconin rakennuttajakonkari kritisoi projektinjohtomallia ja rakentamisen laatua

Neljä vuosikymmentä rakentamisen parissa ja lähes 30 vuotta rakennuttajatehtävissä toiminut rakennusmestari Jorma Kajander kokee, että yksi suurimmista muutoksista hänen mittavan uransa aikana on tapahtunut urakointimuodoissa. Hän kritisoi nykyisin vallalla olevaa projektinjohtomallia.

Kirjoittaja(t) Hannu Lättilä

”Tämä urakointimuoto on sellainen, jossa taloudelliset intressit eroavat toisistaan, mikä ajaa väistämättä liikaa tavoite- ja muutoshintakeskusteluihin. Kauppakeskusrakentamisessa taas on se tyypillinen piirre, että niissä tapahtuu paljon muutoksia. Siten olisi toivottavaa, että löytyisi sellainen urakkamuoto, jossa taloudelliset intressit olisivat yhtenevämpiä. En tiedä, olisiko vastaus allianssi, mutta ne periaatteet viehättävät minua”, Kajander toteaa.

Cityconin rakennuttajapäällikkönä nykyisin toimiva Kajander on pitkän uransa aikana pitkälti erikoistunut kauppakeskusrakennuttamiseen. Tällä hetkellä hän vetää Espoossa sijaitsevan kauppakeskus Ison Omenan laajennushanketta. Myös sitä toteutetaan juuri projektinjohtourakkamallilla.

Kajander yhtyy myös julkisuudessa usein esiintyneeseen kritiikkiin rakentamisen laadusta.

”Kyllä siinä parantamisen varaa on. Esimerkiksi kosteudenhallinta on asia, johon pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Myös projektien läpivientiajat asettavat aikamoisia haasteita laadulle. Koen erittäin oleellisena asiana myös laadunhallintasuunnitelmat ja niiden noudattamisen sekä sen, että suunnitelmat tehdään aika lailla hankkeen alussa.”

Lue lisää rakennusalan konkarin mietteitä 7.marraskuuta ilmestyneestä Rakennuslehdestä.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Cityconin rakennuttajakonkari kritisoi projektinjohtomallia ja rakentamisen laatua”

  1. Projektinjohtourakointi vaatii myös paljon osaamista rakennuttajalta. Jos rakennuttajan näkemys on se, että urakoitsija kantaa isoimman riskin ja mahdollisimman pienen palkkion, niin silloin yleensä tulee eturistiriitoja. Ja vielä, jos hankkeeseen saadaan mukaan rakennuttajakonsultti, jolla on omat tavoitteensa nostaa omaa rooliansa heittämällä hiekkaa rattaisiin, niin silloin rakennuttaja on vaikeuksissa.
    Kauppakeskuksia voi rakentaa myös kiinteällä hinnalla ja design-build mallilla, kunhan sovitaan järkevä menettely lisä- ja muutostöille. Hyviä esimerkkejä löytyy kyllä.

  2. Ongelmia on maassamme kaikessa rakentamisessa. Asuntorakentamisessa suurin ongelma löytyy projektijohtamisesta ja valvonnasta. Rakennusliikkeen projektijohto antaa urakoitsijoiden touhuilla vapaasti ilman että vaatisi heiltä laatua ja toteutusta hyvän rakennustavan mukaisesti.
    Työmailla luotetaan että ostajat eivät ymmärrä ja osaa vaatia. Jos joku sattuu vaatimaan yritetään peitellä vähän jälkiä ja vakuuttaa kaiken olevan kunnossa. Tältä toteutus näyttää kun olen seurannut asuntorakentamista nyt runsaat pari vuotta Helsingissä. Hommasta saisi kauhukertomuksen, kokonaisen kirjan jopa varmasti herättäisi naurua ja kauhua.
    Rakennusliikkeen palkkaamalla valvonnalla, valvojalla ei ole mitään arvoa kun valvoja jättää työnsä hoitamatta, Onkohan toiminnassa mukana varmistelua seuraavaan projektiin mukaan pääsemiseksi, vai miksi virheitä löytyy hieman ympärille katsomalla ja pihalla pyörähtämällä? Varsinkin jos on heimankin ollut mukana rakentamisessa.
    Suomessa olisi paikka ja luonnollista tarvetta ostajan maksamalla tasokkaalla valvonnalla. Jokaisen asuntoa ostavan pitäisi olla kiinnostunut oman, asunnon ostajien maksaman tasokkaan valvojan palkkaamisesta. Kun siihen väliin saataisiin tasokkaat ja osaavat valvojat, jotka eivät ole mitenkään sidoksissa asuntorakentajiin, eivät aikaisemmin eivätkä jatkossa, saataisiin laatua hivutettua hiljalleen ylöspäin. Tarvitsisimme rakentamiseen uuden, jämäkän ja läpi harmaan kiven puskevan ammattiryhmän jolla ei ole mitään tekemistä rakennusliikkeiden kanssa.
    Kun rakennusliikkeet oppisivat vielä korjaamaan virheensä kunnolla, ilman yritystä peitellä ja kätkeä virheitä, saataisiin kiinteistöt kuntoon. Ei suomalainen alan osaaminen voi olla näin heikkoa miltä se nyt näyttää. Kysymys on välinpitämättömyydestä ja asiakkaiden aliarvioimisesta.
    Jos laatua ei saada parannettua voitaisiin mainosten hiotut laatulauseen vaihtaa hyvin lauseisiin hometaloja jo toisessa polvessa tai laadusta emme ymmärrä, siksi rakennamme.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi